Suomen kielen ja kaunokirjallisuuden isähahmot 1800 luvulla olivat J. L. Runeberg sekä Elias Lönnroth.
Vähemmän mainittu Johan Ludvikin puoliso Frederica oli myös kirjailija, hän oli suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita, jollei peräti ensimmäinen.
Hän rakasti kaunokirjallisuuta, mutta kirjoitti itse ainoastaan romaaneja ja lyhyitä kertomuksia. Hän kirjoitti ruotsinkielisenä suomalaisena.
Hän ei milloinkaan saavuttanut työssään ansaitsemaansa arvostusta, koska hänen saavutuksensa jäivät suurta arvostusta nauttivan miehensä, kansallisrunoilija Johan Ludvikin varjoon.
Sekä Runeberg että Lönnrot saavuttivat suomenkielen ja kirjallisuuden professuurit 1800 luvun puolenvälin jälkeen.
Lönnrotin ja vaimonsa kerrotaan tavanneen ensi kerran kahden kesken erään seurakunnan tiloissa, pienessä varastohuoneessa, jossa kerrotaan palavan rakkauden syntyneen. Lönnrothin kerrottiin ylistävän rakkaansa kauneutta. Tämä ei ole vahvistettua tietoa, mutta jossain artikkelissä mainittu.
Häihinsä Lönnroth saapui Ouluun jalkaisin, josta hänen vaimonsa oli kotoisin, matkoiltaan tuohikontti selässään, jossa hänellä oli valmiina häävaatteet.
No miten tämä aihe liittyy nykyhetkeen ja satakuntaan? Ei mitenkään.
Muuten kuin että he vaikuttivat suomessa missä ulvila ja porikin on.
Pori ei tosin kaunokirjallisuudesta ole osaansa saanut, sen kuulee mongerruksesta jota porin murteeksi kutsutaan. Eihän sitä kukaan ulkopuolinen ymmärrä. Eikä kukaan muukaan, pelkään.
Hänen tekstinsä on yhä nautittavaa luettavaa, tunteita herättävää, aina ajankohtaista.
Vähemmän mainittu Johan Ludvikin puoliso Frederica oli myös kirjailija, hän oli suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita, jollei peräti ensimmäinen.
Hän rakasti kaunokirjallisuuta, mutta kirjoitti itse ainoastaan romaaneja ja lyhyitä kertomuksia. Hän kirjoitti ruotsinkielisenä suomalaisena.
Hän ei milloinkaan saavuttanut työssään ansaitsemaansa arvostusta, koska hänen saavutuksensa jäivät suurta arvostusta nauttivan miehensä, kansallisrunoilija Johan Ludvikin varjoon.
Sekä Runeberg että Lönnrot saavuttivat suomenkielen ja kirjallisuuden professuurit 1800 luvun puolenvälin jälkeen.
Lönnrotin ja vaimonsa kerrotaan tavanneen ensi kerran kahden kesken erään seurakunnan tiloissa, pienessä varastohuoneessa, jossa kerrotaan palavan rakkauden syntyneen. Lönnrothin kerrottiin ylistävän rakkaansa kauneutta. Tämä ei ole vahvistettua tietoa, mutta jossain artikkelissä mainittu.
Häihinsä Lönnroth saapui Ouluun jalkaisin, josta hänen vaimonsa oli kotoisin, matkoiltaan tuohikontti selässään, jossa hänellä oli valmiina häävaatteet.
No miten tämä aihe liittyy nykyhetkeen ja satakuntaan? Ei mitenkään.
Muuten kuin että he vaikuttivat suomessa missä ulvila ja porikin on.
Pori ei tosin kaunokirjallisuudesta ole osaansa saanut, sen kuulee mongerruksesta jota porin murteeksi kutsutaan. Eihän sitä kukaan ulkopuolinen ymmärrä. Eikä kukaan muukaan, pelkään.
Hänen tekstinsä on yhä nautittavaa luettavaa, tunteita herättävää, aina ajankohtaista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.