Minulla ja poikaystävälläni on ollut nyt noin 8 kk:n ajan tyttökissa. Pidämme sitä sisällä, koska asumme kerrostalossa. Nyt olemme ajatelleet ottaa toisen kissan kaveriksi nykyiselle ja mietin onkohan se järkevää? Mitenköhän kissamme reagoisi uuteen tulokkaaseen..? Se on kyllä melko utelias ja rohkea, mutta pelkään, että se "säikähtää".
Välillä kissallamme on myös menohaluja (juoksentelee ympäri asuntoa ja pomppii paikasta toiseen) ja ajattelin, että voisiko leikkikaverin hankkiminen vähän vähentää energian purkamista esim. huonekaluihin? Muutenkin haluaisin tietää, mitä kissalle tapahtuu jos tulee toinen kisu.
Kattimme myös joutuu olemaan päivät yksin koska olemme molemmat koulussa, niin toisesta kissasta varmaan olisi hyötyä. Ja kissa kai saisi silloin myös enemmän virikkeitä vaikka parhaamme mukaan olemme niitä pyrkineet tarjoamaan?
Kokemuksia?
Välillä kissallamme on myös menohaluja (juoksentelee ympäri asuntoa ja pomppii paikasta toiseen) ja ajattelin, että voisiko leikkikaverin hankkiminen vähän vähentää energian purkamista esim. huonekaluihin? Muutenkin haluaisin tietää, mitä kissalle tapahtuu jos tulee toinen kisu.
Kattimme myös joutuu olemaan päivät yksin koska olemme molemmat koulussa, niin toisesta kissasta varmaan olisi hyötyä. Ja kissa kai saisi silloin myös enemmän virikkeitä vaikka parhaamme mukaan olemme niitä pyrkineet tarjoamaan?
Kokemuksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaksi kissaa hoituu samalla vaivalla kuin yksi, ja niistä on seuraa toisilleen. Teillä kun on nuori kissa niin se sopeutuu varmaan nopeasti uuteen tulokkaaseen. Kun me toimme parivuotiaalle leikatulle poikakisullemme puolen vuoden ikäisen kaverin, niin aluksi ne pörhistelivät ja vähän sähähtelivätkin, mutta äkkiä uteliaisuus voitti ja päivän päästä ne jo painivat leikillään ja menivät hippaa keskenään.. Niitä on niin mukava seurata kun ne riehuvat yhdessä :) Meillä tosin kaverin hankkiminen ei huonekaluihin kohdistuvaa kiinostusta vähentänyt (eivätkä ne karkotesuihkeetkaan toimineet..), mutta tavarathan ovat vain tavaroita..
Onhan tuo tosin ihan kisun luonteesta kiinni, miten se vieraisiin suhtautuu. Itse haimme toisen kisumme löytöeläintalosta, ja sovimme, että jos kissamme eivät tule toimeen, voimme viedä kisun takaisin, mutta onneksi moista ei tarvinnut tehdä.
Kannattaa ottaa toinen kissa nyt kun kissanne on vielä noin nuori. Tällöin nuori kissa ottaa vastaan paremmin uuden tulokkaan kuin vanha.
Kannattaisi ostaa kissan raapimispuu ja suihkuttaa siihen kissanminttu suihketta.tällöin kissa tykkää raapimispuusta enemnmän ja tutustuu siihen paremmin. Jos kissa jatkaa raapimista huonekaluihin, osta feliway merkkisen laitteen apteekista, joka estää kyseisiä asioita. Opeta myös kissaasi: Jos kissa raapii huonekaluja, suihkuta vettä kissan päälle, näin kissalle jää epämiellyttävät muistot huonekalujen raapimisesta. Toista aina tarvittaessa.
Se on ihan normaalia että kissoilla on näitä "puolituntisia hulluuskohtauksia" Itselläni on 3 kissaa eikä se ole siitä vähentynyt. Juoksevat vaan yhdessä. Kissaa pitää ymmärtää!!
mullakin on 10kk ikäinen poikakissa ja olen suunnitellut toisen kissan ottamista. kannataisiko minun ottaa tyttö- vai poikakissa?
Pennun sukupuolella ei ole niin väliä, kunhan käytät kissasi eläinlääkärillä leikattavana.
Kaikkihan sitä suosittelee, että "kaksin aina kaunihinpi"..
Ei kukaan kuitenkaan kertonut minulle, kun kyselin, että voinko ottaa leikatulle 1-vuotiaalle tytölle leikatun poikapennun kaveriksi..kaikki vain sanoivat, että hieno juttu jne.
Poika yritti astua tyttöä ja arkajalkana tyttö säikähteli. Poika on nyt pian 6kk ja leikattu. Poika yrittää koko ajan härkkiä tyttöä..toinen yrittää syödä tai nukkua niin aina tuo riähkä tulee härkkimään sitä.
Tänään huomasin, että poika läpsii tyttöä kynsillä ja minuakin yrittäessään leikkiä. Ei ihme, että tyttö pelkää sitä. Osaa tämä tyttö kyllä takaisinkin sanoa, mutta koko ajan pitäisi olla sähisemässä. Tyttö sietää jo sitä jotenkin, mutta härkkimisestä se ei pidä ja minunkin hermoni ovat koetuksella, kun säälittää tuo tyttö.
Vasta pari viikkoa tuo poika on meillä ollut..sanotaan, että se rauhoittuu, kun kasvaa, mutta eipä ole tämä kovin mukavaa. Voihan tähän mennä kuukausiakin, että tottuvat kunnolla. Onhan se alussa vaikeaa, jos toinen on saanut olla ainokaisena kuningattarena.
Jos otat toisen kissan niin yritä kiinnittää niiden huomio vaikka johonkin leikkikaluun, jos suhisevat. Yhdistä niiden näkeminen johonkin kivaan juttuun. Toivottomalta tämä alussa varsinkin tuntui. Erota ne alussa, jos ette ole
kotona ja yöksikin ensimmäisinä päivinä.
Toisilla yhteiselo onnistuu heti..toisilla menee kauemmin ja toiset eivät tule ikinä juttuun. Onnea tutustuttamiseen.
Meillä otettiin 1,5 v leikatun kollin kaveriksi 3 kk:n ikäinen tyttöpentu. Ekana iltana sähistiin ja muristiin vähän puolin ja toisin. Toisena päivänä kollimme jo nuoli ja hoiti pentua kuin "keinoemo" söivät samasta kiposta. Nykyisin kissat nukkuvat ja leikkivät yhdessä ja ovat hyviä kavereita. Leikki on usein kyllä aika hurjan näköistä, mutta ei nämä ainakaan toisiaan ole satuttaneet.
Hommatkaa kunnon kiipeily/raapimispuu, niin huonekalut saavat olla rauhassa.
Aiemmin meillä oli vain yksi kissa, ja se keksi aikansa kuluksi kaikenlaista "hauskaa". Kaksi kissaa leikkii keskenään eikä niillä ole sitten tarvetta pahantekoon. Mutta toisaalta ei kaikki kissat tule välttämättä toimeen toistensa kanssa, kuten ei kyllä kaikki ihmisetkään.
Jos otatte toisen kissan, ottakaa luovutusikäinen (12 vk) pentu, aikuinen kissa sopeutuu pentuun paljon helpommin.