Jos seuraavat asiat auttavat sinua selviytymään, niin tehtäväsi on jakaa niitä aikanaan eteenpäin lisättynä omilla selviytymiskeinoillasi.
Jätä pois ne alla olevista asioista, jotka eivät sinulle sovi ja löydä omia tilalle.
----------------------------------------------
- Sinulla voi tulla itsemurhayrityksiä ja muuta itsesi vahingoittamista.
- Pääasia on, että et kuole, etkä siirrä traumojasi eteenpäin.
- Asiasi eivät ole niin huonosti, kun uskot niiden olevan.
- Päätä, että sinä selviät ja teet kaikkesi sen eteen, että selviät.
----------------------------------------------
1. Lääkitys.
2. Terapia. Ei sovi kaikille? Eri terapiamuodot eivät sovi kaikille. Hyvä terapeutti on harvinaisuus.
3. Kalaöljykapseleita D-vitamiinilla purkista.
4. Kirkasvalolamppu (joka päivä 2 x 30-40 min). Voi tehdä samalla esim. sanaristikoita, kirjoittaa päiväkirjaa, tmv. Vuodenajat vaikuttavat tarvittavaan valon määrään.
5. ITSESI SUOJELE vahingollisilta, haitallisilta ihmisiltä ja jutuilta (elämässä, medioissa, TVssä, jne.).
6. Jätä kaikki vahingolliset, haitalliset ihmiset.
7. Jätä alkoholi. Jätä huumeet, jos ne kuuluvat elämääsi.
8. Laita rajat itsellesi sekä muille.
9. Kiire ja stressi pois elämästä.
10. Riittävä uni ja ruoka.
11. Oma rauha, viihtyminen itsesi kanssa.
12. Hidasta elämää.
13. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta työskentely (vääryyksiä, epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan).
14. Älä polta itseäsi loppuun. Tee myös asioita, joista tykkäät.
15. Kirjoittaminen ja kuvien teko.
16. Netti.
17. Seuraa yhteiskunnan tapahtumia lukemalla uutisia (ei karmeita).
18. Lopeta itsesi hajottaminen moniin suuntiin ja moniin ihmisiin.
19. Yksi asia päivässä riittää.
20. Opettele sanomaan EI sekä ihmisille että asioille.
21. Opettele itsekkäämmäksi = huolehdi ensisijaisesti itsestäsi ja kodistasi.
22. Kirjoita 'potilaskertomuksesi' terveysasemallesi talletettavaksi potilaskansioosi, jossa kuvaat elämäsi ja sinulle tapahtuneet asiat.
Tämä siksi, että se voi auttaa sinua, se voi auttaa sinua saamaan parempaa apua ja se voi auttaa tulevaisuudessa myös muita.
23. Musiikki (eri lajit) voi auttaa saamaan esim. ahdistuksen pois, tunnetilan toiseksi.
24. Rukoilu.
Miten selvitä hengissä seksuaalisesta väkivallasta
49
980
Vastaukset
- guiding.light
Hyvä aihe.
Tähän ei pitäisi sanella mitään yleispätevää koska kaikki tilanteet ovat erilaisia. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet ihmiset ovat myös persooniltaan erilaisia. On kuitenkin joitakin yleispäteviä asioita jotka kannattaa ottaa huomioon jos joutuu seksuaalisen väkivallan kohteeksi.
1. Apu ei voi KOSKAAN tulla samasta osoitteesta missä ongelma on syntynyt.
- Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa esim. oman perheesi, sukusi tai vaikka uskonnollisen yhteisön taholta, apu ei voi tulla saman yhteisön, perheen tai suvun sisältä. Tämä tarkoittaa KOKO perhettä, sukua, yhteisöä. Myös niitä yhteisön, perheen ja suvun jäseniä jotka eivät ole suoraan olleet mukana seksuaalisessa väkivallassa.
- Vanhempiesi ystävät ovat vanhempiesi ystäviä, eivät sinun vaikka toisin väittäisivät. Sisarustesi ystävät ovat sisarustesi ystäviä eivät sinun vaikka toisin väittäisivät. Myös eri sukupolvien edustajilla on tapana pitää oman sukupolvensa edustajan puolia vaikka muuta teeskentelisivät.
- Yhteisöt asettavat aina yhteisön edun yksilön edun edelle. Tämän vuoksi väärikäytöksiä kokeneesta yksilöstä tulee vaarallinen yhteisön maineelle ja hän uhkaa yhteisön koossa pysymistä. Tämän vuoksi yhteisön,( perheen, suvun, usk.yhteisön ym.) harjoittama "auttaminen" on naamioitua kontrollointia, alistamista ja hiljentämistä.
- Hyväksikäyttäjä esiintyy aina hyväntekijänä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun hän uhkaa jäädä kiinni tekosistaan hyväksikäyttäjällä on tapana huolestua kauheasti hyväksikäytetyn hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja elämäntilanteesta yms. ja ryhtyä sen jälkeen auttamaan. Sama koskee koko yhteisöä/perhettä/sukua silloin kun hyväksikäyttö on tapahtunut jonkun yhteisön sisällä.
2. Ole terveesti skeptinen auttajia kohtaan myös ns. ammattiavun piirissä. Harkitse tarkasti millaista ulkopuolista apua oikeasti tarvitset. Vai tarvitsetko ollenkaan? Ole rehellinen itsellesi.
- Ilman ulkopuolista apua jääminen voi olla parempi kuin huono apu.
- Terapeutti ei ole suojattu ammattinimike. Kuka tahansa voi ryhtyä "terapeutiksi" ilman mitään ammattipätevyyttä.
- Psykiatria on oma lukunsa mielenterveysareenalla. Tutustu psykiatrian historiaan ja psykiatrian kritiikkiin. Älä ala käyttämään psyykenlääkkeitä ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Lopeta niiden käyttö välittömästi jos et huomaa selvää apua. Älä ala käyttämään koukuttavia lääkeitä kuten bentsoja.
- Ammattipätevyyskään auttamistyössä ei ole loppujenlopuksi muuta kuin pala paperia. Auttamisareenoilla pyörii kaikennäköistä hiihtäjää. Älä usko naiivisti asintuntijoiden pätevyyteen ja osaavuuteen koska ammattiauttamistyössäkin kaikki riippuu yksilöistä ja siitä kuinka hyvin auttajana toimiva henkilö/taho sopii juuri sinulle ja kuinka hyvin teidän maailmat kohtaavat.
- Auttamisen tavoitteen pitää olla se että auttajasta tulee tarpeeton. Erilaiset terapiamuodot ovat usein aika rahakasta puuhaa, eikä läheskään kaikkien ammatikseenkaan auttavien motiivit kestä päivänvaloa.
- Auttamistyö vetää puoleensa ihmisiä joilla on usein itsellään ratkaisemattomia ongelmia. Jos päädyt esim. terapiaan, pidä tuntosarvet pystyssä. Kysy itseltäsi ovatko asiat joita käsittelette oikeasti sinun problematiikkaasi vai istuttaako auttaja mahdolisesti päähäsi ajatuksia? Siirtääkö terapeutti esimerkiksi omia ongelmiaan sinulle, keksiikö hän sinulle ongelmia joita sinulla ei ole, kaannustaako hän sinua keksimään itsellesi oireita ja kulutatteko liikaa aikaa oirekeskeisyyteen, vai käsittelettekö te oikeasti juuri sinun problematiikkaasi. Auttaja ei saa olla yliherkkä kritiikille eikä saa loukkaantua tai ottaa itseensä jos sinä et koe hyötyväsi hänestä. Auttajan kuuluu olla sinulle hyödyke, hän on sinua varten etkä sinä häntä varten.
- Ihminen on lopulta itse itsensä paras auttaja. Sinä itse olet ainoa henkilö joka on elänyt sinun elämääsi, ja kokenut sinun kokemuksesi ja tuntenut sinun tunteesi. Ei ole ulkopuolista asiantuntijaa joka ymmärtäisi sinun asiasi paremmin kuin sinä itse. Ulkopuolinen auttaja voi toimia korkeintaan hyvänä reflektoijana, peilinä ja kaikuna sinulle itsellesi. Ulkopuoliselta auttajalta voi tulla uusia näkökulmia ja asioiden käsittelytapoja ja työkaluja. Älä kuitenkaan kuluta energiaa ja hermoja huonon auttajan kanssa. Käytä se energia mieluummin itseesi. On paljon kirjoja, on internet, on vertaistukifoorumeita ja tapoja harjoittaa itsereflektiota, käsitellä myös seksuaalisen väkivallan kokemuksia kuin se että istuu terapeutin pakeilla.
3. Tunne- elämäsi on tiekartta jota pitkin suunnistaa.
- Omiin tunnereaktioihin ei ole aina luottamista koska tunne- elämä voi olla isojen kokemusten jälkeen sekaisin. Kannattaa kuitenkin pitää perusperiaatteena sitä että jos joku asia tai tilanne tuntuu pahalta tai väärältä, vältä sitä, ja jos joku tuntuu hyvältä ja oikealta, mene sitä kohti. Itsetuhoisella ihmisellä on tapana tehdä juuri päinvastoin.- alert
"Psykiatria on oma lukunsa mielenterveysareenalla. Tutustu psykiatrian historiaan ja psykiatrian kritiikkiin."
Joo ja tästä aiheesta:
1. Jos olet joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi ota huomioon että tämä on länsimainen terapiakulttuuri jossa elämme. Se muodostaa vain yhden meille tutun tavan suhtautua seksuaaliseen väkivaltaan. Se että se on meille tuttu lähestymistapa, ei tarkoita että se on välttämättä oikea.
- Meidän tapamme suhtautua seksuaaliseen väkivaltaan ja varsinkin seksuaalista väkivaltaa kokeneeseen henkilöön (sekä tekijään) ja seksuaalisen väkivallan seurauksiin perustuu länsimaiseen terapiakulttuuriin. Terapiakulttuuri on uskomusjärjestelmä. Länsimainen terapiakulttuuri on sekoitus erilaisia psykologisia ja psykiatrian piiriin kuuluvia teorioita. Se muodostaa samantapaisen uskomusjärjestelmän kuin mikä tahansa muukin uskonto jota olemme oppineet pitämään totuutena.
- Edes 'psykiatriset sairaudet' jotka ovat lääkärin diagnosoimia eivät ole samanlaisia sairauksia kuin syöpä, jonka voi faktisesti todeta lääketieteellisin testein. Diagnoosit psykiatrisista "sairauksista" ovat teorioita, eivät tieteellisiin faktoihin perustuvia oikeita sairauksia.
- Meidän terapiakulttuurimme antiin kannattaa suhtautua siten että se voi hyvässä lykyssä olla ihan hyvä renki, mutta se on aina huono isäntä.
2. Terapiakulttuurin uskomusjärjestelmässä on yleisesti hyväksyttyjä valtavirta- ajatteluunkin pesiytyneitä myyttejä jotka ovat erittäin vahingollisia seksuaalista väkivaltaa kokeneelle. Tällaiset myytit ovat sosiaalisen kontrollin välineitä jotka palvelevat yhteisöpatologisia rakenteita, eivät suinkaan sinua seksuaalisen väkivallan kokijana. Niiden todellinen tarkoitus on varmistaa se että pysyt jatkossakin hiljaa, kontrollissa etkä vaadi oikeuksiasi. Niitä ylläpidetään seksuaalista väkivaltaa harjoittaneiden henkilöiden, yhteisön ja joskus koko yhteiskunnan suojelemiseksi sinulta. SINÄ olet heille _vaarallinen_, ja sinusta täytyy tämän vuoksi tehdä vaaraton. Tällaisia myyttejä on mm:
- Uskomus että "vakava trauma pysäyttää ihmisen kehityksen sille tasolle missä hän on ollut trauman tapahtuessa".
Mikä on parempi keino pitää sinut alistettuna, kontrollissa ja vaarattomana hyväksikäyttäjille ja heitä suojelevalle yhteisölle kuin se, että sinä pysyt loppuelämäsi "henkisesti lapsen tasolla"? Kun ihmiselle tapahtuu jotakin traumaattista hän on henkisesti haavoittuvassa tilassa. Se ei tarkoita sitä että hän taantuu lapsen tasolle, että hänen älyllinen kapasiteettinsa jotenkin rajoittuu tai muutakaan vastaavaa. Tätä henkisesti heikkoa tilannetta voidaan käyttää alistavan yhteisön taholta hyväksi siten, että sinua aletaan KOHTELEMAAN kuin holhouksen tarpeessa olevaa lasta tai muuten jotenkin vajaaälyistä henkilöä. Ja henkisesti heikossa tilassa oleva yksilö voi olla puolustuskyvytön tällaista "auttamis"- väkivaltaa vastaan ja helposti menee mukaan leikkiin. Varsinkin kun kuviossa on mukana ns. asiantuntijoita esim. psykiatrian piiristä, se tuo uskottavuutta käsitykselle että nämä myytit pitävät muka oikeasti paikkansa. Kannattaa seksuaalisen väkivallan kokijana todella pohtia onko ns. "oireilusi" todellista, vai vastaatko vain käytökselläsi ympäristön odotuksiin. Ketä oireesi oikeasti palvelevat?
- Sosiaalisen verkoston tärkeys.
Suomalaisen mielenterveyshuollon yhtenä tärkeimmistä dogmeista pidetään käsitystä, jonka mukaan mielenterveyshäiriöisen henkilön (jollaiseksi seksuaalisen väkivallan kokija yleensä leimataan) "toipumisprosessissa" ammattiavun ulkopuolinen "sosiaalinen tukiverkosto" on tärkeä elementti. Jos satut kuulumaan siihen suureen joukkoon sex. väkivaltaa kokeneita joiden kohdalla väkivalta on tehty oman perhepiirin parissa, onnittelen: tämä 'sosiaalinen tukiverkosto' tarkoittaa silloin juuri sitä perhepiiriä joka on traumasi aiheuttanut.
Ainakin jos perhepiirissäsi ei juoda viinaa ja muutenkin kulissit on kunnossa ja liikuttava auttamishalu oikein vyöryy silmille.
Kun Eerikan oma isä huolestui tyttärensä hyvinvoinnista isä itse haki ammattiapua tyttärelleen koska oli niin huolehtivainen vanhempi. Siinä kohtaa kun kaltoinkohtelun kokija on vielä lapsi ammattilaisten yhteistyöhalun vanhempien kanssa vielä jotenkin ymmärtää. Mutta meillä suomessa on käsitys että myös AIKUISEN (ihan sama kuinka vanhan) mielenterveyshäiriöisen tärkein tukiverkosto on nimenomaan se lapsuudenperhe joka kaikki ongelmat alunperin aiheuttivat. Meillä on Suomessa mielenterveyshuolto joka oikein SEMENTOI ns. mielenterveyskuntoutujan lapsuudenperheeseensä ja yhteisöön joka on kaiken pahan alku ja juuri.
Tämä on yksi erittäin olennainen syy miksi ei kannata lähteä tuohon mielenterveys-sairastelu-leikkiin mukaan, kun joudut seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Mielenterveyshuollon kurimukseen joutuminen voi koitua elämäsi suurimmaksi erehdykseksi. Se vie energiaa, se pahentaa tilannettasi, ja pahimmillaan se sementoi sinut vihollistesi panttivangiksi loppuelämäksesi.
- navigaattori
6. Jätä kaikki vahingolliset, haitalliset ihmiset.
Todellakin.
1. Tarkkaile läheisten ja ystävien reaktioita.
Jos ystäväsi, sukulaisesi, terapeuttisi tms. alkaa syyllistää sinua, kaivella mitä itse olet tehyt 'väärin' tai muulla tavalla asenteessa on vähättelevä tai syyllistävä sävy hän ei ole sinun puolellasi. Jos alkaa vaikuttaa siltä että sinun täytyy kädestä pitäen opettaa heitä siitä että raiskaus on raiskaajan vika eikä uhrin, tai esim. että raiskauksesta pitäisi tehdä rikosilmoitus. yms itsestäänselvyyksiä, he kuuluvat vihollisiisi. He ovat seksuaalirikollisen puolella.
Seksuaaliseen väkivaltaan suhtaudutaan kuin seksuaalirikollinen olisi luonnonilmiö. Seksuaalinen väkivalta vain "tapahtuu". Kaikki mitä uhrille on tehty johtuu siitä ettei uhri osannut olla oikealla tavalla olemassa. Hän ei osannut välttää ja kontrolloida tämän luonnonilmiön toimintaa. Ihminen joka on uhrin puolella ei voi samaan aikaan olla myös rikollisen puolella.
Jos lähipiirisi, tai ystäväsi alkavat vähitellen itse uhriutua sinun kokemasi seksuaalisen väkivallan vuoksi kuin he olisivat itse uhreja, sama juttu. Esim. insestitapauksissa tyypillinen tilanne on se että perheen selkärangaton epäkypsä äiti julistautuu itse uhriksi, ja insestin uhrista tulee äitipoloiselle taakka, äitiraukan uhriuttaja. Hankkiudu eroon tällaisista ihmisistä. Älä IKINÄ päästä tällaisia k*sipäitä takaisin elämääsi. He ovat pahinta myrkkyä.
2. Ota se asenne että kriisit ja katastrofit elämässä ovat sitä varten olemassa, että niiden kautta ihmisten todellinen luonne paljastuu. Ilman katastrofeja sattaisit vieläkin elää siinä harhassa että se äiti, isä, sisko, veli tai ystävä on normaali lojaali läheinen (tai terapeutti asiantunteva ammattilainen) joka tekee tarvittaessa sen mitä ystävän, äidin tai sisaruksen tai terapeutin. tms. kuuluukin tehdä.
3. Varo tyhmiä ihmisiä. Tunnista tyhmyys vaaralliseksi ominaisuudeksi ihmisissä. Se ei ole harmitonta eikä tyhmyydessä ole mitään koomista.
Toisin kuin uskotaan, hirmutekojen ja kriisiytyneiden tilanteiden takaa löytyy yleensä vajakki tai joukko vajakkeja. Yleinen käsitys on että hirmutekoihin tai kriisiytyneisiin tilanteisiin liittyy jotakin monimutkaista. Hirmutekoja tekevien ihmisten uskotaan olevan kuin hollywood- elokuvien psykopaatteja neroja jotka osaavat manipuloida viattomia ihmisiä ympärillään. Tosielämässä asia on yleensä päinvastoin. Hirmutekoja, kuten esimerkiksi seksuaalista väkivaltaa, harjoittavat ovat yleensä älyllisesti haasteellisia, henkisesti ja psykoseksuaalisesti kehitysvammaisia. Tämä on myös syy sille miksi esim. pedofiileja tai insesti- isiä ei osata nähdä vaarallisina. Aikuisen miehen kehossa elävä viisivuotias vetoaa ihmisten holhousviettiin samoin kuin oikeakin lapsi. Varsinkin lapsiinsekaantujat ja insesti- isät ovat usein juuri tällaisia. Siksi heidät nähdään harmittomina ja jopa suorastaan hellyyttävinä olentoina kuten lapset yleensäkin. Heidän tekemiään hirmutekoja ei lasketa vakaviksi. Usein uhrilta vaaditaan että ole sinä se kypsä aikuinen, näethän sinä itsekin että tuo raiskari on vähän yksinkertainen. Uhria pidetään helposti itseään tyhmänä koska on joutunut sellaisen henkilön uhriksi joka on tunnetusti vajakki. Siis jopa silloin kun kyseessä on vajakki vanhempi ja uhri on heidän lapsensa.
Myös mielenterveyspalveluiden ja muun auttamistyön parissa työskentelee paljon vajakkeja. Ihmisiä joilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä auttaa ketään. Jos olet henkisesti puolustuskyvyttömässä tilassa ja joudut vajaaälyisen auttajalauman armoille, voit olla varma että se tulee olemaan loppusi. Tämä koskee myös ns. ammattipätevyyden omaavia auttamistyössä toimivia ihmisiä. Ammattipätevyys ei ole tae mistään. Tällaiset älyllisesti haasteelliset yksinkertaiset ihmiset jotka toimivat auttajina viimeistelevät sen tuhotyön jonka seksuaalirikollinen aiheutti.
3. Ota itsesi vakavasti ja vaadi sitä myös muilta.
Varsinkin Suomessa on sellainen kulttuuri, että vaikeat ja kiusalliset asiat pyritään kuittaamaan huumorilla. Huumori on defenssimekanismi. Kun eteen tulee tarpeeksi kiusallinen ongelma, suomalaisilla on tapana pistää kaikki läskiksi. Vakavista asioista tehdään komiikkaa välittämättä siitä kuinka paljon se loukkaa uhria. Seksuaalinen väkivalta jopa sen kaikista graaveimmassa muodossa esitetään koomisena asiana. Tästä on monia esimerkkejä mm. taiteessa, musiikissa, teatterissa, elokuvissa.. ja oikeuden langettamissa tuomioissa.
Myös tunteilu ja holhous on merkki siitä ettei sinua oteta vakavasti. Ylitsetursuileva myötätunto on hälytysmerkki.
4. Muista että Suomessa - maailman mittakaavasta puhumattakaan - seksuaalinen väkivalta on yleistä. Et ole taatusti ainoa joka sitä shaissea on kokenut. On lukematon määrä ihmisiä jotka tietävät omasta kokemuksesta miltä se tuntuu kun seksuaalisia rajoja ei kunnioiteta. Suurin osa maaiman väestöstä on kokenut sex. väkivaltaa. Et ole siis yksin.
5. Ota ohjat omiin käsiisi niin nopeasti kuin mahdollista. - navigaattori
6. Pidä johtoajatuksena koko ajan mielessä se tosiasia, että seksuaalisen väkivallan kokemus ei ole sinussa oleva vika.
Seksuaalinen väkivalta on väkivallantekijän ongelma. Ja usein se on myöskin koko ympärilläsi olevan yhteisön tai mahdollisesti koko yhteiskuntasi ja kulttuurisi perversio, ei sinun. Sinä olet viaton sivullinen joka on sattumanvaraisesti joutunut seksuaalirikollisen henkilökohtaisen ongelman kärsijäksi.
Seksuaalisen väkivallan kokemus nähdään yleensä väkivallan uhrissa olevana mielenterveyshäiriönä. Varsinkin pitkässä juoksussa siitä tehdään uhriksi valikoituneen ihmisen henkilökohtainen ongelma. Tässä mm. mielenterveyshuolto toimii tehokkaana asenteen ylläpitäjänä. Julkisessa keskustelussa ja asian käsittelyssä tekijät jäävät tapetiksi taustalle. Huomion valokeila pyörii koko ajan uhrisssa, hänen ongelmissaan, hänen traumoissaan ja niiden pällistelyssä jne. Tekijät ovat kasvottomia olioita jossain toisessa ulottuvuudessa. Harvoin näemme edes miltä he näyttävät ja keitä he ovat.
Seksuaalinen väkivalta on väkivallantekijän häpeä ei sinun.- Anonyymi
Todella hyvä, pitkä kirjoitus navigaattorilta.
Löydän oman elämäni tarinaa yhdestä jos toisestakin kohtaa, myös hyviä neuvoja ja näkökulmia näihin tilanteisiin. Tosin olen jo saanut ikää, mutta tämäkään apu ei tule liian myöhään. Kirjoitus antaa tukea.
Olen itse erittäin rankan ja pitkäaikaisen, erilaisen seksuaalirikollisuuden uhri.
Voimia kaikille uhreille.
Kiitos.🌹 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todella hyvä, pitkä kirjoitus navigaattorilta.
Löydän oman elämäni tarinaa yhdestä jos toisestakin kohtaa, myös hyviä neuvoja ja näkökulmia näihin tilanteisiin. Tosin olen jo saanut ikää, mutta tämäkään apu ei tule liian myöhään. Kirjoitus antaa tukea.
Olen itse erittäin rankan ja pitkäaikaisen, erilaisen seksuaalirikollisuuden uhri.
Voimia kaikille uhreille.
Kiitos.🌹Totesit lopussa , voimia kaikille uhreille .
Voimia tarvitsevat myös ne ,jotka joutuvat leimatuksi syyttömänä ja varsinkin ne jotka joutuvat OIKEUSMURHAN uhriksi .
Kuten veljeni 90-luvun alussa .
Rauha hänen sielulleen . Hän kuoli marttyyrinä . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totesit lopussa , voimia kaikille uhreille .
Voimia tarvitsevat myös ne ,jotka joutuvat leimatuksi syyttömänä ja varsinkin ne jotka joutuvat OIKEUSMURHAN uhriksi .
Kuten veljeni 90-luvun alussa .
Rauha hänen sielulleen . Hän kuoli marttyyrinä .Aloitappa siitä aiheesta sitten oma ketju.
Tämä ketju koskee aihetta miten selvitä hengissä oikeasti tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.
Sinä voit aloittaa ketjun aiheesta miten selvitä hengissä väärästä seksuaalisen väkivallan syytöksestä.
Kuvastaa röyhkeää ja hävytöntä asennetta ängetä oikeasti tapahtunutta seksuaalista väkivaltaa koskeviin keskusteluihin tekemään statementti vääristä syytöksistä. Ihan sama miten olet toivottelevinasi "voimia uhreille". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloitappa siitä aiheesta sitten oma ketju.
Tämä ketju koskee aihetta miten selvitä hengissä oikeasti tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.
Sinä voit aloittaa ketjun aiheesta miten selvitä hengissä väärästä seksuaalisen väkivallan syytöksestä.
Kuvastaa röyhkeää ja hävytöntä asennetta ängetä oikeasti tapahtunutta seksuaalista väkivaltaa koskeviin keskusteluihin tekemään statementti vääristä syytöksistä. Ihan sama miten olet toivottelevinasi "voimia uhreille".Joskus oikeusmurhien uhrit vain aivan yllättäenkin pompsahtavat pinnalle omista kuplistaan...
En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus oikeusmurhien uhrit vain aivan yllättäenkin pompsahtavat pinnalle omista kuplistaan...
En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä..."En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä..."
En ymmärrä kommenttiasi. Mitä helvettiä tarkoittaa "hovinarri" tässä asiayhteydessä?
Onko ylivoimaisen vaikea ymmärtää että jokaiselle keskustelun aiheelle on oma paikkansa?
Kun puhutaan seksuaalisesta väkivallasta puhutaan seksuaalisesta väkivallasta.
Kun puhutaan vääristä syytöksistä puhutaan vääristä syytöksistä.
Aiheen johdatteleminen tarkoituksella sivuraiteille on röyhkeää etenkin kun puhutaan arkaluontoisista ja pahimmillaan vaikeasti traumatisoivista aiheista. Osaatko yhtään miettiä miltä tuntuu olla esim. pitkäaikaisen seksuaalisen väkivallan uhri, ja siitä keskusteltaessa kerta toisensa jälkeen nähdä miten keskustelu ujutetaan vääriin seksuaalirikossyytöksiin? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä..."
En ymmärrä kommenttiasi. Mitä helvettiä tarkoittaa "hovinarri" tässä asiayhteydessä?
Onko ylivoimaisen vaikea ymmärtää että jokaiselle keskustelun aiheelle on oma paikkansa?
Kun puhutaan seksuaalisesta väkivallasta puhutaan seksuaalisesta väkivallasta.
Kun puhutaan vääristä syytöksistä puhutaan vääristä syytöksistä.
Aiheen johdatteleminen tarkoituksella sivuraiteille on röyhkeää etenkin kun puhutaan arkaluontoisista ja pahimmillaan vaikeasti traumatisoivista aiheista. Osaatko yhtään miettiä miltä tuntuu olla esim. pitkäaikaisen seksuaalisen väkivallan uhri, ja siitä keskusteltaessa kerta toisensa jälkeen nähdä miten keskustelu ujutetaan vääriin seksuaalirikossyytöksiin?No terveisiä lentäviltä spagettihirviöiltä. Kaikki nettikeskustelu on seulontaa, yritän opettaa pikkulapsille asiassa pysymysen tärkeyttä. Silloin rajat järkkyy, joskus rajusti, joskus lähes huomaamatta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloitappa siitä aiheesta sitten oma ketju.
Tämä ketju koskee aihetta miten selvitä hengissä oikeasti tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.
Sinä voit aloittaa ketjun aiheesta miten selvitä hengissä väärästä seksuaalisen väkivallan syytöksestä.
Kuvastaa röyhkeää ja hävytöntä asennetta ängetä oikeasti tapahtunutta seksuaalista väkivaltaa koskeviin keskusteluihin tekemään statementti vääristä syytöksistä. Ihan sama miten olet toivottelevinasi "voimia uhreille".Luuletko tahvo , että ketään kiinnostaa oikeusmurhien uhrit ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tahvo , että ketään kiinnostaa oikeusmurhien uhrit ?
Kyllä kiinnostaa. Jopa Iina Ahosta oikeusmurhien uhrit kiinnostaa koska elämä on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kiinnostaa. Jopa Iina Ahosta oikeusmurhien uhrit kiinnostaa koska elämä on.
Kuka on Iina Ahonen ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka on Iina Ahonen ?
Kysy Jari Aarniolta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloitappa siitä aiheesta sitten oma ketju.
Tämä ketju koskee aihetta miten selvitä hengissä oikeasti tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.
Sinä voit aloittaa ketjun aiheesta miten selvitä hengissä väärästä seksuaalisen väkivallan syytöksestä.
Kuvastaa röyhkeää ja hävytöntä asennetta ängetä oikeasti tapahtunutta seksuaalista väkivaltaa koskeviin keskusteluihin tekemään statementti vääristä syytöksistä. Ihan sama miten olet toivottelevinasi "voimia uhreille".Ihan sama , oletko elossa vai et .
Olet röyhkeä ,täysin hävytön juntti , kun halvennat niitä todellisia OIKEUSMURHAN uhreja .
Veljeni sanoi monesti , että hän ei mene lääkäriin , koska lääkäreitten takia istui vankilassa , syyttömänä ,tuomio 3,2 vuotta . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joskus oikeusmurhien uhrit vain aivan yllättäenkin pompsahtavat pinnalle omista kuplistaan...
En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä...Totesit , " Joskus oikeusmurhien uhrit vain aivan yllättäenkin pompsahtavat pinnalle omista kuplistaan " ….
Ota lääkkeesi ja mene nukkumaan . - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan sama , oletko elossa vai et .
Olet röyhkeä ,täysin hävytön juntti , kun halvennat niitä todellisia OIKEUSMURHAN uhreja .
Veljeni sanoi monesti , että hän ei mene lääkäriin , koska lääkäreitten takia istui vankilassa , syyttömänä ,tuomio 3,2 vuotta .Tässä on oikea ketju haluamallesi keksustelun aiheelle. Ole hyvä ja opettele kunnioittamaan keskusteluketjujen aiheita äläkä johdattele keskustelua sivuraiteille.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16230487/vaarat-syytokset--ketju - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tahvo , että ketään kiinnostaa oikeusmurhien uhrit ?
Kyllä oikeusmurhien uhrit tulevat mukaan, vaikka luulet asioiden oikenevan puheenjohtajan nuijan kopautukseen.
Ratakiskojen mutkien tutkinta on hidasta ja aikaa vievää puuhaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aloitappa siitä aiheesta sitten oma ketju.
Tämä ketju koskee aihetta miten selvitä hengissä oikeasti tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta.
Sinä voit aloittaa ketjun aiheesta miten selvitä hengissä väärästä seksuaalisen väkivallan syytöksestä.
Kuvastaa röyhkeää ja hävytöntä asennetta ängetä oikeasti tapahtunutta seksuaalista väkivaltaa koskeviin keskusteluihin tekemään statementti vääristä syytöksistä. Ihan sama miten olet toivottelevinasi "voimia uhreille".Ohjauskyky kyseenalaistettu rajusti tammikuussa 2020.
Oikeusmurha uhrina on veli.
Kyseenalaisti varmasti asian josta oli kuullut veljen tarkat selitykset.
Mimmiliini 1 ehkä on samalla puolella kristallivirtaa kuin minäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"En kyllä hovinarrejakaan joka kerta syyttäisi röyhkeydestä..."
En ymmärrä kommenttiasi. Mitä helvettiä tarkoittaa "hovinarri" tässä asiayhteydessä?
Onko ylivoimaisen vaikea ymmärtää että jokaiselle keskustelun aiheelle on oma paikkansa?
Kun puhutaan seksuaalisesta väkivallasta puhutaan seksuaalisesta väkivallasta.
Kun puhutaan vääristä syytöksistä puhutaan vääristä syytöksistä.
Aiheen johdatteleminen tarkoituksella sivuraiteille on röyhkeää etenkin kun puhutaan arkaluontoisista ja pahimmillaan vaikeasti traumatisoivista aiheista. Osaatko yhtään miettiä miltä tuntuu olla esim. pitkäaikaisen seksuaalisen väkivallan uhri, ja siitä keskusteltaessa kerta toisensa jälkeen nähdä miten keskustelu ujutetaan vääriin seksuaalirikossyytöksiin?Keskustelun ujuttaminen vääriin (seksuaali) rikossyytteisiin?
Milla Arosen tapauksessa ei ujuttamista myöskään ole puuttunut. Sopu puuttuu.
Milla ei selvinnyt hengissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustelun ujuttaminen vääriin (seksuaali) rikossyytteisiin?
Milla Arosen tapauksessa ei ujuttamista myöskään ole puuttunut. Sopu puuttuu.
Milla ei selvinnyt hengissä.Murha. Info ja Suomi 24 ovat täynnä keskustelujen sivuraiteille ujuttajia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luuletko tahvo , että ketään kiinnostaa oikeusmurhien uhrit ?
Tahvoja ovat he, joita oikeusmurhien uhrit eivät kiinnosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on oikea ketju haluamallesi keksustelun aiheelle. Ole hyvä ja opettele kunnioittamaan keskusteluketjujen aiheita äläkä johdattele keskustelua sivuraiteille.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16230487/vaarat-syytokset--ketjuNarsismin syvin olemus?
Erinomainen aihe!
21. Opettele itsekkäämmäksi = huolehdi ensisijaisesti itsestäsi ja kodistasi.
- Älä tunne huonoa omaatuntoa siitä, jos ajatuksesi kulkevat niin sanotusti oman napasi ympärillä ja etkä pysty ehkä keskittymään läheistesi asioihin. Olet kokenut pahan, traumaattisen asian, eikä sinun tarvitse "toipua" siitä kuukaudessa.
Vaikka tuntisit itsesi ja kehosi vastenmielisenä ja rikospaikkana, niin koita silti pitää rakastava suhde itseesi. Puhu kehostasi kauniisti ja vaikka pahoittele sitä, mitä se on joutunut kokemaan.
Älä pakota itseäsi esimerkiksi sukupuoliyhdyntöihin, ennen kuin todella haluat sitä ja voit luottaa kumppaniisi täysin. Vaihda kodissa huonekalujesi paikkoja. Se piristää ja tekee pesäeroa ikäviin muistoihin. Aina ei ole tarpeen muuttaa, jos asunto tai paikkakunta tuntuvat yhä muuten viihtyisiltä.
22. Kirjoita 'potilaskertomuksesi' terveysasemallesi talletettavaksi potilaskansioosi, jossa kuvaat elämäsi ja sinulle tapahtuneet asiat.
Tämä siksi, että se voi auttaa sinua, se voi auttaa sinua saamaan parempaa apua ja se voi auttaa tulevaisuudessa myös muita.
- Tämä voi olla hyvä asia, mutta ole varovainen siitä, mitä ja miten paljon informaatiota annat potilastietoihisi. On totta, että jotkut terveydenhuollon henkilöt suhtautuvat seksuaalisen väkivallan uhreihin mielenterveyspotilaina. Merkintä väkivaltakokemuksesta voi hankaloittaa adoptiolapsen saamista, jos lapsen adoptoiminen on aikeissa. Olen kuullut tästä käytännön kokemuksia.
Muista, ettei sinun ensisijainen tehtäväsi ole auttaa muita saman kokeneita.
23. Musiikki (eri lajit) voi auttaa saamaan esim. ahdistuksen pois, tunnetilan toiseksi.
- Musiikki on kirjoittamisen, piirtämisen, käsityöharrastuksen ja kevyen liikunnan (ei pakkomielteisen) ohella hyvä tapa kanavoida tunnetiloja. Musiikki myös antaa sanoja erilaisille tunteille. Kokeile eri msiikkilajeja ja pitäydy samassa, mihin olet mieltynyt.
Huomioi kuitenkin sellainen seikka, että et ehkä kykene kuuntelemaan myöhemmin enää tiettyjä kappaleita ilman, että ne linkittyisivät kokemaasi. Tarkoitan siis paljon myöhemmin, kun olet "toipunut/ selviytynyt".
TV. Raiskattu kauan sitten.- mielisairas-mt-hoito
Kaikista typerintä mitä voit tehdä on assosioida kaikki kiva elämässä traumakokemukseen.
Keskustelin joskus erittäin traumaattisen alukelämän kokeneen kanssa joka oli elänyt suurimman osan elämästään suomen mielenterveyskuntoutuksen piirissä. Hän oli hyvässä vauhdissa tuosta mielenterveyspaskasta irrottautumisessa ja yritti kauheasti luoda itselleen normaalin identiteetin ja irtisanoutua tuosta mielentervyskuntoutujan stigmasta. Mutta samalla hän valitti ettei voi tehdä enää oikeastaan mitään kivaa kun mielenterveyskuntoutus on assisioinut kaiken kivan traumakokemuksen ajattelemiseen.
On se älytöntä ettet voi käydä edes puolukassa vain siksi koska haluat kerätä puolukoita, koska siitäkin on tehty "terapiaa". Et voi harrastaa taiteita, et kuunnella musiikkia, et lenkkeillä, et samota metsässä, et käydä huvipuistossa, et kampaajalla, et hierojalla, et ratsastamassa, salilla, et risteilyllä, et kirjoittaa päiväkirjaa, et käydä elokuvissa.... koska mielenterveyshuolto on vetänyt KAIKESTA normaalista yhtälälsyysviivan traumakokemukseesi.
Et voi edes kokata hyvää ruokaa ajattelematta että sekin on "terapiaa" traumallesi.
En suosittele mielenterveyshuollon piiriin hakeutumista kenellekään. Jos koet tarvitsevasi ammattiapua, pidä huoli että se pysyy yhtenä pienenä elämäsi osa- alueena joka ei pääse saastuttamaan elämäsi jokaista nurkkaa ja kaikkia mahdollisia elämän osa- alueita. Varsinkaan niitä kivoja.
Lisäksi jos elät pienellä paikkakunnalla jossa entiset koulukaverit, perheystävät ja tuttavat ovat soluttautuneet kaikkialle, myös sinne paikalliseen terveydenhuoltojärjestelmään, älä missään tapauksessa mene rölöttämään koko seksuaalisen väkivallan kokemushistoriaasi mihinkään pegasokseen. Tai no, tietysti jos koet mielekkääksi että sitten ne sun entiset sairaanhoitajina ja sosiaalityöntekijöinä työskentelevät koulukaverisi, vanhempiesi ystävät ja tuttavat tirkistelevät tietojasi sieltä pegasoksesta silmät kiiluen ja niitä kauhistellen aina kun kynnelle kykenevät. Varmasti tiedät etteivät tällaiset tiedot pysy juorukelloilta suojassa, vaan se on sitten tilanne se, että koko arkaluontoinen traumahistoriasi on koko kylän älylisesti haasteellisen paskasakin mässäiltävänä. Kenties se joku tietty koulukaveri ei ehkä ole persoonaltaankaan selllainen jolle haluat välttämättä kokemuksesi kertoa.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta kertoa tällaisista kokemuksista ikinä kenellekään. On normaalia suojella omaa yksityisyyttä ja tämä koskee myös ja varsinkin ihmisiä joiden intimiteettiä on jo kertaalleen loukattu. Yksityisyyden suojeleminen on oman henkisen tasapainon suojelemista ja omanarvontunnon säilyttämistä. Seksuaalisen väkivallan kokemus ei ole asia jota on aivan välttämätöntä alkaa POTEMAAN. Kannattaa harkita tarkasti mitä asialle kannattaa tehdä jos jotain koet tarpeelliseksi tehdä. Minulleko tämän viestisi ja purkauksesi suuntasit? Taisi tulla väärään osoitteeseen, sillä tuo kertomani on vain minun kokemuspohjainen neuvoni raiskauksesta selviytymiseen.
Ei tietenkään pidä ajatella esimerkiksi marjastusta terapeuttisena toimintana, jos se ei tunnu itsestä hyvältä. Ei tietenkään pidä tehdä taidetta ajatellen, että saan maalata pahaa ulos, jos se ei myöskään tunnu hyvältä. Voi tehdä mitä vain myös ilman raiskaustraumaa.
mielisairas-mt-hoito, muista, että jokainen on yksilö. Jos tuo on sinun näkemyksesi tavasta selviytyä, niin sitten se on. Hienoa, jos ja kun se toimii sinulla. Totuuksia tässä ketjussa ei taida olla...muuta kuin se, että seksuaalisen väkivallan kokemuksesta kannattaa kertoa jollekin luotettavalla, edes yhdelle ihmiselle.- Anonyymi
mimmiliini1 kirjoitti:
Minulleko tämän viestisi ja purkauksesi suuntasit? Taisi tulla väärään osoitteeseen, sillä tuo kertomani on vain minun kokemuspohjainen neuvoni raiskauksesta selviytymiseen.
Ei tietenkään pidä ajatella esimerkiksi marjastusta terapeuttisena toimintana, jos se ei tunnu itsestä hyvältä. Ei tietenkään pidä tehdä taidetta ajatellen, että saan maalata pahaa ulos, jos se ei myöskään tunnu hyvältä. Voi tehdä mitä vain myös ilman raiskaustraumaa.
mielisairas-mt-hoito, muista, että jokainen on yksilö. Jos tuo on sinun näkemyksesi tavasta selviytyä, niin sitten se on. Hienoa, jos ja kun se toimii sinulla. Totuuksia tässä ketjussa ei taida olla...muuta kuin se, että seksuaalisen väkivallan kokemuksesta kannattaa kertoa jollekin luotettavalla, edes yhdelle ihmiselle." Totuuksia tässä ketjussa ei taida olla...muuta kuin se, että seksuaalisen väkivallan kokemuksesta kannattaa kertoa jollekin luotettavalla, edes yhdelle ihmiselle."
Tällaisiakaan yleispäteviä julistuksia ei kannata viljellä. Ensinnäkin täytyy muistaa että seksuaalinen väkivalta mahdollistuu yleensä sellaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa joissa koko yhteisö tai jopa koko yhteiskunta on tavalla tai toisella mukana juonessa. Varsinkin lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta mahdollistuu tilanteissa joissa on jo etukäteen olemassa salliva asenneilmapiiri kyseisille ilmiöille. Esim. lapsella joka on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei välttämättä oikeasti ole ainuttakaan aikuista luotettavaa ihmistä jolle kertoa asiata. Ihmiset eivät kulje kyltti kaulassa jossa lukee "olen luotettava". Se kenelle kannattaa asiasta kertoa on hakuammuntaa mitä se luotettavuus sitten kenellekin tarkoittaa. Se sattuuko henkilö jolle asiasta kertoo olemaan luotettava vai ei, on aivan sattumanvaraista.
Jos tilanne on akuutti tietenkin kannattaa kertoa jollekin, kuten mennä viranomaisten pakeille. Tai esim. koulukuraattorille tai soitta kriisipuhelimeen tms. Mutta yleisesti ottaen tällaisista yksityisluontoisista kokemuksista avautuminen ei ole mikään läpihuutojuttu kuin annat ymmärtää. Istuin kerran tatuointimessuilla kahvilassa ja joku nainen tuli pöytään istumaan ja alkoi pajattaa insestikokemuksistan isoon ääneen minulle siinä koko maailman kuullen. En ollut ollenkaan varautunut että joku tulee oksentamaan koko insestikokemustsunaminsa päälleni kun minä olin vain mennyt katsomaan hienoja tatskoja. On vähän liikaa vaadittu että kenen tahansa pitäisi olla henkisesti valmistautunut kuulemaan tällaisista kokemuksista. Eivät kaikki ole eikä tarvitse olla. Asiaa täytyy punnita myös sen kuulijan kannalta.
Paljon tärkeämpää, kuin on "kertoa jollekin luotettavalle" on oppia hahmottamaan omia ja toisten intimiteettirajoja ja suojelemaan sekä omaa että myös toisten oikeutta yksityisyyteen. Anonyymi kirjoitti:
" Totuuksia tässä ketjussa ei taida olla...muuta kuin se, että seksuaalisen väkivallan kokemuksesta kannattaa kertoa jollekin luotettavalla, edes yhdelle ihmiselle."
Tällaisiakaan yleispäteviä julistuksia ei kannata viljellä. Ensinnäkin täytyy muistaa että seksuaalinen väkivalta mahdollistuu yleensä sellaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa joissa koko yhteisö tai jopa koko yhteiskunta on tavalla tai toisella mukana juonessa. Varsinkin lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta mahdollistuu tilanteissa joissa on jo etukäteen olemassa salliva asenneilmapiiri kyseisille ilmiöille. Esim. lapsella joka on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi ei välttämättä oikeasti ole ainuttakaan aikuista luotettavaa ihmistä jolle kertoa asiata. Ihmiset eivät kulje kyltti kaulassa jossa lukee "olen luotettava". Se kenelle kannattaa asiasta kertoa on hakuammuntaa mitä se luotettavuus sitten kenellekin tarkoittaa. Se sattuuko henkilö jolle asiasta kertoo olemaan luotettava vai ei, on aivan sattumanvaraista.
Jos tilanne on akuutti tietenkin kannattaa kertoa jollekin, kuten mennä viranomaisten pakeille. Tai esim. koulukuraattorille tai soitta kriisipuhelimeen tms. Mutta yleisesti ottaen tällaisista yksityisluontoisista kokemuksista avautuminen ei ole mikään läpihuutojuttu kuin annat ymmärtää. Istuin kerran tatuointimessuilla kahvilassa ja joku nainen tuli pöytään istumaan ja alkoi pajattaa insestikokemuksistan isoon ääneen minulle siinä koko maailman kuullen. En ollut ollenkaan varautunut että joku tulee oksentamaan koko insestikokemustsunaminsa päälleni kun minä olin vain mennyt katsomaan hienoja tatskoja. On vähän liikaa vaadittu että kenen tahansa pitäisi olla henkisesti valmistautunut kuulemaan tällaisista kokemuksista. Eivät kaikki ole eikä tarvitse olla. Asiaa täytyy punnita myös sen kuulijan kannalta.
Paljon tärkeämpää, kuin on "kertoa jollekin luotettavalle" on oppia hahmottamaan omia ja toisten intimiteettirajoja ja suojelemaan sekä omaa että myös toisten oikeutta yksityisyyteen.En ota kantaa yhteisöjen ja yhteiskuntien sisäisiin ongelmiin, mutta hyvä huomio silti sinulta! Voi olla vaikeaa löytää luotettavaa henkilöä, jolle kertoa, jos lähellä olevat ovat "juonessa" mukana. ymmärrän sen.
Viranomaista, koulukuraattoria, kriisipuhelimen päivystäjää minäkin suosittelen sellaiseksi henkilöksi, jolle kertoa, jos lapsi tai nuori kertoa vanhemmalleen tai hyvälle ystävälleen.
Mielestäni tällaiset avautujat eivät tee väärin. Kyllä, puntaroiminen on viisasta ennen hirveästä asiasta avautumista, mutta jos joku kuitenkin sen tekee, vaikka sinä tai kuka tahansa ei olisikaan siihen valmis, niin täytyisi muistaa ainakin käytöstavat.
Aina ei ole kyse taidosta hahmottaa intimiteettirajoja, vaan voi olla myös omasta tavasta tulla toimeen asian kanssa....- Anonyymi
mimmiliini1 kirjoitti:
En ota kantaa yhteisöjen ja yhteiskuntien sisäisiin ongelmiin, mutta hyvä huomio silti sinulta! Voi olla vaikeaa löytää luotettavaa henkilöä, jolle kertoa, jos lähellä olevat ovat "juonessa" mukana. ymmärrän sen.
Viranomaista, koulukuraattoria, kriisipuhelimen päivystäjää minäkin suosittelen sellaiseksi henkilöksi, jolle kertoa, jos lapsi tai nuori kertoa vanhemmalleen tai hyvälle ystävälleen.
Mielestäni tällaiset avautujat eivät tee väärin. Kyllä, puntaroiminen on viisasta ennen hirveästä asiasta avautumista, mutta jos joku kuitenkin sen tekee, vaikka sinä tai kuka tahansa ei olisikaan siihen valmis, niin täytyisi muistaa ainakin käytöstavat.
Aina ei ole kyse taidosta hahmottaa intimiteettirajoja, vaan voi olla myös omasta tavasta tulla toimeen asian kanssa....Yhteiskuntien ja yhteisöjen sisäistä kulttuuria ei voi irrottaa siitä "miten selvitään hengissä seksuaalisesta väkivallasta". Jos joutuu seksuaalista väkivaltaa kokemaan sillä millaisessa ympäristössä elät on ratkaiseva merkitys siihen miten siitä selvitään. Ympäröivä kulttuuri vaikuttaa myöskin siihen miten seksuaalista väkivaltaa kokenut itse itseensä ja kokemukseensa sen jälkeen suhtautuu.
Länsimaissa halutaan ajatella että meillä on erityisen hyvät mahkut selviytyä kun meillä on tämä psykokulttuuri ja mielenterveyspalvelut ynnä muut "asiantuntijapalvelut" tukena ja apuna. Jos vain niistä pääsee osalliseksi. Meillä ei ainakaan raiskauksen uhria kivitetä kuoliaaksi kuten jossain muualla.
Itse olen kokenut seksuaalista väkivaltaa. Olin pienen hetken mielenterveystoimiston asikakas aikoinaan ja kävin parissa vertaistukiryhmässäkin. Mitä vanhemmaksi tulen sitä varmempi olen siitä, että olen tällä hetkellä kohtalaisen terve juuri siksi koska säästyin mielenterveyshuoltomankelilta. Tulee sairas olo jo pelkästä ajatuksesta, kun mietin jo tuota pientä visiittiäni mt- huollon piirissä. Mitä kauempana siitä pysyn sitä terveempi olo minulla on. Erityisen kammottavaa siinä oli se, että tuntuu kuin niinsanottua "mielenterveyskuntoutujaa" kohdellaan kuin vähä- älyistä, henkisesti taantunutta lasta. Se on täynnä sellaisia kammottavia emoilevia ylitunteilijoita jotka painavat sinua aikuista ihmistä johonkin lapsen asemaan. Ainakin Suomen mt- huolto tyhmentää. Se on mitä mielikuvituksellisimpien oireilujen ihmemaa johon voi hukata itsensä. Varsinkin jos on jo valmiiksi psykologisesti haavoittuvaisessa tilassa.
Järkyttävää lukea esim. tuollaisia psykoterapeutti Maaret Kallion Oon siellä jossain mun- tyyppisiä selviytymisoppaita. Hyi stna. En ymmärrä tuota lässytyksen ja ylitunteilun määrää tämän aiheen ympärillä. Seksuaalinen väkivalta ei taannuta ketään lapsen tasolle. En ole ainuttakaan sex. väkivaltaa kokenutta tavannut reaalielämässä joka kaipaisi tuollaista mussutusta. Eri asia ovat sitten he jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen terapiaprosessin.
Buddhalaisittain:
Sometimes not getting what you want is a wonderful stroke of luck.
On outoa miksi seksuaalista väkivaltaa kokeneista puhutaan kuin me kaikki olisimme samanlaisia. Kukaan ei koskaan kysy esim. millaisia ovat kaikki kolariin joutuneet ihmiset. Aivan kuin kaikista Konginkankaan kolarissa mukana olleista tulisi yhtäkkiä toistensa kanssa samanlaisia ihmisiä ja he kaikki reagoisivat tapaukseen samoin. Sen sijaan seksuaalista väkivaltaa kokeneista puhutaan yleensä juuri noin yhtenä köntsänä samalla tavalla "oireilevia" rikkinäisiä ihmisiä joiden elämä on pilalla. Tai sitten toinen tapa suhtautua on syyllistäminen, vähättely ja loukkaava läpän heitto.
Tämä kaikki vaikuttaa siihen "miten seksuaalisesta väkivallasta selvitään hengissä". Länsimainen terapiakulttuuri voi olla parhaimmillaan ihan hyvä renki mutta huono isäntä, kuten aikaisemin jo todettiin. Seksuaalista väkivaltaa kokeneista ei myöskään tule erityisoikeuksilla varsutettuja kansalaisia joita eivät normaalit käytöstavat koske. Myös tuollainen ajattelu aliarvioi seksuaalista väkivaltaa kokeneen älyä ja aikuisuuttaa ja pitäisikö sanoa normaaliutta. Ei ole mitään syytä alkaa vahvistamaan käsitystä siitä että seksuaalisen väkivallan kokemus tekisi ihmisestä epänormaalin.
Itse pidän esimerkiksi oikeuslaitoksen jakamia tuomioita paljon tärkeämpänä mittarina sille miten vakavasti yhteiskunta suhtautuu seksualista väkivalta kokeneeseen ihmiseen. Tämä vaikuttaa paljon siihen miten tällaisista kokemuksista ylipäänsä selviydytään. On aivan turva vinkua kuinka otamme seksuaalisen väkivallan vakavasti jos tuomiot ovat mitä ovat. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille oletetaan riittävän vain että tarjoillaan jotain syöpäistä myötätuntoa. - Anonyymi
Kristallivirtaa vai kristalliyö? Historiakin opettaa...
Anonyymi kirjoitti:
Yhteiskuntien ja yhteisöjen sisäistä kulttuuria ei voi irrottaa siitä "miten selvitään hengissä seksuaalisesta väkivallasta". Jos joutuu seksuaalista väkivaltaa kokemaan sillä millaisessa ympäristössä elät on ratkaiseva merkitys siihen miten siitä selvitään. Ympäröivä kulttuuri vaikuttaa myöskin siihen miten seksuaalista väkivaltaa kokenut itse itseensä ja kokemukseensa sen jälkeen suhtautuu.
Länsimaissa halutaan ajatella että meillä on erityisen hyvät mahkut selviytyä kun meillä on tämä psykokulttuuri ja mielenterveyspalvelut ynnä muut "asiantuntijapalvelut" tukena ja apuna. Jos vain niistä pääsee osalliseksi. Meillä ei ainakaan raiskauksen uhria kivitetä kuoliaaksi kuten jossain muualla.
Itse olen kokenut seksuaalista väkivaltaa. Olin pienen hetken mielenterveystoimiston asikakas aikoinaan ja kävin parissa vertaistukiryhmässäkin. Mitä vanhemmaksi tulen sitä varmempi olen siitä, että olen tällä hetkellä kohtalaisen terve juuri siksi koska säästyin mielenterveyshuoltomankelilta. Tulee sairas olo jo pelkästä ajatuksesta, kun mietin jo tuota pientä visiittiäni mt- huollon piirissä. Mitä kauempana siitä pysyn sitä terveempi olo minulla on. Erityisen kammottavaa siinä oli se, että tuntuu kuin niinsanottua "mielenterveyskuntoutujaa" kohdellaan kuin vähä- älyistä, henkisesti taantunutta lasta. Se on täynnä sellaisia kammottavia emoilevia ylitunteilijoita jotka painavat sinua aikuista ihmistä johonkin lapsen asemaan. Ainakin Suomen mt- huolto tyhmentää. Se on mitä mielikuvituksellisimpien oireilujen ihmemaa johon voi hukata itsensä. Varsinkin jos on jo valmiiksi psykologisesti haavoittuvaisessa tilassa.
Järkyttävää lukea esim. tuollaisia psykoterapeutti Maaret Kallion Oon siellä jossain mun- tyyppisiä selviytymisoppaita. Hyi stna. En ymmärrä tuota lässytyksen ja ylitunteilun määrää tämän aiheen ympärillä. Seksuaalinen väkivalta ei taannuta ketään lapsen tasolle. En ole ainuttakaan sex. väkivaltaa kokenutta tavannut reaalielämässä joka kaipaisi tuollaista mussutusta. Eri asia ovat sitten he jotka ovat käyneet läpi jonkinlaisen terapiaprosessin.
Buddhalaisittain:
Sometimes not getting what you want is a wonderful stroke of luck.
On outoa miksi seksuaalista väkivaltaa kokeneista puhutaan kuin me kaikki olisimme samanlaisia. Kukaan ei koskaan kysy esim. millaisia ovat kaikki kolariin joutuneet ihmiset. Aivan kuin kaikista Konginkankaan kolarissa mukana olleista tulisi yhtäkkiä toistensa kanssa samanlaisia ihmisiä ja he kaikki reagoisivat tapaukseen samoin. Sen sijaan seksuaalista väkivaltaa kokeneista puhutaan yleensä juuri noin yhtenä köntsänä samalla tavalla "oireilevia" rikkinäisiä ihmisiä joiden elämä on pilalla. Tai sitten toinen tapa suhtautua on syyllistäminen, vähättely ja loukkaava läpän heitto.
Tämä kaikki vaikuttaa siihen "miten seksuaalisesta väkivallasta selvitään hengissä". Länsimainen terapiakulttuuri voi olla parhaimmillaan ihan hyvä renki mutta huono isäntä, kuten aikaisemin jo todettiin. Seksuaalista väkivaltaa kokeneista ei myöskään tule erityisoikeuksilla varsutettuja kansalaisia joita eivät normaalit käytöstavat koske. Myös tuollainen ajattelu aliarvioi seksuaalista väkivaltaa kokeneen älyä ja aikuisuuttaa ja pitäisikö sanoa normaaliutta. Ei ole mitään syytä alkaa vahvistamaan käsitystä siitä että seksuaalisen väkivallan kokemus tekisi ihmisestä epänormaalin.
Itse pidän esimerkiksi oikeuslaitoksen jakamia tuomioita paljon tärkeämpänä mittarina sille miten vakavasti yhteiskunta suhtautuu seksualista väkivalta kokeneeseen ihmiseen. Tämä vaikuttaa paljon siihen miten tällaisista kokemuksista ylipäänsä selviydytään. On aivan turva vinkua kuinka otamme seksuaalisen väkivallan vakavasti jos tuomiot ovat mitä ovat. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille oletetaan riittävän vain että tarjoillaan jotain syöpäistä myötätuntoa.Olen kanssasi samaa mieltä joiltain kohdin. Suomalainen "raiskauskulttuuri" ei kannusta yhtään kertomaan koetusta seksuaalisesta väkivallasta. Väheksytään, vaietaan ja peräti vihjataan, että "Olisitko nyt kuitenkin itse antanut aihetta väkivaltaan?"
Omasta kokemuksestani on niin paljon aikaa jo, etten onneksi muista kunnolla, että miten kovasti olin raivoissani kaikesta lässyttämisestä ja toivon valamisesta minuun. Psykologini osasi lukea minua ainakin todella hyvin, eikä syylliistynyt turhaan lässyttämiseen.
Olen samaa mieltä myös siitä, että oikeuslaitos on mittari sille, että miten vakavasti yhteiskunta suhtautuu ja miten elinvoimaisena tämä "raiskauskulttuuri" keskuudessamme on. Tuomiot pitäisi saada ehdottomasti kovemmiksi ja tietämyksen taso korkeammaksi traumatisoituneesta mielestä.
- Anonyymi
Voi hyvä Sylvi, että vielä kirkasvalolamppu?
Ainoa järkevä asia esityksessäsi on: "Kirjoita "potilaskertomuksesi" terveysasemallesi tallennettavksi potilaskansioosi, jossa kuvaat elämäsi ja sinulle tapahtuneet asiat."
Siinäpä sitä tarinaa riittäisi itse kullekin kerrottavaksi. Mutta mahtaisko terveysasemalla "potilaskertomuksellesi" lukijoita riittää?
Kuitenkin, kaikkea hyvää toivottaen... - Anonyymi
Voimaannuttavaa pohdintaa...
- Anonyymi
Hyvät neuvot kelpaavat kaikenlaisista alistussuhteista selviytymiseen...
- Anonyymi
Entäpä kun hyväksikäyttäjä onkin terveydenhuollossa - ja valvonta- ym. viranomaiset päättävät suojella tekijää tai tekijöitä, että uhri saadaan hiljaiseksi, hulluksi ja tekemään itsemurha. Hoitoalalla on paljon seksuaaliseti vinoutuneita ja muita tasapainottomia ihmisiä, myös johdossa.
- Anonyymi
Siksi kannattaa pitää koko ajan mielessä että seksuaalista väkivaltaa kokeneilla (kuten muillakin virallisesti "traumatisoituneilla apua tarvitsevilla"), on itsemääräämisoikeus voimassa aivan samoin kuin muillakin. Ei ole pakollista hakeutua minkään hoidon piiriin, eikä altistua minkäänlaiseen hoitosuhteeseen. Kaikenlaisten auttajien kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin. Niillä on taipumus usein vain vahvistaa sairausidentiteettiä ja sellaista kokemusta että olet vaurioitunut pysyvästi loppuelämäksesi. Traumatisoituneeksi leimatun ihmisen juttuihin yleensä suhtaudutaan epäillen juuri siksi koska heidän juttunsa suodatetaan heidän 'traumatisoituneisuutensa' läpi. Näin ollen traumatisoituneeksi leimatuilla on usein uskottavuusongelmia kaikessa mitä he sanovat.
Tämänkin vuoksi kannatta punnita tarkasti millaista apua haluaa saada ja mistä jos apua kokee tarvitsevansa. Lisäksi kannattaa myös opetella olemaan rehellinen ja puhumaan totta. Traumatisoituneeksi leimatuilla vaikuttaisi olevan usein taipumusta myös itse mennä tähän traumatisoituneisuus- leikkiin mukaan ja kehitellä kaikenlaisia oireita jotka aiheuttavat pitkässä juoksussa sen ettei lopulta kukaan enää suhtaudu vakavasti mihinkään mitä sanot. Mikäli tilanne on de facto tuo mitä ed. kommentoija kuvasi tilanne on 'traumatisoituneen autettavan' kannalta aika kusinen. Tuollaiset väitteet tulkitaan omaksi paranoiaksi ja kaiken mitä väität uskotaan johtuvan vain siitä menneisyyden traumasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi kannattaa pitää koko ajan mielessä että seksuaalista väkivaltaa kokeneilla (kuten muillakin virallisesti "traumatisoituneilla apua tarvitsevilla"), on itsemääräämisoikeus voimassa aivan samoin kuin muillakin. Ei ole pakollista hakeutua minkään hoidon piiriin, eikä altistua minkäänlaiseen hoitosuhteeseen. Kaikenlaisten auttajien kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin. Niillä on taipumus usein vain vahvistaa sairausidentiteettiä ja sellaista kokemusta että olet vaurioitunut pysyvästi loppuelämäksesi. Traumatisoituneeksi leimatun ihmisen juttuihin yleensä suhtaudutaan epäillen juuri siksi koska heidän juttunsa suodatetaan heidän 'traumatisoituneisuutensa' läpi. Näin ollen traumatisoituneeksi leimatuilla on usein uskottavuusongelmia kaikessa mitä he sanovat.
Tämänkin vuoksi kannatta punnita tarkasti millaista apua haluaa saada ja mistä jos apua kokee tarvitsevansa. Lisäksi kannattaa myös opetella olemaan rehellinen ja puhumaan totta. Traumatisoituneeksi leimatuilla vaikuttaisi olevan usein taipumusta myös itse mennä tähän traumatisoituneisuus- leikkiin mukaan ja kehitellä kaikenlaisia oireita jotka aiheuttavat pitkässä juoksussa sen ettei lopulta kukaan enää suhtaudu vakavasti mihinkään mitä sanot. Mikäli tilanne on de facto tuo mitä ed. kommentoija kuvasi tilanne on 'traumatisoituneen autettavan' kannalta aika kusinen. Tuollaiset väitteet tulkitaan omaksi paranoiaksi ja kaiken mitä väität uskotaan johtuvan vain siitä menneisyyden traumasta.Toivottavasti Veijo ja hänen naisensa löytävät tämän ketjun... Hovinarrit ja mainoslahjat...
Anonyymi kirjoitti:
Siksi kannattaa pitää koko ajan mielessä että seksuaalista väkivaltaa kokeneilla (kuten muillakin virallisesti "traumatisoituneilla apua tarvitsevilla"), on itsemääräämisoikeus voimassa aivan samoin kuin muillakin. Ei ole pakollista hakeutua minkään hoidon piiriin, eikä altistua minkäänlaiseen hoitosuhteeseen. Kaikenlaisten auttajien kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin. Niillä on taipumus usein vain vahvistaa sairausidentiteettiä ja sellaista kokemusta että olet vaurioitunut pysyvästi loppuelämäksesi. Traumatisoituneeksi leimatun ihmisen juttuihin yleensä suhtaudutaan epäillen juuri siksi koska heidän juttunsa suodatetaan heidän 'traumatisoituneisuutensa' läpi. Näin ollen traumatisoituneeksi leimatuilla on usein uskottavuusongelmia kaikessa mitä he sanovat.
Tämänkin vuoksi kannatta punnita tarkasti millaista apua haluaa saada ja mistä jos apua kokee tarvitsevansa. Lisäksi kannattaa myös opetella olemaan rehellinen ja puhumaan totta. Traumatisoituneeksi leimatuilla vaikuttaisi olevan usein taipumusta myös itse mennä tähän traumatisoituneisuus- leikkiin mukaan ja kehitellä kaikenlaisia oireita jotka aiheuttavat pitkässä juoksussa sen ettei lopulta kukaan enää suhtaudu vakavasti mihinkään mitä sanot. Mikäli tilanne on de facto tuo mitä ed. kommentoija kuvasi tilanne on 'traumatisoituneen autettavan' kannalta aika kusinen. Tuollaiset väitteet tulkitaan omaksi paranoiaksi ja kaiken mitä väität uskotaan johtuvan vain siitä menneisyyden traumasta.Etköhän sinä ole jo riittävästi dissannut seksuaalisen väkivallan uhreille tarjolla olevia palveluja?
On vaarallista sekin, että omien kokemusten tai näkemysten varjolla koetetaan mielipidevaikuttaa uhriksi joutuneisiin.- Anonyymi
mimmiliini1 kirjoitti:
Etköhän sinä ole jo riittävästi dissannut seksuaalisen väkivallan uhreille tarjolla olevia palveluja?
On vaarallista sekin, että omien kokemusten tai näkemysten varjolla koetetaan mielipidevaikuttaa uhriksi joutuneisiin.Mitä dissaus on suomeksi?
- Anonyymi
mimmiliini1 kirjoitti:
Etköhän sinä ole jo riittävästi dissannut seksuaalisen väkivallan uhreille tarjolla olevia palveluja?
On vaarallista sekin, että omien kokemusten tai näkemysten varjolla koetetaan mielipidevaikuttaa uhriksi joutuneisiin.En mahdollisesti ole kaikkien käyttäämiesi vierasperäisten sanojen sisältöä omaksunut.
Mutta oletko sinä tutustunut siihen voimakkaaseen manipulointiin jota Milla Arosen tappaja on netissä ja netin avulla kohdistanut uhriinsa, siis Milla Aroseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En mahdollisesti ole kaikkien käyttäämiesi vierasperäisten sanojen sisältöä omaksunut.
Mutta oletko sinä tutustunut siihen voimakkaaseen manipulointiin jota Milla Arosen tappaja on netissä ja netin avulla kohdistanut uhriinsa, siis Milla Aroseen.Nimimerkki Portman on vahvasti puolustanut Milla Arosen tappajaa netissä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimimerkki Portman on vahvasti puolustanut Milla Arosen tappajaa netissä.
Voisitteko te oikeasti lopettaa tuon yksittäisten tapausten ja henkilöiden esiin nostamisen täällaisissa keskusteluissa. Keskustelua käydään yleisellä tasolla aiheesta miten selvitä hengissä seksuaalisesta väkivallasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisitteko te oikeasti lopettaa tuon yksittäisten tapausten ja henkilöiden esiin nostamisen täällaisissa keskusteluissa. Keskustelua käydään yleisellä tasolla aiheesta miten selvitä hengissä seksuaalisesta väkivallasta.
Niin, onkohan sen tapauksen vertailu muihin väkivaltatapauksiin jotenkin poikkeuksellisen rasittava, yhteiskunnan koneiston liiallista rasittamista?
- Anonyymi
mimmiliini1 kirjoitti:
Etköhän sinä ole jo riittävästi dissannut seksuaalisen väkivallan uhreille tarjolla olevia palveluja?
On vaarallista sekin, että omien kokemusten tai näkemysten varjolla koetetaan mielipidevaikuttaa uhriksi joutuneisiin.Miksi koet sen väkivallan uhreille tarjolla olevien palveluiden dissaamisena että todetaan myös huonoa apua olevan olemassa? Millä tavoin se on dissaamista että kehotetaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita pitämään myös sen suhteen varansa?
Auttamisen taustalla olevat motiivit ovat usein ihan jotain muuta kuin vilpitöntä auttamishalua. Tämän toteamisesta ei seuraa että väitettäisiin kaiken avun olevan huonoa. Mutta oikeasti huono apu aiheuttaa paljon tuhotyötä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, onkohan sen tapauksen vertailu muihin väkivaltatapauksiin jotenkin poikkeuksellisen rasittava, yhteiskunnan koneiston liiallista rasittamista?
Jotkut voitelevat näitä rattaita rahalla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi kannattaa pitää koko ajan mielessä että seksuaalista väkivaltaa kokeneilla (kuten muillakin virallisesti "traumatisoituneilla apua tarvitsevilla"), on itsemääräämisoikeus voimassa aivan samoin kuin muillakin. Ei ole pakollista hakeutua minkään hoidon piiriin, eikä altistua minkäänlaiseen hoitosuhteeseen. Kaikenlaisten auttajien kanssa kannattaa olla tarkkana muutenkin. Niillä on taipumus usein vain vahvistaa sairausidentiteettiä ja sellaista kokemusta että olet vaurioitunut pysyvästi loppuelämäksesi. Traumatisoituneeksi leimatun ihmisen juttuihin yleensä suhtaudutaan epäillen juuri siksi koska heidän juttunsa suodatetaan heidän 'traumatisoituneisuutensa' läpi. Näin ollen traumatisoituneeksi leimatuilla on usein uskottavuusongelmia kaikessa mitä he sanovat.
Tämänkin vuoksi kannatta punnita tarkasti millaista apua haluaa saada ja mistä jos apua kokee tarvitsevansa. Lisäksi kannattaa myös opetella olemaan rehellinen ja puhumaan totta. Traumatisoituneeksi leimatuilla vaikuttaisi olevan usein taipumusta myös itse mennä tähän traumatisoituneisuus- leikkiin mukaan ja kehitellä kaikenlaisia oireita jotka aiheuttavat pitkässä juoksussa sen ettei lopulta kukaan enää suhtaudu vakavasti mihinkään mitä sanot. Mikäli tilanne on de facto tuo mitä ed. kommentoija kuvasi tilanne on 'traumatisoituneen autettavan' kannalta aika kusinen. Tuollaiset väitteet tulkitaan omaksi paranoiaksi ja kaiken mitä väität uskotaan johtuvan vain siitä menneisyyden traumasta.Tyttö, joka huusi liian kauan sutta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisitteko te oikeasti lopettaa tuon yksittäisten tapausten ja henkilöiden esiin nostamisen täällaisissa keskusteluissa. Keskustelua käydään yleisellä tasolla aiheesta miten selvitä hengissä seksuaalisesta väkivallasta.
Perintöasioista sensijaan länkytetään lähes yksinomaan vain yksittäistapausten näkökulmasta.
- Anonyymi
Pidäppä varasi vaan.
https://www.youtube.com/watch?v=CZg7eUCNkmQ- Anonyymi
Tässä keskustellaan siitä miten selvitä seksuaalisesta väkivallasta ottamatta kantaa mitenkään siihen kuka on väkivallantekijä ja kuka uhri. Miten ed. kommentti liittyy asiaan ja kenelle se oli osoitettu? Jäi kysymysmerkiksi mitä ed. kommentoija yrittää sanoa?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1061854
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.811437Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras61416Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum131379- 1451334
- 921270
- 231267
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt6471202Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih81078Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida161077