Ihmiset dykka tavaratalojen roskiksista tuhannen euron robotti imureitta mopo skottereitta ja radio ohjatavia autoja ja pulla pitkoja sukla patukoitta uusia talvi kenkiä ja ruoka ja leipä mutta nyt on tullut uusi laki eli dykkaus on varkaus jos saalis on vaatimaton dykkaus on näpistys ja tavaratalot laittavat roskikset lukkojen taakse ja kun dykkajat kipevät aidan yli niin se on murto ja varkaus.
Roskis dykkaus on varkaus eli rikos.
Uusilaki
18402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi olla, en tiedä. Mutta yöpymistä ei kukaan estä.
Eräät tubettajathan tuota harrrastaa tai harrasti. Mitään sanktioita ei kyllä koskaan tullut vaikka vartijatkin tulee paikalle.
Täälläkin päin on suomea on tuttu naama joka tonkii roskiksia roskan nosto tikulla, keksellä päivväkin. Kaikki näkee ketään ei kiinosta,
Mä+en+ymmärrä+miksi+ylipäätänsä+pitää+heittää+sitä+tavaraa+roskiin.++Lahjoiittaa+voi+spr+uff++tai+vaikka+myydä+tori.fi,+Ruuissa+onkin+jo+otettu+askel+järkevämään+suuntaan+sillä+s+ryhmän+kaupat+myy+vanhaksi+menevät+-60%++tunti+ennen+sulkmista.+ja+ei+todellakaan+ei+mennyt+niin+kuten+joku+sanoi,+että+silloin+kaikki+ostaa+vaan+-60%++ei+osta+vaan+hyvin+harva.+90%+ellei+yli+ostaa+yhä+normaalihintaista+ruokaa.+ilmeisest+heille+ei+vanhaksi+menevä+kelpaa+tai+eivät+enää+viitsi+myöhään+ilalla+kauppaan+lähteä.+Viiden+aikaan+jonotetaan+ja+yhdeksän+aikaan+onkin+jo+hyvin+hiljaista.
En harrasta normaalisti roskisdyykkausta mutta eilen tein poikkeuksen. Kävi niin että minulta meni paras hedelmävetsi vaihingossa biojätteisiin. Vein iltapäivällä roskat ja illalla sitten hain tuon hedelmäveitseni pois. Kumpikohan on vakavampi "rikos", laittaa hedelmäveitsi biojätteisiin vai ottaa se sieltä pois?
Kyllä varastaminen on ollut rikos aina, mitään uutta lakia ei tarvita. Jos tavaran arvo on vähäinen on kyse näpistyksestä. Murto nimistä rikosta ei rikoslaissa ole ollut 50 vuoteen.
Ihmetyttää, miten joku oikeasti voi kytätä jotain, joka tonkii roskiksia.
Kyttääjällä on taatusti mielenterveydessä parannettavaa ja tonkija on paljon terveempi.
Mikä on aloittajan väittämä uusi laki, joka määrittelee roskiksesta ottamisen rikokseksi? Minä en tällaista lakia löydä, joten väitän, että aloitus on puppua.
Roskiksesta ottamisen lainvastaisuus riippuu siitä, kenen roskiksesta on kyse.
Omakotitalon roskis on talon omistajan hallinnassa, kaupan roskis on kaupan omistajan hallinnassa ja taloyhtiön roskiksen roskat ovat kunnan hallinnassa, koska taloyhtiön jätekeräys on kunnan vastuulla. Vaikka roska ei olisi juridisesti edes hallinnassa, on siihen kunnalla määräysvalta eli disponointioikeus.
Jätteiden arvo on yleensä negatiivinen tai erittäin pieni, joten kyseessä olisi näpistys.
Aloittaja voi tehdä rikosilmoituksen näpistyksestä, jos haluaa, mutta ei se johtaisi mihinkään. Asianomistaja olisi yleensä kauppa tai kunta, mutta jäte on sellaista, että sen arvo on enemminkin negatiivinen, joten syyttäjä todennäköisesti jättäisi syytteen nostamatta.
Voin tietenkin myös olla täysin väärässä :)
"johtavaylioikeusasiamies", kommenttisi oli mielenkiintoinen, mutta vaikka jätehuolto olisikin kunnan taikka kuntienvälisen yhteistyöelimen järjestämää, hoidetaan jätteiden keruu taloyhtiöiden jäteastioista yleensä yksityisten kuljetusyritysten toimesta.
On jotenkin vaikea ymmärtää, että asuntoyhtiön osakkaan omistaman esineen omistusoikeus vaihtuisi osakkaalta kunnalle sillä hetkellä, kun esine irtoaa omistajansa kädestä ja aloittaa putoamisensa taloyhtiön omistamaan jäteastiaan, mikä sijaitsee taloyhtiön hallitsemalla kiinteistöllä.
Kun ajatellaan seuraavaa porrasta, eli jätteenkeruu- ja kuljetusyhtiötä, mikä hoitaa korvausta vastaan jätteen keruun ja sen siirtämisen taloyhtiön omistamista jäteastioista kunnalliselle taikka kuntien yhteiselle jäteasemalle, voitaneen sitä pitää normaalina kuljetusyrityksenä. Toisin sanoen keruu- ja kuljetusyritys toimittaa korvausta vastaan toisen omistamia esineitä sovittuun paikkaan ja toisen omistajan hallintaan.
Jos asiasta ei ole erikseen sovittu, soveltuu tapaukseen normaalit kauppalain mukaiset säännöt. Tässä tapauksessa taloyhtiötä voitaneen pitää esineiden - eli jätteen - myyjänä, ja kuntaa sen ostajana. Asuntoyhtiö siis luovuttaa jätteen omistusoikeuden kunnalle ja kauppahinta on negatiivinen, eli taloyhtiö maksaa kunnalle, että se ottaa jätteet omistukseensa.
Kauppalain 6 §:n mukaisesti tavara on luovutettu, kun ostaja on ottanut sen hallintaansa. Myyjän puolesta pelkästään esineen laittaminen sille varattuun astiaan, missä se odottaa kuljetusta, ei ole hallintaan ottamista ostajan puolelta. Toisin sanoen, tavara on silloin edelleen entisen omistajansa omistuksessa.
Kauppalain 7 § koskee kuljetuskauppaa. Sen mukaan "luovutus [siis omistajanvaihdos] tapahtuu, kun rahdinkuljettaja, joka on sitoutunut kuljettamaan tavaran lähetyspaikkakunnalta, saa tavaran hallintaansa."
Toisin sanoen taloyhtiön jäteastiaan laitettu esine vaihtaa omistajaa vasta, kun keruuauton kuljettaja ottaa sen hallintaansa. Tämä puolestaan tarkoittanee astian tyhjentämistä keruuautoon, ei pelkästään jäteastiaan tarttumista kuljettajan toimesta.
Yleisesti ottaen vaikuttaisi siis siltä, että jäteastiassa oleva tavara kuuluu omistajalleen siihen asti, kunnes se on otettu kuljettamista varten kuljettajan haltuun. Osapuolien kesken voidaan kuitenkin sopimusvapausperiaatteen mukaisesti sopia luovutuksen tapahtuvan jollain muullakin tavalla, kuin mitä kauppalaki asiasta säätää.
Liittyykö kauppalaki tähän mitenkään, kun kyse ei ole kaupankäynnistä eikä vaihtokaupasta, vaan kyse on tavaran hallinan/omistajuuden/määräysvallan luovuttamisesta toiselle.
Kommenttini perustui seuraavaan lähteeseen. Lue sen alku ja palataan asiaan:
Ympäristöministeriö, 2009. Jätelainsäädännön perustuslakikysymyksiä
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10138/41383/YMra14_2009_Jatelainsaadannon_perustuslakikysymyksia.pdf
Edellisen raportin yksi keskeinen lähde on "Eränkö, Leena: Kuka omistaa jätteen?"
En löytänyt edellistä teosta netistä, mutta löysin tällaisen gradun:
"Jos jätteen haltija pystyy järjestämään käytöstä poistamansa tuotteen jätehuollon edellä mainitut lain reunaehdot täyttäen, on sillä omistusoikeuden nojalla luonnollisesti myös oikeus nauttia jätteestä mahdollisesti saatavasta hyödystä.
Mikäli jätteen haltija ei itse järjestä jätehuoltoa, tulee sen vapautuakseen jätehuoltovastuusta luovuttaa jäte JäteL 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Vastaanottaja katsotaan luovutushetkestä lähtien jätteen haltijaksi ja jätehuoltovastuulliseksi JäteL 30 §:n mukaisesti. "
http://docplayer.fi/41080043-Helsingin-yliopisto-tuottajan-vastuu-jatteesta-ja-oikeus-jatteeseen.html
Tulkitsen edellisen kohdan niin, että jos kunta on jätehuollon järjestäjä, niin jätteen hallinta siirtyy kunnalle, kun jäte on viety jätekeräykseen.
Rikoslaki toteaa: "Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi."
Rikoslaki siis puhuu toisen hallussa olevasta omaisuudesta eikä omistuksesta.
Mutta en ole juristi...
"johtavaylioikeusasiamies": Asiassa oli kyse siitä, kuka omistaa jätteen missäkin vaiheessa. Nostin kommentissani esiin kauppalain, koska yleisessä mielessä jätteen luovuttaminen kunnalle on kauppaa, joskin sen kauppahinta vain on negatiivinen. Omistusoikeuden siirtyminen noudattaisi siis kauppalain periaatteita, ellei omistusoikeuden siirtymistä koskisi tässä tapauksessa mikään eriyislaki.
Yleisesti ottaen asiaa koskee erityislaki, nimittäin jätelaki. Se ei kuitenkaan ota nimenomaisesti kantaa siihen, missä vaiheessa jätteen, taikka jäteastiaan laitettujen esineiden omistusoikeus siirtyy pois alkuperäiseltä omistajaltaan.
Linkkaamassasi raportissa todettiin, että jätteen omistaja on sen kulloinenkin haltija (s.13), ja juuri tähän lopputulokseen olin päätynyt kauppalain perusteella. Vaikka raportti käsittelee perustuslaillisia asioita, ei perustuslaki ota suoraa kantaa jätehuoltoon liittyviin omistusoikeusasioihin. Yleensäkään perustuslaki ei missään pykälässä säädä, että haltijaa on pidettävä esineen omistajana. Sellainen tehdään yleisten esineoikeudellisten periaatteiden nojalla, taikka sitten erikseen laissa ilmoitetuissa tapauksissa vaaditaan hallinnan lisäksi muitakin todisteita omistusoikeudesta.
Taloyhtiön jäteastiaan laitettu tavara ei siis vaihda omistajaa pelkästään sillä, että tavara kyseiseen astiaan laitetaan.
" kun dykkajat kipevät aidan yli niin se on murto ja varkaus"
Tämä on julkisrauhan rikkomista eli tunkeutumista yksityisalueelle eikä murto.
Sellaista rikosnimikettä kuin murto ei ole olemassa. Kyseessä on siis julkisrauhan rikkominen ja näpistys ja jos esim. rikotaan aitaa tai sen lukkoa, niin lisäksi vahingonteko.
Jos ei ole aitaa, ei vahingoita omaisuutta eikä roska ole minkään arvoista, niin kyseessä on näpistys, josta ei kuitenkaan käytännössä seuraisi mitään tuomiota.
hmiset dykka tavaratalojen roskiksista tuhannen euron robotti imureitta mopo skottereitta ja radio ohjatavia autoja ja pulla pitkoja sukla patukoitta uusia talvi kenkiä.
Miksi nuo ylipääntänsä pitää heittää roskiin? Ovatko nuo jotenkin viallisia?
uusia talvi kenkiä.
Onko tälläinenkin viallinen? Vai miksi roskiin?
Haluaisin kyllä joltain kauppiaalta tai joltain kuapan isolta pomolta tähän vastauksen.
Tätä+tokmannin+toimintaakaan+ei+kyllä+tajua.
Ja suomea oppimattomalla musulmaanilla oli pointti tässä??
Suomessa ei ole pakko olla ja elää verovaroin, voi ihan vapaasti palata kotimaahansa.
Tämä ylempänä oleva oli siis tarkoitettu aloitukseen.
Raivokkaimmille kiljujille nakki puree kun aika on.
Miksei ne hajoita niitä tuotteita ja sitten pistä roskiin jos jää myymättä niin valtaosa lopettaisi roskien penkomisen kun ei enää maksaisi vaivaa??