Televisiossa esitettiin suomalaista ohjelmaa, jossa yli 90-vuotiaat viettivät häitään.
Mistä löytyisi kumppani, joka haluaisi solmia avioliiton ja juhlia kanssani?
Minne olisi kiva lähteä häämatkalle?
Koska?
Kenen kanssa?
Olisiko kiva avioitua vielä yli 60-, 70-, 80-, 90- tai 100-vuotiaana?
Millaiset juhlat olisi mieleiset?
Missä asuisitte?
Mistä löytyisi kumppani, joka haluaisi solmia avioliiton ja juhlia kanssani?
Minne olisi kiva lähteä häämatkalle?
Koska?
Kenen kanssa?
Olisiko kiva avioitua vielä yli 60-, 70-, 80-, 90- tai 100-vuotiaana?
Millaiset juhlat olisi mieleiset?
Missä asuisitte?
Vastaukset 45
Vanhimmat
En minä vielä, mutta eiköhän tuo yli 90v alkaisi olla sellainen ikä, kun uskaltaisi jo luvata sen "kunnes kuolema meidät erottaa".
😁 Hahsa
Avioliitto on ainoastaan kirkon luoma järjestelmä, nöyryyttää ihminen järjestelmän holhottavaksi ja rahastettavaksi.
Kaikkea aloittajan asioita voi harrastaa ilman kahleita, kas ettei joku keksinnyt lukita puolisoa kellariin ja valvoa sekä kontrolloida, phyi avioliitolle!
Kymmenen vuotta ensin seurustelua, toiset kymmen harkintaa jos lastenlapset antaa luvan niin siitä sitten avioliittoon
Joo. Kymmenessä vuodessa ehtii jo nähdä todellisuuden ja perua aikeensa. Avioliittojen pitäisi olla määrä-aikaisia. Tietyn ajan kuluttua (vaikka 10vm tai 5v) pitäisi päättää jatkaako vaiko eikö :).
Nii joo pika-avioliitto, koe-avioliitto, ihanmuutenvaa-avioliitto, leikillää-avioliitossa valitse näistä ny sopiva.
Koe-aika ois hyvä olla pakollinen😁
Täytyy löytää ensin koe-nainen,
Kävin lekurissa, saan lähetteen ihotautilääkärille ja käytävä verikokeissa jossain välissä.
Lääkäritarkastusten jälkeen jos läpäisen hyvillä arvosanoilla vois ajatella hälläväliä-avioliittoa.
Heh! Mitäs sillä hälläväliä avioliitolla tekee? Parempi olla ilman jos kerta sellanen ois. Haitolla vaan pyörii hälläväliä puolisko, hyh.
No hyvä kun sait lähetteen ihotaudeille.
21v vihille (maistraatissa) , ero 15 vuoden päästä ja päätös ettei ikinä enää uudestaan ….päätös on pitänyt kohta 30 vuotta ja pitää edelleen, sellaista miestä ei ole vielä vastaan kävellyt jonka kanssa haluaisin edes asua yhdessä...
Me Saulin ikäiset miehet tehdän vielä lapsia eli kyllä myös avioliittoon nuoren naisen kanssa.
Lapsissa on tulevaisuus! Suomi nousuun. Nyt lapsia tekemään. Pane lapsi alulle päivässä.
"Pane lapsi alulle päivässä."
No jos on yksi ja sama nainen pitänee odottaa ensin se yhdeksän kuukautta ennen kuin voi laittaa seuraavaa alulle :).
300 naista vuodessa
Jos nyt jäisin yksin en ottais enää ketää saman katon alle asumaan. Voishan sitä riiustella mutta omista asunnoista käsin.
Kun olen tähän ikään (64) sinnitellyt poikamiehenä, eiköhän tässä voimia riitä loppuun asti;)
Ohos. Miten oot säästyny? Liian ranttuko;)?
Ei ole hinkua naimisiin. Yksin on hyvä asua, mutta yksin ei ole hyvä olla. En ole milloinkaan kokenut sellaista yksinäisyyttä kun aikanaan 30-vuotisessa avioliitossani. Varsinkin pyhänseudut olivat hirveitä, kun samat asiat eivät kiinnostaneet, niin että olisimme voineet mennä yhdessä. Häntä tai itseäni syyttämättä olimme vain niin erilaisia. Nyt HSssä iso kirjoitus yksin elämisestä ja yksinäisyydestä, jotka ovat onneksi kaksi ihan eri asiaa.
Minulle riitti yksi avioliitto. Ei enää avo-eikä avioliittoa.
100 vuotiaana, jos vielä erektio on kova
Latva voi olla jo aika laho vaikka oksa kova.
Enpä ole ikuna ollut enkä ekaan kertaan aio sortua. Avoliittoja ollut riittämiin, useita, kukin tarpeeseen, ei ne papin manaamina olisi ylistyssanoiksi muuttuneet. Erotkin helponpia vaan ei vihassa yksikään.
Luulisin ...että minulle yksi kerta riittääpi... ei siihen olemiseen tarvittaisi papin aamenta...kyllä sen oikean tuntee jo vähänajan kuluttua...jos sellainen olisi tullakseen...
Ei minulla ole mitään yläikärajaa, voisin avioitua vaikka heti ja minkä ikäisenä tahansa, miehelle (tai miksei naisellekin, suurin varauksin tosin) laitan alaikärajaksi 90 v., vähän riippuu tapauksesta.
Ihan heti. Las Vegasiin. Helvetin pitkä laahus pitää olla.
Häämatka Alaskaan, jonne asettutaan asumaan melkein vihkaistun puolison kanssa igluun. Pikkuhiljaa muuttos inuiiteiksi. Kajakkikakkosella napaseudun rantoja melomaan. Häälahjaksi teiltä retkiluistimet ja se, millä tökitään jäätä, ettei painu umpsukkeluksiin.
Ei vaineskaan. Peruutan.
Kaikkia avioliitoja, jotka solmitaan yli kuusikymppisinä, voidaan kutsua omahoitajasopimusliitoiksi.
Jompikumpi on pian vailla omahoitajaa ja aviopuoliso on vierellä valmiina siihen helvettiin.
Ei ikuna, ei kuuna kullan valkeana, ei milloinkaan mihinkään liittoon kenenkään ukonrutjakkeen kanssa.
Minun vapauttani ei vie enää ikinä kukaan.
Menettäisit leskeneläkkeesikin.!
luule
Luule mitä luulet, mutta minä tiedän.
Eläesseni en menetä leskeneläkettäni.
Vaikka sekoaisin ja menisin naimisiin jonkun miljardöörin kanssa.
Luulet vaan, luulo ei ole tiedon väärtti.
Ei helevattu, leskihän kirjoittaa asiaa. Nuin ne aijemmat tuomiot hovissa muuttuvat.
Leskee on hienoo kiusia kun on niin tosikkoa, niin tosikkoa.
Ja tämä vastaaja on 👣👣👣👽
Leskeneläkettä mKsetaan vaan pienituloisille naisille, elleile jotain erityiseläkesopimusta puolison kanssa tehty.
Juttuhan on niin, jotta omaishoitajat ovat niitä ikänsä yhessä nyhjänneitä.
Vanhemmalla iällä solmituissa ihmissuhteissa ollaan realistisia. Ymmärretään, että mikäli toinen sairastuu, ei toisella enää ole voimavaroja hoitaa sairastunutta. Silloin on etsittävä apu muualta. Nyt kun on omaishoitajaviikko on lehdet täynnä omaishoidosta ruikuttajia. Ei makseta riittävästi. Työ on sitovaa. Voimat on lopussa jne. Niinkuin se raha nyt mitään muuttaa ehkä pari vapaa päivää viikossa lisää.
On ihan lähipiirin kokemuksesta näyttöä, että vaikka ukki oli kaksi viikkoa hoidossa ja kaksi kotona, mummu oli kovilla ja kun ukki kuoli alkoin mummun alamäki. Lopuksi eli omissa maailmoissaan vanhainkodissa, hyvässä hoidossa kylläkin.
Yllätyin, eräs tuttavapariskunta on nyt tilanteessa, jossa vaimo on joutunut miehensä omaishoitajaksi. Ikäiseni pariskunta ikänsä yhdessä olleet.
Missähän maailmassa kirjoittaja elää?
Kun vanhasta parista toinen sairastuu, hänet pidetään kotihoidossa niin pitkään kuin mahdollista.
Hoitaja on silloin yleensä puoliso, iäkäskin.
Eikä itsekään täysin terve.
Asuinkunnassani on trendi ollut jo pitkään, että kotona hoidetaan.
Jos olet aviksessa, olet ensisijainen vastuunkantaja ja asioiden hoitaja.
Yleensä tässä vaiheessa puolisoiden lapset kaikkoavat turvallisen matkan päähän.
Eivät välitä vanhemmistaan tuon taivaallista.
Yksin jäät sairaan ihmisen kanssa.
Ja järjestät satoja asioita.
Loputon suo.
Tuttavani on yli 70-vee ja avoliitossa saman ikäisen miehen kanssa.
Yrittää epätoivoisesti saada sairasta avopuolisoaan palvelukotiin.
Liian hyväkuntoinen kriteerien mukaan.
Eikä saa kunnolla virallisia tietoja mistään, kun ei ole vaimo
Tuttava on itsekin sairas ja täysin uupunut.
Nimenomaan asioiden toimimattomuus stressaa ja ahdistaa.
Olet sitten missä liitossa tahansa, niin kun toinen sairastuu vakavasti, olet katastrofin partaalla.
Siitä selviäminen onkin sitten toinen juttu.
2lesken
Minä nyt kirjoitan omia näkemyksiäni omalta kantilta katsottuna. Täällä Korvessa lie inhimillisempää vanhusten kohtelu kuin siellä ruuhka Suomessa.
Nopeasti sai mummokin hoitopaikan. Kun oli sitä mitä rahanpaskaksi nimitetään.
Kun puhutaan tämän ajan iäkkäistä immeisistä, niin he ovat niiin orientoituneita avioliiton siunauksellisuuteen, että he eivät osaa edes ajatella yhdessä elämistä ilman papin aamenta. Nykyaikaiset tyypit elävät vapaammin parisuhteissa(kin), eivätkä he tarvitse siihen papin sen enempää kuin kenenkään muunkaan lupaa ja/ tai hyväksyntää.
Elimme äsken edesmenneen kumppanini kanssa yli 20 vuotta yhdessä. En halunnut solmia enää uutta avioliittoa erottuani ensimmäisestä 20-vuotiaana solmitusta. Avoliitot yleistyivät joskus yhteisten vuosiemme aikana, jo lloin monet odottivat meidän ”vielä jonain päivänä” avioituvan.
Anteeksi etten ymmärrä. Tai siis: nuoruuden liitosta erosit, avoliitosta jäit leskeksi. Niinkö?
Avioliittoa voi verrata Suomi-Venäjä suhteeseen, kyllä se riittää kun kerran on lyönyt päänsä karjalan mäntyyn :)
Ei enään avioliittoja,
mutta
haluisin rakastua
saada oman sydänystävän,
jonka kanssa tehtäisiin kaikelaista mukavaa,
mukavaa oloa,
mukavia matkoja
tai vain mukava olla oman rakkaan ystävän seurassa,
puoliso on jo enkeleitten iloina
En ole ajatellut mennä naimisiin, paitsi jos olisit helvatun rikas , niin tuhlattais yhdessä sun rahoja.
Ikä kuin ikä, aikuisikä on aina sopiva avioitumiselle jos sitoutumishalua ja sopiva kumppani löytyy.
tuttavapariskunta oli 30v ns.huliviliavioliitossa..ota tuosta sitten selvaa,mika se oli?
Huliviliavioliitto kuulostaa hyvältä, ei tylsältä ja tavanomaiselta, kankealta ja kulahtaneelta kuin aviot yleensä ovat.
Siis, minkä ikäisenä haluaisin,
minähän nyt halluisin vaikka mitä ja vaikka minkä ikäisenä, ei olisi iästä kiinni,
mutta kun ne aviot tuppaa olemaan kahden kauppoja.
Ei tämmönen yksineläjä paljon häämatkoja suunnittele, juhlista puhumattakaan.
Mekonkin suunnittelu onnistuisi keposesti….iloitsen vain muiden ihanista juhlista.