Kuuluisi varmaan opintotuki -palstalle, mutta menköön.
Miksi ihmeessä meiltä opiskelijoilta tulee jatkuvasti valitusta siitä, että työttömät saavat enemmän tukea. Sama kuin vertailisi kuuta ja maata. Kokeillaan vaihteeksi toisinpäin: jos opiskelija saisi kuukaudessa esim. 800-900 euroa asumislisää ja opintorahaa, miksi hemmetissä kukaan haluaisi edes valmistua?
Joku onnistunee raivostumaan tästäkin, mutta vanhastaan juttu on mennyt niin, että opiskelun tarkoitus on _päästä_ parempaan asemaan - ei se, että opiskelijan pitäisi jo olla paremmassa asemassa.
Tästä on ainakin omassa yliopistossamme puhuttu vuosikaudet; mikä olisikaan hauskempaa kuin roikkua koulun kirjoilla ja pistäytyä silloin tällöin parilla mukavalla luennolla, jos yhteiskunta maksaa sen. Jo nyt tämä on mahdollista työssäkäyville opiskelijoille (sikäli kun saavat luentoajat mahtumaan kalenteriinsa), suuremmalla tuella se olisi mahdollista jo kaikille pääkaupunkiseudun ulkopuolella opiskeleville. Siitä kun hieman vielä nostettaisiin, kaikki voisivat olla loppuelämänsä opiskelijoita. Monet ammattiryhmät tässä maassa saavat vastaavan suuruista nettopalkkaa. Ja tässäkö olisi jotain järkeä? Tervetuloa utopiaan :)
Miksi ihmeessä meiltä opiskelijoilta tulee jatkuvasti valitusta siitä, että työttömät saavat enemmän tukea. Sama kuin vertailisi kuuta ja maata. Kokeillaan vaihteeksi toisinpäin: jos opiskelija saisi kuukaudessa esim. 800-900 euroa asumislisää ja opintorahaa, miksi hemmetissä kukaan haluaisi edes valmistua?
Joku onnistunee raivostumaan tästäkin, mutta vanhastaan juttu on mennyt niin, että opiskelun tarkoitus on _päästä_ parempaan asemaan - ei se, että opiskelijan pitäisi jo olla paremmassa asemassa.
Tästä on ainakin omassa yliopistossamme puhuttu vuosikaudet; mikä olisikaan hauskempaa kuin roikkua koulun kirjoilla ja pistäytyä silloin tällöin parilla mukavalla luennolla, jos yhteiskunta maksaa sen. Jo nyt tämä on mahdollista työssäkäyville opiskelijoille (sikäli kun saavat luentoajat mahtumaan kalenteriinsa), suuremmalla tuella se olisi mahdollista jo kaikille pääkaupunkiseudun ulkopuolella opiskeleville. Siitä kun hieman vielä nostettaisiin, kaikki voisivat olla loppuelämänsä opiskelijoita. Monet ammattiryhmät tässä maassa saavat vastaavan suuruista nettopalkkaa. Ja tässäkö olisi jotain järkeä? Tervetuloa utopiaan :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Köyhyys motivoi opiskelijaa, mikä motivoi työtöntä? Vertailussa haetaan sitä, että opiskelijoilla on edes muodollinen opintoviikkovaatimus, kun taas työttömät nostavat ilmaista rahaa eikä edes yritä löytää hommia. Ei tietenkään päde kaikkiin työttömiin...
Työtön on tittelini ja 370 e tulee kuussa rahaa (kiitos avopuolison tulojen). Itse sain opiskeluaikanani paljon enemmän rahaa, vaikka menot pysyneet samassa ja maksan edelleen vuokran, puolet laskuista jne. Ei oo juhlaa.
vaan toimia, jos haluaa päästä työttömien eduista nauttimaan.
Resepti on yksinkertainen: eroilmoitus vain oppilaitokseen ja sitten työkkäriin työttömäksi ilmoittautumaan. Jo alkoi entiselle opiskelijalle työttömän lokoisa elämä!
Työttömällä välttämättä ei. Ei kannata kadehtia. Olen ollut joskus nuori opiskelija, nyt olen ei-enää-niin-nuori akateeminen työtön. Ja uskokaa huviksenne, ei ole hääviä.
Opiskelu on joka tapauksessa väliaikanen tilanne, työttömyys voi jäädä pysyväksi.
Opiskelija saa kallista koulutusta yhteiskunnalta, ja lisäksi opintorahaa. Työtön saa vain työttömyyskorvausta. No oikei, molemmat saavat vielä asumistukea/-lisää.
Työtön EI SAA opiskella yliopistossa (konstikos tuo olisi lukea vaikka tohtoriksi, jos saisi: 15 vuotta aikaa ja rauhallinen tahti, korvaus juoksee).
Siinä muutamia juttuja mietittäväksi. Vielä yksi tärkeä pointti: Meidän köyhien (opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten) ei koskaan pidä mennä siihen ansaan, että lähtisimme taistelemaan keskenämme. "Hajoita ja hallitse" on ikivanha periaate, ja pätevä vielä tänä päivänä. Mitä eripuraisempaa köyhälistö on, sitä helpommalla rikkaat pääsevät.
"jos opiskelija saisi kuukaudessa esim. 800-900 euroa asumislisää ja opintorahaa, miksi hemmetissä kukaan haluaisi edes valmistua?"
Miksei sitten näin: jos työtön saa kuukaudessa esim. 800-900 euroa kuuukaudessa tukea, miksi hemmetissä kukaan haluaisi edes työllistyä?
Tuolla logiikalla kannattaisi alentaa nykyisestäkin opintotukea, jotta opiskelijoille syntyisi isompi vimma valmistua ja päästä parempiin ansioihin. Samalla viimeisetkin ylipaino-ongelmat karsiutuvat nuoren ikäluokan keskuudesta, koska rahaa jää vain yhteen ateriaan päivässä.
on se, että saa elämänsä ojennukseen. Aika äkkiä menee mielenterveys, jos ei tee mitään hyödyllistä, puuhailee vain omiansa ja lorvii sohvalla. Porukka, joka on työtöntä eikä edes _halua_ työllistyä on kuitenkin vähemmistöä.
Opiskelijan elämää taas jäsentää mikäpä muukaan kuin opiskelu. Sillä on alku, keskikohta ja tavoitteet (uuden oppiminen, tutkinto). Työttömyyttä hävetään, mutta oletko kuullut jonkun häpeävän opiskelemista? Talous on useimmilla kuralla, mutta silti kaikki jo valmistuneet sanovat aina, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa. Näin on itsellänikin, vaikka elin ensimmäiset puoli vuotta tili miinuksella. Jos tuijottaa vain sitä mitä itseltä puuttuu, kaikki muu menee ohi.
Tähän kun lisättäisiin kolminkertainen tuki nykyiseen nähden, niin jopa olisi meillä yliopistossa viihtyjillä lokoisat oltavat. Niin lokoisat, että täällä olisi hauskaa roikkua kuluttamassa ensin kaikki tukikuukaudet, ja vielä muutama vuosi siihen päälle. Sen 55 kuukauden jälkeen olemme jo niin leimautuneita tähän paikkaan, ettei kukaan raaski millään valmistua vaan käy töissä sen verran että saa ne viikottaiset opiskeluannokset rahoitettua.
Opintorahan ja asumislisän pudottaminen syrjäyttäisi köyhät ja lahjakkaat yliopistoista, ja Amerikkaa tästä maasta ei pidä tehdä. Mutta tarkoitin, että toinen ääripää eli tuen nostaminen työttömyysturvan tasolle olisi yhtä päätöntä.
Työntekoa terveempää on käsitys omista haaveista, kyvyistä ja tavoitteista. Palkkatyö on kapitalismissa selviönä annettu ainoa helvetin vaihtoehto elämälle.
sä oot viisas ja oivaltava, sinä sosiologin planttu!
Enpä ennen tullut ajatelleeksi. Avasit silmäni.
Itse olen jo kauan ollut sitä mieltä, että opiskelijat kitisevät ihan turhasta. Itse opiskelen ja asun yksin jo neljättä vuotta ja koko sen ajan olen elänyt pelkällä opintotuella> vuokran jälkeen 165,30 euroa kuukaudessa. Vanhemmilta tai muilta en saa tukea. Aika köyhäähän tämä on, mutta tulen toimeen kuitenkin!
Uudet vaatteet, meikit, baarittelu ym. ei ole VÄLTTÄMÄTÖNTÄ joten en niihin pistä rahaa. Ei se elämänlaatu siitä heikkene, itse olen vaan muuttunut realistiksi ja kekseliääksi. Esim. uusia vaatteita voi tehdä vanhoista vaatteista, meikkejä saa ilmaisina tutustumislahjoina liittyessä johonkin meikkifirmaan ja sitten eroaa saman tien, kalliin baarioluen voi vaihtaa kiljuun, jos nyt niin kauhea pakko on saada pää sekaisin. Mukavaa iltaa ei tarvitse viettää elokuvissa tai ravintolassa, ystävien kanssa oleilu on paljon antoisampaa, ja mikä parasta, ilmaista. Televisiota en edes omista. Kuljen paikasta toiseen kävellen tai liftaten. Kesäisin ongin ja syön siten ilmaisia kaloja. Ystäväni mummon luona käyn joskus kylässä ja saan syödä siellä.
On sitä köyhänä eletty maailman sivu! Ja sen "kurjuus" on ainakin Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa asenteesta kiinni.
Tsemppiä, kanssatoverit!