Mietiskelin viikonloppuna sitä, miks musta tuntuu epämääräisen surulliselta. Sohva kutsuu, peiton alla on mukavan turvallista köllötellä, ruoka ei maistu, fiilikset on apeat.
Iltakävelyllä se jotenkin iski tietoisuuteen: mä olen menettänyt uskoni magiaan - sellaseen sähköiseen taianomaiseen fiilikseen kahden ihmisen välillä.
Pelkkää valkoista kohinaa.
Iltakävelyllä se jotenkin iski tietoisuuteen: mä olen menettänyt uskoni magiaan - sellaseen sähköiseen taianomaiseen fiilikseen kahden ihmisen välillä.
Pelkkää valkoista kohinaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla vähän samat fiilikset