Ihmetyttää vähän se kun hän tulee välillä ajatuksiini

Ei sillä ole mitään tekemistä asiasi kanssa. Suomessa on kuitenkin miljoonia ihmisiä ajatuksineen.

Minua tuo sama välillä ihmetyttää. Mut se auttaa ajatuksien kanssa. Minä haaveille mahdottomuudesta, mutta ei sitä tunteilleen mitään voi.

Täydellistä PALSTAHARHAA.

Harhaillaan harhoissamme, kaikki täällä palstalla ja kuvitellaan viestien merkityksellisyyttä.

itsekin..

Ihmeellistä näillä palstoilla on sekin ettei tarvi mitään kommentoida, joku muu kommentoi saman asian mitä itse meinasi, jopa nicknamekin saattaa joltain osin täsmätä.

Monesti käynyt niin että jotenkin minuun viittava nickname suoltaa jotain sontaa :D

Pitää olla pää kunnossa jos näistä palstan kirjoituksista meinaa uskoa jotain :)

Voihan se olla telepatiaa. Molemmat ajattelee toisiaan ja värkkää kirjoituksia tänne yhtaikaa.

En usko nk. Telepatiaan. Uskon ennemminkin aivojen kykyyn ottaa vastaan sähköimpulsseja tietyltä taajuudelta toisen ihmisen aivojen sähköimpulsseja. Se on luonnollista.

Aikoinaan, kun miehet lähtivät kylistään kauaksi metsälle ja saivat hyvän saaliin, joku kylälään jääneistä aisti tämän ja kertoi muille kyläläisille. Tuossa uskon olleen juurikin kyse samasta taajuudesta tai vastaavasta samankailtaisuudesta aivotoiminnan suhteen.
Tuohon perustuvat myös ennakko tuntemukset läheisen kuolemasta ennenkuin kuolinviesti on saapunut löheiselle. Aivoilla on uskomaton kyky.

Tiedä sanoo sen olevan sinusta itsestään, eli kehität ajatuksen ihan itse ja toivot sen olevan niin, silloin aivot kääntää ajatuksesi vaihtoehtoisesti järjellisesti ajateltuna todeksi. Olen täysin eri mieltä, muista tapauksen kun olin joskus eräässä kuppilassa ja ajattelin kaikilla voimillani mitä vain sain aikaan muita ihmisiä siellä. Ei mennyt kauaakaan kun järjestysmies tuli sanomaan ”on aika lähteä pihalle” ihmettelin mitä oikein tein ja menin sitten kuukauden päästä ovelle ja sanottiin ettei tarvitse pieneen aikaan tulla. Menin sitten taas puolen vuoden päästä ja asia oli ok, oli pakko kysyä tekemisistäni kun olin silloin kuskina ja selvin, joten en kokenut tekeväni mitään ihmeellistä, miksi olisi pitänyt pihalle heittää. Sain vastauksen, ”kyllä sinä tiedät mitä teit” asia jäi kalvaamaan minua niin paljon että kiinnostuin asiasta enemmän ja enemmän. Ajattelin alkaa tutkimaan kunnolla asiaa, otin kohteeksi tietenkin terveydenhuollon ammattilaiset: terapeutteja, lääkäreitä, psykologeja, psykiatreja. Sain kaiken maailman lääkkeitä ja tutkisin internetistä näiden vaikutuksista ja kopioisin näitä käyntieni kertomuksiin. Etsintä on työlästä ja vaikeaa, kaikki tietää.. ja kukaan ei tiedä. Itsensä pölhöläiseksi leimaamisen hinta on maksanut itsensä takaisin, toiset eivät saa asiaa koskaan tietää vaan roikkuvat hirressä. Enkä ole projektiani vielä edes lopetellut, se on täysin kesken... olen alkanut etsimään kaikkea muuta, niistä en kerro :)

Näin on käynyt monta kertaa. Just tällä hetkelläkin ajattelen erästä, onko hän tapojensa vai sanojensa orja. Toivoisin tapojensa, tai ainakin osittain. Silloin nimittäin olisi hyvät mahdollisuudet tulevaisuutta ajatellen meille molemmille. Sen me näemme piakkoin.