Mihin on kiinnitettävä huomiota, kun alkaa etsiä psykoterapeuttia?

Pitääköterapeuttien avata vielä toinekin mainoskanava.

Pysyt työkykyisenä paremmalla prosentilla, jos et mene terapeutille.

Katso nuo pari muuta ketjua terapiasuuntauksesta ym. Minusta kun haet terapeuttia tärkeintä on kuunnella sisäistä ääntäsi, vaikkea se voi olla vaikeaa, kun tarvitsee apua ja on monella tavalla hämmentävässä tilanteessa. Helposti tarrautuu ekaan, joka jollain tavalla ehkä osaa auttaa. Useimmat terapeutithan osaavat tosiaan jollain tavalla, ja haluavatkin auttaa. Minä kiersin niin monella etten kehtaa sanoakaan (!) ennen kuin löysin sen, jonka kanssa syntyi riittävä luottamus, ja tuloksia. Tämä on elämää, ei sitä että "potilaan" pitäisi jotenkin sopeutua systeemiin.

Älä kuuntele muiden puheita, liikaa. Älä usko auktoriteetteja, heillä on kullakin oma näkemyksensä, jotka eivät ole yhtenäisiä vaikka vaikuttavatkin ehkä siltä. Älä ota vastaan diagnostisia leimoja, ne ovat aikakautensa tuote ja tiedettä niiden taustalla on vähemmän kuin luullaan.

Lue netistä ja kirjoista (käy lainaamassa paperikirjoja psykologian osastolta kirjastosta) mitä pystyt, mieti kaikkea ja ole kriittinen. Sitten reippaasti vaan apua hakemaan, sillä sitä sinä tarvitset koska sisäinen äänesi niin sanoo, ja olet oikeutettu siihen.

Kela kyllä neuvoo mutta voi olla vähän sattumankin varassa mitä sieltä kukakin sanoo. Etsi itse lisätietoa.

Erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen onko hän itsekä ****pää vai haluaako hän aidosti auttaa sinua. Mikäli hän uskoo psykiatrian dogmaa, kannattaa kiertää kaukaa. Muuten tulet hyväksikäytetyksi takuuvarmuudella etkä hyödy mitään.

Muista aina, että sinä olet vastuussa siitä, että asiat elämässäsi muuttuvat. Muut voivat vain auttaa ja antaa tukea. Sinun pitää tehdä todelliset muutokset tai käsitellä kriisi. Sen hassun monet unohtavat. He kuvittelevat, että elämänongelmat ratkeavat tuolilla istuen.

Tuki ja neuvot voivat olla todella arvokkaita, mutta joskus tukea ei saa lainkaan ja neuvot voivat olla todella haitallisia. Kaikki on kiinni siitä millainen henkilö tai henkilöt ovat auttamassa ja heidän todellisista motiiveistaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Rosenhan_experiment
Ole sitten varovainen, ettet kerro vaikka että kuulet ääniä. Nykyisillä psykologien vakoilulaitteilla oletkin sitten ns. nesteessä seuraavan vuosikymmenen, vaikka et sitä aikaa pakkohoidossa viettäisikään.

Lisään vielä tuohon edelliseen, jonka kirjoitin vähän kiireessä...

Kannattaa satsata psykiatrin ja terapeutin valintaan. Terapeuttia voi alkaa hakea mahdollisimman ajoissa, jotta ehtii kypsytellä asiaa rauhassa. Jos tapaa hyvältä tuntuvan terapeutin, jolla ei juuri nyt ole aikoja, kannattaa odottaa mieluummin kuin ottaa joku jonka kanssa ei suju yhtä hyvin.

Silloinkin, kun terapeutin kohdalla luettelossa lukee, ettei hänellä ole vapaita aikoja, voi kysyä, milloin aikoja vapautuu, ja käydä tutustumiskäynneillä sitä ennen.

Kela hyväksyy vaihdot mutta joskus niihin tarvitaan psykiatrinlausunto. Vaihtojen yhteydessä Kela kysyy asiakkaalta syytä, ja siinä on tilaisuus antaa palautetta terapeutista.

Psykiatrikin kannattaa valita huolella, sillä hänen kanssaan käydyt keskustelut varmasti vaikuttavat paljon siihen mitä odotat terapialta ja myös käsitykseen mikä sinulla on ongelmastasi. Psykiatreilla on erilaisia lähestymistapoja ja linjauksia. Eri psykiatrit voivat nähdä ongelmasi eri tavoin, ja kirjoittaa hyvin erilaisen lausunnon.

Sekä lausuntotekstistä että diagnoosista kannattaa neuvotella. Jos lausunnossa on jotain, mikä tuntuu loukkaavalta, virheelliseltä tai esimerkiksi tarpeettomasti henkilökohtaisia asioitasi paljastavalta, ne kohdat voi pyytää poistamaan tai muuttamaan. Voi esim. ehdottaa jotain kohtaa korvattavaksi toisenlaisella ilmaisulla. Näistä kannattaa keskustella paljon ja varata tarvittaessa sitä varten toinen aika. (Tai kirjallisesti, lähettämällä muutospyynnöt perusteluineen, ja jos ne sopivat psykiatrille hän palauttaa uusitun lausunnon. Puhelimessakin voi näitä asioita käydä läpi, se tulee halvemmaksi kuin varata uusi aika.)

Mielestäni yksi mistä tunnistaa ammattitaitoisen psykiatrin ja terapeutin, on se miten hän suhtautuu lausuntoihin. Tehdäänkö ne yhteistyönä niin että asiakkaan kommentit ovat hänelle tervetullutta palautetta ja lisätietoa, jonka avulla lausuntoa hiotaan ja syvennetään. Vai herkkähipiäisenä auktoriteettina, jonka teksteihin ei voi puuttua eikä niistä voi korjata muuta kuin räikeimmät asiavirheet.

Psykiatreilla on erisuuruisia taksoja riippuen mm. siitä työskentelevätkö he jossain lääkärikeskuksessa vai omalla vastaanotollaan, vai molemmilla. Oma vastaanotto on yleensä halvempi. Yleensä ne joilla on oma vastaanotto ovat koulutukseltaan myös psykoterapeutteja. He ovat yleensä tottuneita tekemään Kela-lausuntoja. Psykoterapeutti-psykiatreja löytyy mm. seuraavilta listoilta:

https://www.helsinginpsykoterapiayhdistys.fi/12
https://www.therapeia-saatio.fi/psykoterapianeuvonta_ja_psykoter/

Tässä on Psykologiliiton terapeuttiluettelo. Siinä olevilla on psykologin, ei siis psykiatrin pohjakoulutus.
http://www.psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo

Kelalla on vielä lisää luetteloita terapeuteista.

Psykoterapeuteilla on joko erityistason ET, ylemmän erityistason YET tai vaativan erityistason VET koulutus. Kaikkiin psykoterapiakoulutuksiin kuuluu jokin määrä omaa terapiaa, mutta määrät vaihtelevat suuresti eri suuntausten välillä. Psykodynaamisilla on eniten, kognitiivisilla ja lyhytterapeuteilla vähiten.

Kuntoutushakemuksen läpimeno riippuu paljon siitä, ettei hakija ole Kelan mielestä joko liian "sairas" tai liian "terve". Tähän väliin osuminen vaatii joskus aika paljon taitoa psykiatrilta, joka kirjoittaa lausunnon. Siksi kannattaa etsiä sellainen psykiatri, jolla on kokemusta kuntoutuspsykoterapialausuntojen tekemisestä. Jos hakemus ei ensimmäisellä kerralla mene läpi, voi odottaa muutaman kuukauden jotta kunto paranee/huononee riittävästi, ja sitten hakea uudelleen.

Onnea tulevaan terapiaasi!:)

Edelliset neuvoni koskevat siis Kelan tarjoamaa kuntoutuspsykoterapiaa, mihin ymmärsin että olit aikeissa hakea. Terapiaanhan voi tietysti mennä myös omalla kustannuksella, jos on varaa. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiassa noin 57 e terapeutin palkkiosta (joka on n. 70-110 e). Omavastuuosuuden saa toimeentulotukena, jos on siihen oikeutettu.

https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutuspsykoterapiaa ollaan siirtämässä lähivuosina Kelalta maakunnille, jolloin siihen pääsee vain julkisten sairaanhoitopiirien kautta. Sh-piirit järjestävät terapiaa nytkin, ostopalveluna.
Sh-piirit päättävät terapian myöntämisestä ihmisille eri periaattein kuin Kela. Potilas ei esimerkiksi voi valita terapiasuuntausta. Sairaanhoitopiirien hyväksymien terapeuttien joukko on paljon pienempi kuin Kelassa. Sh-piireissä terapian tarpeen arviointiin liittyy usein laajoja psykiatrisia tutkimuksia, jotka monet potilaat kokevat raskaina.

Kun kuntoutuspsykoterapia siirtyy Kelasta sh-piireille, ne voivat priorisoida hoitoja terveydenhuollon budjeteissaan miten haluavat. Terapiaan käytettävä rahamäärä saattaa pienentyä. Eri sh-piireillä on omat painotuksensa terapiasuuntauksissa, HUS:ssa esimerkiksi suositaan kognitiivista terapiaa ja nettiterapiaa. HUS on sulkenut kilpailutuksestaan pois mm. traumapsykoterapeutit.

https://www.vihreat.fi/blogit/outi-alanko-kahiluoto/2018/03/kelan-kuntoutuspsykoterapia-uhkaa-jaada-hallituksen-sote-uudistuksen-jalkoihin

https://www.sttinfo.fi/tiedote/toimivaa-kelan-kuntoutuspsykoterapiaa-ei-saa-lakkauttaa?publisherId=62642308&releaseId=62642318

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-sote-kuntoutuspsykoterapian-korvausten-maksu-pois-kelalta-tukea-ei-saisi-jos-maakunnalta-loppuisivat-rahat/6755078#gs.qmDqCIU

Antaisin aloittajalle saman neuvon kuin toisessakin terapiaketjussa, eli ei kannata ajatella pelkkää terapiasuuntausta, vaan olisi hyvä ottaa huomioon myös terapeutin pohjakoulutus. Psykoterapeuteilla on varsin vaihtelevia pohjakoulutuksia, kuten esim. psykologi, psykiatri, sairaanhoitaja, lääkäri, toimintaterapeutti, sosionomi tai lähihoitaja. Yleensä pohjakoulutus on terveys- ja sosiaalialalta, mutta joskus se voi olla myös teologi, kasvatustieteilijä tai joku muu. Pohjakoulutus kertoo hyvin paljon terapeutista, ja on mielestäni ehkä jopa tärkeämpi kuin psykoterapeuttikoulutus. Tämä siksi, että terapeuttikoulutus on suhteellisen lyhyt, vain noin 60 opintopistettä, mikä vastaa noin puolentoista vuoden opintoja yliopistossa. Esimerkiksi psykologi on ennen terapeuttikoulutusta opiskellut jo viisi vuotta yliopistossa ihmisen psyyken toimintaa. Psykologilla on mielestäni kaikista paras asiantuntemus ja tietopohja terapiatyöhön. Jos vertaa psykologin pohjakoulutusta muihin, niin kaikissa muissa pohjakoulutuksissa käsitellään huomattavasti vähemmän ihmisen psyyken toimintaa. Psykiatrin koulutuksessa taidetaan opiskella lähinnä diagnoosi- ja lääkekeskeisesti, ja lääkärin koulutus on suurimmalta osin kemian, biologian ja fysiikan opiskelua, joten en suosittelisi näitä kovin paljon. Sitten on vielä nämä amk-pohjaiset psykoterapeutit, kuten sairaanhoitajat, toimintaterapeutit ja sosionomit. Näistä minulla on ehkä eniten huonoja kokemuksia. Heillä ei ole tarpeeksi tietoa, eikä välttämättä aina tarpeeksi älykkyyttäkään psykoterapiatyöhön. Suusta saattaa tulla milloin mitäkin sammakoita. Lähihoitaja psykoterapeuttina on todennäköisesti vielä osaamattomampi, itsellä ei ole näistä kokemusta. Omien kokemusten mukaan paras auttaja on siis psykologi, jolla on mieluiten kognitiivisen psykoterapian koulutus.

Minä kävin kerran ja kyllä se naurattaa nyt myöhemmin.
Luulin että se on lääkäri joka sanoo että " tee näin ja näin" eli että yrittää parantaa jotenkin asioita neuvoilla.
Koko juttu olikin se, että se kuunteli ja kirjoitti jotain. Ei mitään neuvoja eikä mitään.
Aika loppui ja alettiin sopimaan seuraavaa aikaa(??).
Silloin päätin, että ei kiitos. Tyhjän saa vaikka puhuisi roskapöntölle ja siitä ei tule maksua.
Minusta usein tuntuu, että parasta olisi jutella ihmisten kanssa ja toivoa, että törmää johonkin ihmiseen, joka oikeasti osaa auttaa. Sille voi antaa vaikka tonnin rahaa, jos saa enemmän kun ammattilaisilta.
Mutta aloittajaa harmittaa jokin ja mikä se on. Se olisi ollut parempi tuoda esille. Suomi24 kun on täynnä kaikenlaisia karvapäitä ja osalla ei ole kai karvaakaan. Paras paikka nimetömänä tuoda asiansa ja miettiä niitä, joilla oli jotain sanottavaa :)
Mutta jos miettii psykoterapeuttia, niin älä mee ainakaan sen luokse, jolla on rillit huurussa tai paita napitettu väärin.