Myönnän auliisti että olen ollut haavoittuvaisessa elämäntilanteessa silloin kuin minun ja hänen polut ovat kohdanneet. Voi jopa sanoa että olen ollut tietyllä tapaa ihan loppu, finaalissa, heitteillä, toivottomassa lohduttomassa tilanteessa. En tarkoita mitään itsetuhoista, en ole sellainen. Eräässä tällaisessa käännekohdassa tapasin hänet ensimmäistä kertaa. Aika pian kävi selväksi että tätä miestä olen koko elämäni etsinyt. Maailmani loksahti paikalleen. En ole löytänyt toista hänen kaltaistaan. En kyllä halua etsiäkään. Hän vaan ei taida uskoa että kaipaan häntä. Miksi uskoisikaan. Käsitän kyllä.
Miesenkelille
tämäonkokemus
351342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kiitos :) Noita sanojasi olen odottanut, et ehkä olekkaan hyljännyt minua.
Korkeintaan muistisairaus vie hänet mielestäni. Tai aivovamma tai kuolema.
Ei sitten käynyt mielessä yhtään noiden muutaman minuutin aikana minkä kesti ennenkun vastasit että mahtoiko aloitus koskea sinua laisinkaan ? Omg teitä idiootteja.
Aloitus on trolli ja tämä pätkä on yksinpuhelua aloittaja on miesenkelistä kaukana. Omg
Että kaikki tämä,
kaikki nämä samanlaiset
kommentit ja vastaukset
ovat pelkkää ajankulua ja
ajan tappamista .
Oikean yhteyden
ja oikean ihmisen ollessa
merkityksettömiä.
Koskaan ei ollut
tarvettakaan muuhun.
On jokseenkin vaikea asettaa minkäänmoiseen ketegoriaan tai lokeroon, mikä saa miehen hetkessä tekemään tuon ratkaisun, tämä oli minulle ja vuolaasti kiitellen osoittaa huojennustaan tuntemattomalle aloittajalle joka viisaasti pysyy neutraalina. Yhtä paljon ihmetyttää lausuma et ole ehkä hyljännytkään ... hetkinen .. hyljännyt ... eikö mies todellakaan ymmärrä että hän on se joka on hyljännyt, hänellehän riittää hetken nettileikki vai eikö voimavirta yläkerrassa riitä kertomaan että ollaan anonyymillä palstalla eikä keskinäisessä kirjeenvaihdossa sen tietyn henkilön kanssa. Hirvittää monta kertaa miten sekaisin ja ajattelemattomia ihmiset täällä ovat.
Ei siinä kummempaa kategoriaa tarvita- kirjoittelee itselleen yliampuvia aloituksia joihin vastailee ja kutittelee itseään leuan alta, vuosien harrastus kannattaa tsekata myös ne kaikki rienaavat "enkelimäiset" huutelut sama kaava eri pölinät.
hei ylioppilas'umpio. tää on mustasukkaisten marjianpoimijoiren kansaniänestys.
t.yks hutsu kinnas kerran veloissaan, ottasit sie miut kuumma sylliis jiähyyttää. vaan ohitin etiäppäi, lähin nykimää. vain hymyissään tuo moro, hertzeisnjää jäi. HÄHÄ
NJÄÄÄ!
:)
tämä lähetys tulee nyt etuajassa
Näin voisin yhdelle naiselle kertoa. Vähän pessimistinen oon,että löytäisin hänen kaltaisensa tässä elämässä. Mutta onneksi ollaan jossain määrimmäisen tekemisissä. Välissä se on raskastakin, kun haluan paljon enemmän.
En todellakaan usko että kaipaat minua. Olisit ottanut yhteyttä ihan varmasti.
Olet ollut? Joten se haavoittuvaisuus lienee sitten arpeutumisen kautta umpeutunut. Mutta ikävöit silti? Ristiriitaista.
Tämä on pitkä tarina. En ole hänen takiaan ollut haavoittuvainen, ihan muista syistä. Hän on ollut pelkästään ilo ja valo elämässäni.
Sen käsityksen toki sainkin, ettet hänen takiaan mutta jo ihan yleiselläkin tasolla ymmärrän tuon "ilon ja valon" haluamisen, tai toivomisen, miten sen nyt ottaakin. Toiko hän sitä sinulle ohimenevästi...korjaan, toivon ystävällisesti, että "valaisi" poissaolonsa aikanakin.
Ette tajua suurempaa voimaa.
Eikö se ole sinun tehtäväsi kertoa tuo sille miehelle ja uskominen on sitten hänen vastuullaan.
Aloitus nyt on mitä on, mutta jos on ollut haavoittuvassa ja hankalassa elämäntilanteessa niin kynnys voi olla korkea kertoa yhtään mitään jos on tullut kuraa niskaan aiemmin
Aika suloista. ☺️
Jos sen tietää niin sen tietää. Jos se on todellista niin siitä ei voi erehtyä. Jos joku sen löytää ja saa itselleen niin mitään muuta ei tarvita.
Mäkin olisin voinut kirjoittaa just noin.
Tää aloitus ei sitten ollut multa.
milloinka polkunne ovat kohdanneet...?
Minä en siis ole OnkoKeskisuomenArea.
Kukas oot sitten??
Olen mainitsen.
Tämä ei sitten ollut multa.
kiltti tiedän olevani, mutten sentään ihan enkeliksi itseäni tunnista. Niin viaton en ole, vaikka toivonkin aina muille vain hyvää, en kadehdi ketään ja koetan kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti.
sukupuolikin taisi mennä väärin. minähän olen nainen. :D:D
En ole nainen.
Olisiko aloittaja sattumoisin maisemissa? Tuo, että mainitsemassasi elämäntilanteessa osuit samaan tienristeykseen hänen kanssaan ja sittemmin sait hänestä lohtua, niin kyseessä kuitenkin lienee näennäinen laastari? Siitäkin huolimatta, että "hänenlaistaan olet etsinyt"? Muuttuiko tienristeys umpikujaksi?
Ei liennyt, hän käytti minua pitkän aikaa hyväkseen. Paha ilkeinen tallettaja, joka käytti tietämätöntä hyväkseen palauttamatta oikeuksiaan. Hän on ilkeä ja sairas.
Anteeksi jos polkumme ristesi väärään aikaan,
joskus kohtalo lyö laudalta,
joskus taas onni potkii.
Suotko mulle taas sitä onnea?
https://youtu.be/gvZzK9raMEQ
Missä tuo miesenkeli elelee??
Siellä, missä tunturit ne kohoaa,
Siellä revontulet loimuaa.
Siellä, missä poronkello kalkattaa,
Siell' on joulupukin maa.
Paljon sanoja tänne. Oletko miettinyt, että tilanteessasi voisi tapahtua paljonkin jos vaan laittaisit edes muutaman sanan suoraan hänelle?