Lutrilainen tuomari?

En pelkäisi lainkaan luterilaista tai helluntailaista pappia, mutta natsia tai muuten voimakkaasti vasemmalle kallellaan olevaa tuomaria saattaisin kyllä pelätä aiheesta riippuen.

Tuomarin kyllä tulee olla olla neutraali ja ilman uskontoja virassaan. Sen tähden minunkin mielestäni tuomari ei voi kuulua kirkkoon tai muihinkaan uskontoihin.

Erityisen haitalliseksi oikeuden toteutumisen kannalta on osoittautunut se, että tuomari on ateisti. Vasemmistolaisuus aiheuttaa suuria ongelmia, kuten myös kiinnostus erityisesti joukkueurheilua, kuten jalkapalloa tai jääkiekkoa kohtaan.

Suomessakin pitäisi mennä siihen suuntaan, että tuomarit eivät olisi Suomen tai minkään muunkaan maan kansalaisia.

Uskonto on eri asia kuin muut ideologiat. Uskonnoilla on taipumus sekoittaa ihmisten mieli. Siitä on todisteena Uskontojen uhrien tuki ry.n kautta apua hakevat ihmiset.
Jos tuomari on lestadiolainen, ja lestadiolainen on raiskannut lapsensa, niin voiko olla kohtuullista hyväksyä sellainen tuomari hoitamaan asiaa?

Tuomari noudattaa virkatoimissaan ennenkaikkea lakia. Toissijaiset seikat, kuten tuomarin maailmankatsomukselliset seikat vaikuttavat tuomarin käsitykseen moraalista, mutta laki ja moraali eivät ole sama asia. Jos asiaa ajatellaan puolueellisuuden kannalta, että kristitty tuomari suosisi kristittyä vastaajaa/syytettyä muslimiuskoista taikka ateistia kantajaa/asianomistajaa syrjien, on jokseenkin tuulesta temmattu idea.

Ymmärrän kyllä, että kyseisten maailmankatsomusten omaavilla on omat epäilyksensä asiasta, mutta kuinka monessa oikeustapauksessa ihmisen maailmankatsomus tulee ylipäätään esille? Sitä ei kysytä missään rutiinikysymyksissä. Siitä voidaan tehdä oletuksia ihmisen nimen perusteella, joskaan ei ole olemassa mitään ateistisiä nimiä.

Oikeusjutuissa, minkä ytimessä on uskonto, saattaa tuomarin henkilökohtainen maailmankatsomus olla merkityksellinen. Mikäli tuomari itse kokee sen vaarantavan objektiivisuuden, on hänen jäävättävä itsensä.

En kuitenkaan äkkisältään pysty keksimään mitään sellaista tapausta, mikä tullessaan Suomen lain perusteella ratkaistuksi, olisi ratkaisunsa puolueettomuuden osalta tullut jollain tavalla kyseenalaistetuksi tuomarin maailmankatsomuksen vuoksi. Laki on laki, ja tuomiosta voi aina valittaa. Mikäli tuomio on lainvastainen, voidaan se purkaa.

Hovioikeudessa tuomioita tehdään harvemmin yhden tuomarin toimesta, eikä niitä korkeimmassa oikeudessa tehdä yhden tuomarin toimesta koskaan. Alioikeudessakin on monissa tapauksissa tuomarin lisäksi asiaa ratkaisemassa lautamiehet, jotka valitaan monenlaisin perustein. On oletettavaa, että lautamiehinä on tälläkin hetkellä ateisteja siinä missä kristittyjäkin, ja saattaapa heidän joukossaan olla muslimejakin.

Koko ajatusasetelma, missä kristityt tuomarit ikäänkuin hallitsisivat lainkäyttöä Suomessa, on perusteiltaan väärä. Tuomioistuimet eivät Suomessa ammenna uskonnollisista lähteistä sen enempää tuomioiden perusteita kuin niiden rangaistuksiakaan. Sen sijaan tuomioiden perustelut lähtevät aina olemassaolevasta laista, minkä eduskunta on säätänyt, sekä siihen lakiin läheisesti liittyvistä oikeusperiaatteista. Lakiin perustumaton tuomio on yksinkertaisesti lainvastainen, eikä sellaisten tuomioiden antaja jakele niitä kovin pitkään.

Niin totta tuo aloitus.
En luottaisi luterilaiseen tuomariin, koska tiedän kirkon valheellisuuden.

http://www.eroakirkosta.fi

Tästä minä löysin tien:
http://Jeesus-on-Herra.com/kertomuksia_uskosta/

Tuomareiden jäsenyydet tulisi olla julkisia koska tuomarihan voi olla esim vapaamuurari eli siellä oikeudessa voivat käsittääkseni mm käsimerkein viestittää toisilleen että ovat vapaamuurareita eli jos on vaikka syytetty ja tuomari vapaamuurareita niin he voivat tehdä keskenään salaliiton.

Kirkosta todellakin kannattaa erota. Itse erosin tultuani uskoon ja ymmärrettyäni että ei kirkkoon tule kuulua koska jokainen uskoontullut liittyy automaattisesti Jumalan seurakuntaan uskoon tultuaan.

Tuomarien pitäisi osata erottaa valehtelevat ihmiset rehellisistä. Ei se ole helppo taito oppia. Mutta johonkin uskontokuntaan kuuluminen ei taida lisätä tai vähentää sitä taitoa, kuuntelemisen taidon luulisi lisääntyvän ennemminkin kokemuksen karttuessa.

ista.

Uskonto himmentää varmasti totuuden ymmärtämistä, tai ainakin kaventaa sen sektoria.

Miten luterilainen tuomari voi olla pätevä tuomitsemaan helluntailaisen? Eikö ennakkoasenne ja vihamielisyys vaikuta tuomarissa? Siis eivätkö tuomarit ole ihmisiä?

Entä voisiko tuomarina toimia vannoutunut muslimi, joka kannattaa sharia-lakia?
Mielestäni lainsäädäntö jo sallisi sellaisenkin vääryyden.

No niinpä. Mihin oikein olemme ajautuneet. Vapisevin käsin joutuu tätäkin kirjoittamaan.