Vanhemmista

Kauniisti kirjoitettu. Tämä antaa uskoa siihen, että hyviäkin ihmisiä on vielä olemassa :)

Upea kommentti. Olen iloinen puolestasi ja myös vanhempiesi puolesta.

elisakettu kirjoitti:

Upea kommentti. Olen iloinen puolestasi ja myös vanhempiesi puolesta.

Kiitos.

Vanhemmuus on vaikea laji. Ja vasta viimevuosikymmeninä siihen on kytketty ajatus: kasvatus.

Ennen maalaistaloissa oli mummot ja mukulat samankaton alla. Oli vaivaisia ja kylän nykyaikana syrjäytyneiksi nimettyjä sikinsokin sekaisin. Siinä oppi jokainen yhteisöllisyyttä väkisinkin. Näki erilaisuutta ja toisaalta sai olla ja tuntea kuuluvansa johonkin.

Nykyään tuo kaikki pitää opettaa ja näyttää, antaa kokea ja sitä sanotaan kasvatukseksi. Mutta ei sitä missään oikeen opeteta. Ihan pitää mennä omilla opeilla ja hyvillä arvoilla eteenpäin.

Menee vielä sukupolvia, että opitaan tämäkin asia.

Henkilökohtaisia juttuja? *kierii naurusta* Palstalla, jossa puhutaan pillusta ja kullista ja niiden käyttötarkoituksesta. Voiko tuon henkilökohtaisempaa olla?

Oletko miettinyt omaa vanhemmuuttasi, ts vanhemmuuteen kasvamista? Teitkö tietoisesti toisin omien lastesi kohdalla, vai mikä sai sinut juuri sellaiseksi vanhemmaksi kuin olet?

Mikä heidän näkökulma oli hahmottaa maailmaa?

elisakettu kirjoitti:

Henkilökohtaisia juttuja? *kierii naurusta* Palstalla, jossa puhutaan pillusta ja kullista ja niiden käyttötarkoituksesta. Voiko tuon henkilökohtaisempaa olla?

Oletko miettinyt omaa vanhemmuuttasi, ts vanhemmuuteen kasvamista? Teitkö tietoisesti toisin omien lastesi kohdalla, vai mikä sai sinut juuri sellaiseksi vanhemmaksi kuin olet?

Lue lisää

Lakkaa kieriskelemästä! Ehkä joku puhuu pillusta ja kullista, mutta ei tunteista. Tunteet on henkilökohtaisempaa kuin palstarivostelu.

Voisi ajatella että omat kokemukseni saivat minut toimimaan tietoisesti tosin kuin vanhempani toimivat, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Mistä minä tiesin ettei vanhempieni toimintamalli ollut oikein? Minä uskoisin että minulla on (jumalilta lahjaksi saatu) vahva oikeudenmukaisuuden taju. Se auttoi minua ymmärtämään etteivät vanhempani kohdelleet lapsiaan oikein, ja se auttoi/auttaa minua toimimaan fiksummin omien lasteni kanssa. Olisin kenties hyvä vanhempi ilman omia karuja kokemuksianikin.

valtakunta kirjoitti:

Mikä heidän näkökulma oli hahmottaa maailmaa?

Jätän tonkimatta tunkiota.

Palstamäki kirjoitti:

Lakkaa kieriskelemästä! Ehkä joku puhuu pillusta ja kullista, mutta ei tunteista. Tunteet on henkilökohtaisempaa kuin palstarivostelu.

Voisi ajatella että omat kokemukseni saivat minut toimimaan tietoisesti tosin kuin vanhempani toimivat, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Mistä minä tiesin ettei vanhempieni toimintamalli ollut oikein? Minä uskoisin että minulla on (jumalilta lahjaksi saatu) vahva oikeudenmukaisuuden taju. Se auttoi minua ymmärtämään etteivät vanhempani kohdelleet lapsiaan oikein, ja se auttoi/auttaa minua toimimaan fiksummin omien lasteni kanssa. Olisin kenties hyvä vanhempi ilman omia karuja kokemuksianikin.

Lue lisää

Tämä juuri on palstan ongelma. Tunteista puhumattomuus. Joku saattaisi joskus avautumisellaaan saada jotain aikaiseksikin.

Miten neuvoisit ihmisiä opettelemaan oikeudenmukaisuutta? Voit ajatella asiaa vaikka vanhemmuuden kautta.

elisakettu kirjoitti:

Tämä juuri on palstan ongelma. Tunteista puhumattomuus. Joku saattaisi joskus avautumisellaaan saada jotain aikaiseksikin.

Miten neuvoisit ihmisiä opettelemaan oikeudenmukaisuutta? Voit ajatella asiaa vaikka vanhemmuuden kautta.

Lue lisää

Lyhyen kaavan mukaan oikeudenmukaisuutta opetellaan asettumalla vastapuolen asemaan, koetetaan kuvitella miten itse kokisimme asioita hänen asemassaan.

Mutta pidempi kaava ei ole minulle tuttu. Kuinka opetetaan oikeudenmukaisuutta ihmiselle joka on oppinut siihen että epäoikeudenmukaisuus on oikea tapa toimia?

Palstamäki kirjoitti:

Lyhyen kaavan mukaan oikeudenmukaisuutta opetellaan asettumalla vastapuolen asemaan, koetetaan kuvitella miten itse kokisimme asioita hänen asemassaan.

Mutta pidempi kaava ei ole minulle tuttu. Kuinka opetetaan oikeudenmukaisuutta ihmiselle joka on oppinut siihen että epäoikeudenmukaisuus on oikea tapa toimia?

Lue lisää

Vaikea kysymys. Ei sillä oikeastaan ole edes pientä mahdollisuutta saada alulle kuin ensin minäkuvan rikkoutumisen kautta.

elisakettu kirjoitti:

Tämä juuri on palstan ongelma. Tunteista puhumattomuus. Joku saattaisi joskus avautumisellaaan saada jotain aikaiseksikin.

Miten neuvoisit ihmisiä opettelemaan oikeudenmukaisuutta? Voit ajatella asiaa vaikka vanhemmuuden kautta.

Lue lisää

Miksi vaikeista asioista avautuisi täällä, kun hyvin todennäköisesti joku käyttää sitä aseena?

Omalta kohdalta voin kertoa, että suhteeni vanhempiini on kaksijakoinen; paljon rakkautta, mutta myös vaikeita asioita, joita työstän koko ajan. Olemme yhteydessä säännöllisesti, mutta myös säännöstellysti (minun toimestani).

Palstamäki kirjoitti:

Jätän tonkimatta tunkiota.

Heilläkin on syy käytökseensä.

valtakunta kirjoitti:

Heilläkin on syy käytökseensä.

Toisella parkinsonin tauti, toisella alzheimer. Kumpikin kujalla ja kuolevat todennäköisesti vuoden sisällä.

Ei ole mitään selvitettävää.

Palstamäki kirjoitti:

Toisella parkinsonin tauti, toisella alzheimer. Kumpikin kujalla ja kuolevat todennäköisesti vuoden sisällä.

Ei ole mitään selvitettävää.

Kunhan ovat edes kunnallisessa hoidossa vaikka et sinä välittäisi ja saavat näin ollen vastaavasti omaishoitajan esim kunnallisen.

Palstamäki kirjoitti:

Lakkaa kieriskelemästä! Ehkä joku puhuu pillusta ja kullista, mutta ei tunteista. Tunteet on henkilökohtaisempaa kuin palstarivostelu.

Voisi ajatella että omat kokemukseni saivat minut toimimaan tietoisesti tosin kuin vanhempani toimivat, mutta asia ei ole niin yksinkertainen.

Mistä minä tiesin ettei vanhempieni toimintamalli ollut oikein? Minä uskoisin että minulla on (jumalilta lahjaksi saatu) vahva oikeudenmukaisuuden taju. Se auttoi minua ymmärtämään etteivät vanhempani kohdelleet lapsiaan oikein, ja se auttoi/auttaa minua toimimaan fiksummin omien lasteni kanssa. Olisin kenties hyvä vanhempi ilman omia karuja kokemuksianikin.

Lue lisää

"vahva oikeudenmukaisuuden taju"

flowersreally kirjoitti:

Miksi vaikeista asioista avautuisi täällä, kun hyvin todennäköisesti joku käyttää sitä aseena?

Omalta kohdalta voin kertoa, että suhteeni vanhempiini on kaksijakoinen; paljon rakkautta, mutta myös vaikeita asioita, joita työstän koko ajan. Olemme yhteydessä säännöllisesti, mutta myös säännöstellysti (minun toimestani).

Lue lisää

Pidän sua yhtenä fiksuimpana palstapersoonana koko saitilla. Miettisin vielä tuota että voiko vaikeaa asiaa käyttää aseena?

Mitä kerroit vanhemmista niin ymmärrän asian kyllä. Osalla on hyvin asiat, osalla on työstämistä. Joillakin enemmän kuin toisilla. Itse en pitänyt yhteyttä lainkaan isääni, ja aika säännöstellysti äitiinkin. Jos miettii asioita nyt toisesssa valossa, niin ehkäpä sitten olisi pitänyt kuitenkin. Puhua ainakin suu puhtaaksi, eikä jättää mitään kalvamaan sisälle. Mutta onnekseni elämääni on aina kuulunut myös hyviä ja luotettavia aikuisia, vanhempien korvikkeita.

valtakunta kirjoitti:

Kunhan ovat edes kunnallisessa hoidossa vaikka et sinä välittäisi ja saavat näin ollen vastaavasti omaishoitajan esim kunnallisen.

Myötätunto on ihan ookoojuttu, mutta sillä ei voida velvoittaa ihmistä. Eikä aitoa myötätuntoa synny pakottamisesta.

Kaikki vanhemmat eivät rakasta lapsiaan. Kaikki lapset eivät rakasta vanhempiaan. Ja syitä on niin paljon kuin ihmisiäkin.

Tehdäkseen jotain pelkästä velvollisuudesta, tekeekö se paremman ihmisen muiden silmissä? Onko se sen arvoista? Ehkä kuitenkin on tapauksia, että ihmisen on syytä suojella enemmän itseään ja irtaantua ilman syyllistämisen pelkoa. Tärkeämpää kuin mitä olisi velvollisuudesta huolehtiminen.

elisakettu kirjoitti:

Pidän sua yhtenä fiksuimpana palstapersoonana koko saitilla. Miettisin vielä tuota että voiko vaikeaa asiaa käyttää aseena?

Mitä kerroit vanhemmista niin ymmärrän asian kyllä. Osalla on hyvin asiat, osalla on työstämistä. Joillakin enemmän kuin toisilla. Itse en pitänyt yhteyttä lainkaan isääni, ja aika säännöstellysti äitiinkin. Jos miettii asioita nyt toisesssa valossa, niin ehkäpä sitten olisi pitänyt kuitenkin. Puhua ainakin suu puhtaaksi, eikä jättää mitään kalvamaan sisälle. Mutta onnekseni elämääni on aina kuulunut myös hyviä ja luotettavia aikuisia, vanhempien korvikkeita.

Lue lisää

Esitän vaan.

Mä koen vaikeaksi ajatuksen suun puhtaaksi puhumisesta, ehkä sitten katkeaisi välit lopullisesti? Ja että kannattaako vanhoja kaivella?

flowersreally kirjoitti:

Esitän vaan.

Mä koen vaikeaksi ajatuksen suun puhtaaksi puhumisesta, ehkä sitten katkeaisi välit lopullisesti? Ja että kannattaako vanhoja kaivella?

Tuokin varmaan riippuu siitä, miten ne itseä kalvavat. On jäänyt traumaattisia muistoja tms. No jotkut pohtii näitä sitten terapiassa, joka on ihan hyvä juttu.

Itseä hieman häiritsi viha, jota tunsin joskus. Mutta erilaisia lapsia ja vanhempia nähneenä, ymmärrän kyllä että vihakaan ei ole aina oikeutettua. Ihmisillä on syynsä tekoihinsa. Ja osaa ei voida velvoittaa osaamisesta.

Loppujen lopuksi kun miettii, niin aika montaa taitaa tuo osamattomuus ja avuttomuus vaivata. Onko se sitten heidän syy tai ei, osaako siihenkään kukaan varmasti vastata?

Ja onko se edes tarpeellista? Olisiko tarpeelisempaa yrittää nähdä enemmän vaivaa tulevaisuuden, ei menneisyyden eteen?

Palstamäki kirjoitti:

Toisella parkinsonin tauti, toisella alzheimer. Kumpikin kujalla ja kuolevat todennäköisesti vuoden sisällä.

Ei ole mitään selvitettävää.

Jos kerran noin lähellä lähtö niin kai sitten myös kieltäydyt mahdollisista perinnöistä jos/kun et missään tekemissäkään ole ollut? Vai otatko rahat ikäänkuin hyvityksenä lapsena kokemistasi vääryyksistä?

Harmaaritari kirjoitti:

Jos kerran noin lähellä lähtö niin kai sitten myös kieltäydyt mahdollisista perinnöistä jos/kun et missään tekemissäkään ole ollut? Vai otatko rahat ikäänkuin hyvityksenä lapsena kokemistasi vääryyksistä?

Lue lisää

Tiedätkö Harmis mitä? Mä ottaisin varmaan ne rahat juuri hyvityksenä.

Harmaaritari kirjoitti:

Jos kerran noin lähellä lähtö niin kai sitten myös kieltäydyt mahdollisista perinnöistä jos/kun et missään tekemissäkään ole ollut? Vai otatko rahat ikäänkuin hyvityksenä lapsena kokemistasi vääryyksistä?

Lue lisää

Mitään ei liene jaossa.

Isäni on ollut aina "mukiinmenevä" mies, ja sen mitä hän on näennäisesti jättänyt realisoimatta juopottelurahaksi, on tavallaan kiinnitetty.

Vanhin siskoista on viimeisen 10-15 vuotta vippaillut isälleen juopottelurahaa velkakirjoja vastaan, jotka sitten tulevat pöytään perunkirjoituksessa.

Jos vippejä on enemmän kuin omaisuutta, se jää siskon tappioksi.

elisakettu kirjoitti:

Tiedätkö Harmis mitä? Mä ottaisin varmaan ne rahat juuri hyvityksenä.

Jos rahaa olisi paljon, niin anteeksianto olisi helpompaa.

Palstamäki kirjoitti:

Jos rahaa olisi paljon, niin anteeksianto olisi helpompaa.

En usko että se kuittaituu rahalla. Jos kuittautuu, niin ihminenhän on silloin ostettavissa. Oletko sinä?

Sulla on vihaa. Miten ajattelit työstää sitä?

elisakettu kirjoitti:

Tiedätkö Harmis mitä? Mä ottaisin varmaan ne rahat juuri hyvityksenä.

Itse saattaisin kieltäytyä perinnöstä, varsinkin jos siihen liittyisi omaisuutta jota en oikeastaan haluaisi, esim. joku pieni metsäläntti josta enemmän riesaa kuin hyötyä. Tuommoinen "hyvitys" vaatisi oikeastaan sitten sen että olisi kokemut vääryyttä perittävän taholta, jos sellaista ei ole ei voi oikein kutsua hyvitykseksi.

elisakettu kirjoitti:

En usko että se kuittaituu rahalla. Jos kuittautuu, niin ihminenhän on silloin ostettavissa. Oletko sinä?

Sulla on vihaa. Miten ajattelit työstää sitä?

Heitin kommenttini läpällä, en tokikaan ole perintöä vailla. Todennäköisesti perintöä ei olekaan, eikä asia ole minulle traumaattinen.

Isäni joi huomattavan perinnön, toivottavasti oli kaiken arvoista.

Minulla ei ole vihaa, olen työstänyt tunteeni.

Harmaaritari kirjoitti:

Itse saattaisin kieltäytyä perinnöstä, varsinkin jos siihen liittyisi omaisuutta jota en oikeastaan haluaisi, esim. joku pieni metsäläntti josta enemmän riesaa kuin hyötyä. Tuommoinen "hyvitys" vaatisi oikeastaan sitten sen että olisi kokemut vääryyttä perittävän taholta, jos sellaista ei ole ei voi oikein kutsua hyvitykseksi.

Lue lisää

Joo, tiedän monia jotka ovat kieltäytyneet perinnöstä. Tai eivät ole halunneet yhtään mitään, ei mitään muistoja tai muistutuksia.

Palstamäki kirjoitti:

Heitin kommenttini läpällä, en tokikaan ole perintöä vailla. Todennäköisesti perintöä ei olekaan, eikä asia ole minulle traumaattinen.

Isäni joi huomattavan perinnön, toivottavasti oli kaiken arvoista.

Minulla ei ole vihaa, olen työstänyt tunteeni.

Lue lisää

Hyvä. Pakko sanoa, että hyvin olet työstänyt.

elisakettu kirjoitti:

Hyvä. Pakko sanoa, että hyvin olet työstänyt.

Työstäminen on työtäni.

elisakettu kirjoitti:

Tuokin varmaan riippuu siitä, miten ne itseä kalvavat. On jäänyt traumaattisia muistoja tms. No jotkut pohtii näitä sitten terapiassa, joka on ihan hyvä juttu.

Itseä hieman häiritsi viha, jota tunsin joskus. Mutta erilaisia lapsia ja vanhempia nähneenä, ymmärrän kyllä että vihakaan ei ole aina oikeutettua. Ihmisillä on syynsä tekoihinsa. Ja osaa ei voida velvoittaa osaamisesta.

Loppujen lopuksi kun miettii, niin aika montaa taitaa tuo osamattomuus ja avuttomuus vaivata. Onko se sitten heidän syy tai ei, osaako siihenkään kukaan varmasti vastata?

Ja onko se edes tarpeellista? Olisiko tarpeelisempaa yrittää nähdä enemmän vaivaa tulevaisuuden, ei menneisyyden eteen?

Lue lisää

No jotenkin ajatellut, että parempi keskittyä kulloiseenkin hetkeen ja tulevaisuuteen. Mutta eihän se aina helppoa ole, jos jokin haava aukeaa uudelleen. Semmoista se on, se työstäminen.

flowersreally kirjoitti:

No jotenkin ajatellut, että parempi keskittyä kulloiseenkin hetkeen ja tulevaisuuteen. Mutta eihän se aina helppoa ole, jos jokin haava aukeaa uudelleen. Semmoista se on, se työstäminen.

Lue lisää

Itselläni on käynyt moni haava merkitöttämäksi. Eikä moniin niihin edes satu enää kunnolla. Ajan kanssa flower, näin uskon, että aika auttaa. Ja anteeksianto. Ihmiset tekevät virheitä, myös haluamattaan.

flowersreally kirjoitti:

No jotenkin ajatellut, että parempi keskittyä kulloiseenkin hetkeen ja tulevaisuuteen. Mutta eihän se aina helppoa ole, jos jokin haava aukeaa uudelleen. Semmoista se on, se työstäminen.

Lue lisää

Varmasti itse tiedät parhaiten, mikä on tarpeesi ja kuinka toimit. Minulla on tapana kirjoittaa ajatelmiani, kuin ne olisi suosituksia. Ei tullut mieleenkään, että ottaisit niitä sellaisina.

Ihan vain varmuuden vuoksi.

elisakettu kirjoitti:

Varmasti itse tiedät parhaiten, mikä on tarpeesi ja kuinka toimit. Minulla on tapana kirjoittaa ajatelmiani, kuin ne olisi suosituksia. Ei tullut mieleenkään, että ottaisit niitä sellaisina.

Ihan vain varmuuden vuoksi.

Lue lisää

En ottanutkaan, vaan mielenkiinnolla luin ajatuksiasi. Viisaita olivat. No worries siis.

Kuulostaa aivan valtavan ihanalle. Olen iloinen puolestasi. Ja vanhempasi ovat syystä ylpeitä sinusta. He kasvattivat hienon miehen. Upeat vanhemmat.

elisakettu kirjoitti:

Kuulostaa aivan valtavan ihanalle. Olen iloinen puolestasi. Ja vanhempasi ovat syystä ylpeitä sinusta. He kasvattivat hienon miehen. Upeat vanhemmat.

Kiitos! :)

Kyllä nuorena tuli myös otettua yhteen vanhempien kanssa (kenenpä teinin silmissä mutsi ja faija eivät olisi fossiileita), mutta se on luonnollinen osa elämää.

Varmastikin lapsuudenkodilla on iso merkitys siinä, millaiseksi oma elämänkaari muodostuu. Erityisesti itseäni raivostuttavat sellaiset vanhemmat, jotka yrittävät toteuttaa omia menetettyjä unelmiaan lastensa kautta. Näitä isiä ja myös äitejä näkee nykyisin ihan liikaa jalkapallokenttien ja lätkäkaukaloiden laidoilla.

SirCucco kirjoitti:

Kiitos! :)

Kyllä nuorena tuli myös otettua yhteen vanhempien kanssa (kenenpä teinin silmissä mutsi ja faija eivät olisi fossiileita), mutta se on luonnollinen osa elämää.

Varmastikin lapsuudenkodilla on iso merkitys siinä, millaiseksi oma elämänkaari muodostuu. Erityisesti itseäni raivostuttavat sellaiset vanhemmat, jotka yrittävät toteuttaa omia menetettyjä unelmiaan lastensa kautta. Näitä isiä ja myös äitejä näkee nykyisin ihan liikaa jalkapallokenttien ja lätkäkaukaloiden laidoilla.

Lue lisää

Toisin kuin nämä lätkä- ja fudiskenttien vanhemmat, sinun vanhempasi eivät ajatelleet lastensa olevansa itsensä jatke. Vaan erillinen yksilö. Ja ovat aina osanneet kunnioittaa sitä puolta.

Huomaan että maailmassa on vielä paljon välittämistä. Olet yksi näistä hyvistä esimerkeistä.

Tuo onkin aika paha, jos tuntee iloa toisten kuolemisesta. Mitä siinä itse voittaa? Eihän toisen kuolema korjaa mahdollista vääryyttä. Ei se minnekään katoa, vaikka väärintekijä on kuollutkin.

Jos itselläsi olisi lapsia (tai jos on) millaisen isän mallin haluaisit heille tarjota?

Mitä arvelet; onko helpompi sulattaa omien vanhempien tekemät virheet kuin virheet, mitä on tapahtunut omien lasten kohdalla?

Hyvä kysymys. Jos jotain arvostan sussa, se on rehellisyytesi ja oikeudenmukaisuutesi. Joskus tietysti voisit olla suorempi (etkä ilmaista asioita kiertoteitä).

Yritän kiinnittää huonoihin tapoihini enemmän huomiota. Nyt on ollut huomio toisaalla. Ihan itsekkäistä syistä, tietenkin.

Mikäs sulla muuten on? Eikö uni tule vai teetkö "yötyötä"?

elisakettu kirjoitti:

Hyvä kysymys. Jos jotain arvostan sussa, se on rehellisyytesi ja oikeudenmukaisuutesi. Joskus tietysti voisit olla suorempi (etkä ilmaista asioita kiertoteitä).

Yritän kiinnittää huonoihin tapoihini enemmän huomiota. Nyt on ollut huomio toisaalla. Ihan itsekkäistä syistä, tietenkin.

Lue lisää

.. Mitäs Hauskaa Siinä Sitten Ois?.. ;(

.. Ihan MälSäks Menis kaikki Matkat, jos Aina Vuan Suoraan Paahrettais.. ;P

.. Lueskelin pikaseen aiemmin tätäkin ketjua.. Ja Sanoisin, ettei Kannattaisi ainakaan Kauheasti alkaa ketään Neuvomaan/Ohjeistamaan, jos/kun Ei ole Asioista/Tapauksista jne. Tarpeeksi Tietoa ja/tai Omat HenkilöKohtaiset Kyvyt/Ominaisuudet/Tiedot/Kokemukset jne. eivät ole Riittävät.. ;P

.. Esim. Se jo riittää, että Päin Methään Helposti Mennee, jos Persoonissa/Luonteissa jne. on Neuvojan ja Neuvottavan kanssa liikaa eroavaisuutta.. Sama juttu monessa muussakin kohtaa.. ;P

.. "Jostain" Syystä ymmärrän (Tai Ainakin Luulen&Kuvittelen.. ;D) esim. Kukkaa tuossa ylempänä hyvin.. Ja näkisin, että hän kyllä tietää itse Parhaimmat Ratkaisut&Keinot Itselleen tämän(kin) asian suhteen.. ;P

elisakettu kirjoitti:

Mikäs sulla muuten on? Eikö uni tule vai teetkö "yötyötä"?

.. Sekä, että.. Tavallaan.. Sellasta se on, jos/kun Asioita pyörii Mielesä ja/tai Elimistö vaatii "jostain" syystä Tankkausta.. Toisinaan jopa keskellä Yötä.. ;D

Kuulostaa kivalle. Siis se että tapaat äitiäsi noinkin tiheästi.

Joillakin on se suojeluntarve. Vaikka lapsi olisi aikuinenkin. Luulen että joillekin vanhemmille lapsi on aina lapsi. Tai niin mun anoppi ainakin sanoo. Eikä ole muita "merkkihenkilöitä" kuin tämä ja antiset appivanhemmat. Huippuhenkilöitä tosin. Omalla tavallaan.

elisakettu kirjoitti:

Kuulostaa kivalle. Siis se että tapaat äitiäsi noinkin tiheästi.

Joillakin on se suojeluntarve. Vaikka lapsi olisi aikuinenkin. Luulen että joillekin vanhemmille lapsi on aina lapsi. Tai niin mun anoppi ainakin sanoo. Eikä ole muita "merkkihenkilöitä" kuin tämä ja antiset appivanhemmat. Huippuhenkilöitä tosin. Omalla tavallaan.

Lue lisää

Joo ja teen kotihommiaki siellä..


Suojeluntarve on kova ja sen takia äidin kanssa ei tule toimeen jos on pidemmän aikaa sen seurassa.

:D

Se ei anna periksi missään asiassa. :D

Varmaan osa syy siihen että mulla kauhistuttaa yhdessä asuminen naisen kanssa. :D