Toimisiko ja kestäisikö? Jos ok, niin miten kiinnitys etu- ja takakaiteisiin, saisko vielä pienet vanttiruuvit kiinni kiristystä varten? Vai onko perinteinen vaijeri ainoa järkevä..
Mantookit dyneemasta?
mantookimanu
43
3570
Vastaukset
- Järkikäteen
Mistä 3/4 mm dyneemaa? Mantookien tolppien reijät on aika pienet.
Aurinko haalistaa ja lika tarttuu. Motonetin kaidevaijeri lienee järkevämpi ratkaisu
https://m.motonet.fi/fi/tuote/882553/Vaijeri-muovipinnoitettu-34mm-hinta1m- ei_muovia
Mantookitolpista menee normaalisti 8 mm tavara läpi, se ei ole ongelma. Läheskään aina vain eivät reiän reunat ole sileitä ja pyöristettyjä, vaan kuitua syöviä. Muovipäällysteinen vaijeri taas on korroosioriskin takana hyvin epäsuositeltavaa ja OSR-määräyksissä kielletty.
- trollipeikko
Eikö se korrosioriski näy läpinäkyvästä muovista. Tarkalleen ottaen missä Katsastussäännöksissä kielletään muovitetut kaidevaijerit. Harva meistä lienee
https://www.sailing.org/specialregs säädöstenalainen. - ei_muovia
trollipeikko kirjoitti:
Eikö se korrosioriski näy läpinäkyvästä muovista. Tarkalleen ottaen missä Katsastussäännöksissä kielletään muovitetut kaidevaijerit. Harva meistä lienee
https://www.sailing.org/specialregs säädöstenalainen.Harvalle OSR on määräävä, mutta esim. runtti purjehditaan OSR:n mukaan. Meikäläiset katsastussäännöt pitävät päällystämättömän vaijerin suosituksena. Tuo motonetin vaijeri on kuitenkin kolmemillisenä liian heikkoa. Neljämillinen 1x19 jo kelpaa. Korroosion näkymisestä päällysteen läpi ei ole mitään takeita, vaikka Motonetin vaijeri onkin sinkittyä. Ruostumattoman vaijerin korroosio olisi joka tapauksessa näkymätöntä. Sinkki rosterin parina taas ovat melkein galvaanisen sarjan ääripäät, eli ohut sähkösinkitys katoaa hetkessä. Eikä ohut muovipäällyste kauaa toimi eristeenä.
- kryssari
Omissa tolpissa taitaa kyllä olla 8 mm reiät, joista vaijerin päätyhela mahtuu läpi.
Mutta en kyllä laittaisi dyneemaa, hiertymisvaaran takia.
Takavuosina taidettiin joissakin ns. perheveneissä käyttää jotain pvc-muovipäällysteistä keinokuituköyttä mantookina. Edellisessä omassa oli pvc-päällysteinen teräsvaijeri, mutta nykyisessä, joka on astetta avomerikelpoisempi, on paljas teräsvaijeri.- TS36
Mulla oli omassa kuorelliset köydet, mutta ne katkesivat.
- seppomartti
Tuo linkissä oleva vaijeri on sopimaton: sinkittyä, liian ohut, liian heikko uutenakin ja mjovipinnoite edistää ruostumista. 1x19 haponkestävä on halpaa ja luotettavampi.
Dyneema mantookivaijerissa ?. Minulla on muutaman vuoden ajan ollut alemman vaijerin ja takakaiteen välinen vanttiruuvi korvattu ohuen dyneeman punoksella.Ideana on , että perämies voi katkaista dyneeman käden ulottuvilla olevalla puukolla jos MOB yritetään nostaa laidalta veneeseen. Ilman alavaijerin löysäystä ei mies ja lauenneet paukkuliivit mahdu välistä jayli nostaminen ei ole helppo rasti. - Mantookimanu
Jos itse laittaisi uudet 1x19 haponkestävät vaijerit, mistähän kannattaisi ostaa pääkaupunkiseudulta?
Myykö samat putiikit myös niitä päätyheloja, saako ne itse laitettua vaijereiden päihin kiinni, tartteeko jotain erikoistyökaluja. Paljonkohan maksaa "halpa" 1x19 haponkestävä vaijeri?- seppomartti
Ainakin kaksi rikipajaa (Rig-man ja Bereri) on pääkaupunkiseudulla. Teetin uudet n 5v sitten mutten viitsi etsiä laskua. Arvaushinta 500. Tarkemman hinnan saat kun kysyt tarjoukset. Ei hyvä dyneemakaan ole ilmaista ja etenkin siihen kiinnitettävät metalliset päätehelat ovat kalliita. Kallein osa rosterivaijereissakin saattaa olla puristuspäätteet pieniä vanttiruuveja varten. Keulakaiteisiin tulevat 4 vaijerin päätä voit tehdä itsekin Norseman tms päätteellä ja shakkelilla. Takakaiteeseen tulevat alemmat silmukkapäätteet dyneemalla kuten yllä kuvasin. Ylempiin vanttiruuvit. Jotta vaijerit kulkevat mantookin reiän läpi tarvitaan toiseen päähän puristuspäätteeksi kierretappi.
- Kfkfk
Ei dyneemaan tarvita mitään erikoispäätteitä. Pleissataan etukaiteen lenkkiin ja solmitaan takakaiteeseen.
- Joakim1
Kfkfk kirjoitti:
Ei dyneemaan tarvita mitään erikoispäätteitä. Pleissataan etukaiteen lenkkiin ja solmitaan takakaiteeseen.
Dyneemaa ei kyllä missään tapauksessa saa solmia. Paljaassa dyneemassa solmut luistavat auki kauan ennen murtolujuutta. Aika ikävä yllätys, silloin kun kaidevaijereita tarvitaan.
- seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Dyneemaa ei kyllä missään tapauksessa saa solmia. Paljaassa dyneemassa solmut luistavat auki kauan ennen murtolujuutta. Aika ikävä yllätys, silloin kun kaidevaijereita tarvitaan.
Kuorellisen ohuen dyneeman pystyy hyvin solmimaan kun sitä sidoksessa on useita köysiä nipussa. Paljas dyneema on liukkaampi muttei mitenkään mahdoton solmittava. Olen käyttänyt somittuja paljaita dyneemoja purjeen etuliikin tamppeina ja irroitettavana staagina, eikä solmut ole pettäneet. Vetolujuus tietenkin heikkenee mutta sekään ei yleensä ole ongelma. Vain kerran petti spinnupuomin alagaijassa, missä solmitun dyneeman vetolujuus piti olla 1200kp mutta napsahti poikki olosuhteissa, missä yleensä ei käytetä 95m2 spinnua.
- kirotusvihe
seppomartti kirjoitti:
Ainakin kaksi rikipajaa (Rig-man ja Bereri) on pääkaupunkiseudulla. Teetin uudet n 5v sitten mutten viitsi etsiä laskua. Arvaushinta 500. Tarkemman hinnan saat kun kysyt tarjoukset. Ei hyvä dyneemakaan ole ilmaista ja etenkin siihen kiinnitettävät metalliset päätehelat ovat kalliita. Kallein osa rosterivaijereissakin saattaa olla puristuspäätteet pieniä vanttiruuveja varten. Keulakaiteisiin tulevat 4 vaijerin päätä voit tehdä itsekin Norseman tms päätteellä ja shakkelilla. Takakaiteeseen tulevat alemmat silmukkapäätteet dyneemalla kuten yllä kuvasin. Ylempiin vanttiruuvit. Jotta vaijerit kulkevat mantookin reiän läpi tarvitaan toiseen päähän puristuspäätteeksi kierretappi.
Tuo Bereri varmaan tarkoittaa Bremeriä. Tarkemmin sanottuna Vene Bremeriä, jossa toimintaa jatkaa yrittäjän Veikko Pilvi Jussi Bremerin jäätyä jo vuosia sitten eläkkeelle.
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Kuorellisen ohuen dyneeman pystyy hyvin solmimaan kun sitä sidoksessa on useita köysiä nipussa. Paljas dyneema on liukkaampi muttei mitenkään mahdoton solmittava. Olen käyttänyt somittuja paljaita dyneemoja purjeen etuliikin tamppeina ja irroitettavana staagina, eikä solmut ole pettäneet. Vetolujuus tietenkin heikkenee mutta sekään ei yleensä ole ongelma. Vain kerran petti spinnupuomin alagaijassa, missä solmitun dyneeman vetolujuus piti olla 1200kp mutta napsahti poikki olosuhteissa, missä yleensä ei käytetä 95m2 spinnua.
Kuorellisessa solmu toimii paremmin ja murtolujuudesta menetetään ehkä vain puolet. Kuorettomassa murtolujuudesta lähtee 70-90% eli ei missään tapauksessa solmuja kriittisissä sovelluksissa kuten kaidevaijerit.
- mantookimanu
Onko tuo 1x19 paksuusmitta vai säikeiden määrä, paljonko halkaisija on milleissä?
- Joakim1
1×19 on vaijerityyppi. Tuota käytetään vanteissa. Kestää paljon paremmin kuin ohutsäikeinen taipuisampi mm. falleissa käytetty. Kuorelliset taitavat aina olla ohutsäikeisiä ja paljoa ei vaadi, että kuori on puhki ja säikeitä poikki.
Vaijerin koko riippuu veneestä. Yleensä kai 5 mm ylempi ja 5 tai 4 mm alempi. - Joakim1
Joakim1 kirjoitti:
1×19 on vaijerityyppi. Tuota käytetään vanteissa. Kestää paljon paremmin kuin ohutsäikeinen taipuisampi mm. falleissa käytetty. Kuorelliset taitavat aina olla ohutsäikeisiä ja paljoa ei vaadi, että kuori on puhki ja säikeitä poikki.
Vaijerin koko riippuu veneestä. Yleensä kai 5 mm ylempi ja 5 tai 4 mm alempi.Korjauksena 4 mm vaijeri OK 13 m pituuteen saakka. Alle 8,5 m myös 3 mm OK.
- Jfjfjc
Lepparisolmut on mukavampi tehdä jäykkään teräsvaijeriin kuin dyneemaan. En vaihtaisi terästä dyneemaan.
- solmukusolmu
Varmaan rautalepparit siellä teräsvaijerin päässä :) Eipä siinä eroa ole, minkä materiaalin ympäri solmun tekee, mutta silti samaa mieltä, mieluummin terästä mantookiin.
- Kanpela
5 vuoden kokemuksella dyneema toimii kaiteissa mainiosti, joskin muutama asia pitää huomioida. Iso osa vakio kaidetolpista on toteutettu niin, että alemman kaiteen reijät ovat varsin teräviä. Jos näin on niin köysi kannataa unohtaa saman tien. Dyneema kaiteissa mielestäni ainoat edut ovat pehmeys ja paino. Kaikissa muissa ominaisuuksissa päällystämätön 1x19 vaijeri on parempi. Jos köysikaiteet kuitenkin haluaa, niin kannattaa tehdä seuravasti: Kaiteen ytimeksi dyneemaa, johon pleisstaan lenkit päihin. Kuoreksi ohut dyneema sukka, joka huolehtii uv-suojauksesta ja suojaa varsinaisen ytimen kulutukselta. Päälikuori toimii ikäänkuin sulakkeena varoittaen kulumasta ennen kuin varsinainen kantava rakenne kärsii. Kiristykseen aivan ei tarvita mitään erityistä helaa, vaan kaide tehdään 10 cm vajaamittaiseksi ja kiristys moninkertaisella ohuella narulenkillä, joka solmitaan kiinni. Jos pelkää tehdä solmuja dyneemaan, niin tuo kiristyspunos voidaan tehdä aivan hyvin ohuesta polyesterinarusta.
1x19 vaijeri on metrihinnaltaan hieman halvempaa kuin vastaavan paksuinen dyneema. Jos ostaa kaupasta kaiteet valmiina, niin vaijeri on halvin vaihtoehto. Jos omalle puuhastelulle ei laske mitään arvoa, niin itse pleissatuilla dyneema kaiteilla saattaa säästää jokusen euron. Vaijerikaiteita ei kovin kustannustehokkaasti itse saa tehtyä. Ilman valssausta kiinnitettävät Norseman/Stalock päätteet ovat hinnaltaan huomattavasti kalliimpia kuin valssattavat päätteet ja paikalleen valssatun päätteen hinta jää alle norsemanin kappalehinnan . 10 m veneen sivukaiteet vanttiruuveilla maksavat noin 400€ - Lihgdtjjvf
Tuolta on hyvä katella mitä tulee vaijerit eri kohteisiin maksamaan...
http://www.purjeneulomoniiniranta.fi/?gclid=EAIaIQobChMI2ZfD9cP-3gIVy5AYCh0EZACuEAAYASAAEgKnZPD_BwE- Kjgtiölhg
Jaa, pitää klikata vielä sinne vaijerikauppaan...
- mantookimanu
Kyllä se on lähdettävä vaijerikauppaan! Omassa 34ft:n purkkarissa varmaan alkuperäiset mantookit (vuodelta -83). Irroitin aikoinaan muoviset ja rispaantuneet muovikuoret pois, ja aika ohuet vaijerit sieltä paljastui, pitää ihan mitata kun seur kerran piipahdan veneellä. On ollu semmoinen fiilis, että jos niitä vasten isompi ihminen rojahtaisi, niin mahtaisko kestää! Ja simmari-asussa voisi viiltää pahasti! Dyneema ois kyllä matskuna miellyttävämpi, mutta näköjään tarkkana saa niiden kanssa olla..
- 1ooooooooooooooooooooooo
Ylempi ja alempi vaijeri kiinni takakaiteeseen köydellä jotta MOB saadaan veneeseen helpommin.Kaiteissa muuten heikoin lenkki on vaijerin lenkki,katsokaa muuten kuinka ohut se on.
- seppomartti
1ooooooooooooooooooooooo kirjoitti:
Ylempi ja alempi vaijeri kiinni takakaiteeseen köydellä jotta MOB saadaan veneeseen helpommin.Kaiteissa muuten heikoin lenkki on vaijerin lenkki,katsokaa muuten kuinka ohut se on.
Miksi ylempi, eikös alempi rittäisi?. Jos ei ole kumpaakaan niin minua pelottaa liikkua kannella satamassakin. Ylemmän laukaisia en ymmärrä. Pelikaanikoukku olisi tietenkin dyneemapätkän vaihtoehto
- Zzy
seppomartti kirjoitti:
Miksi ylempi, eikös alempi rittäisi?. Jos ei ole kumpaakaan niin minua pelottaa liikkua kannella satamassakin. Ylemmän laukaisia en ymmärrä. Pelikaanikoukku olisi tietenkin dyneemapätkän vaihtoehto
MOB-valmiuden lisäksi yksi syy käyttää punosta molemmissa vaijereissa on, että näin katkaistaan vaijerin ja keula/peräkaiteiden muodostama veneen ympäri kulkeva sähköinen virtapiiri. Kuulemma parempi näin salamasuojauksen kannalta.
Mitä mieltä olette muuten punoksen tarpeellisuudesta nykyajan avoperäisessä veneessä, eikö perä ole silloin luonteva paikka nostaa MOB takaisin veneeseen? - seppomartti
Zzy kirjoitti:
MOB-valmiuden lisäksi yksi syy käyttää punosta molemmissa vaijereissa on, että näin katkaistaan vaijerin ja keula/peräkaiteiden muodostama veneen ympäri kulkeva sähköinen virtapiiri. Kuulemma parempi näin salamasuojauksen kannalta.
Mitä mieltä olette muuten punoksen tarpeellisuudesta nykyajan avoperäisessä veneessä, eikö perä ole silloin luonteva paikka nostaa MOB takaisin veneeseen?Itse olen suunnitellut veneestä pudonneen pyydystämisen tapahtuvaksi rescue slingillä. Vedetään perään ja nostetaan avoperästä ylös.
Mutta jos putoava on kiinni jack linessa niin jää roikkumaan laidalle eikä em menetelmä tule kyseeseen. Leen puolella hukkuu. Ohjeeni on tehdä heti halssin vaihto, että roikkuja saa ilmaa. Sitten luuvartista nostoyritys, mihin tarvitaan mantookivaijerin tai vaijerien laukaisu.
Salama on hyvä pointti. Ohje on ollut pitää kädet pois metalleista. Laitan dyneeman ylempääkin, vaikkei vaijerit taida olla kytkettynä takilan Faradayn häkkiin. - vähän.arvelen
seppomartti kirjoitti:
Itse olen suunnitellut veneestä pudonneen pyydystämisen tapahtuvaksi rescue slingillä. Vedetään perään ja nostetaan avoperästä ylös.
Mutta jos putoava on kiinni jack linessa niin jää roikkumaan laidalle eikä em menetelmä tule kyseeseen. Leen puolella hukkuu. Ohjeeni on tehdä heti halssin vaihto, että roikkuja saa ilmaa. Sitten luuvartista nostoyritys, mihin tarvitaan mantookivaijerin tai vaijerien laukaisu.
Salama on hyvä pointti. Ohje on ollut pitää kädet pois metalleista. Laitan dyneeman ylempääkin, vaikkei vaijerit taida olla kytkettynä takilan Faradayn häkkiin.Kehän katkaisemisen merkityksestä salamaniskussa en tiedä, kuulostaa hiukan mutulta. Mutta aiemmin eristepätkällä oli todellista merkitystä radiosuuntimisen ja decca-vastaanoton kannalta. Eli vähän arvelen kyseessä olevan enemmän menneiden aikojen juttu.
- seppomartti
vähän.arvelen kirjoitti:
Kehän katkaisemisen merkityksestä salamaniskussa en tiedä, kuulostaa hiukan mutulta. Mutta aiemmin eristepätkällä oli todellista merkitystä radiosuuntimisen ja decca-vastaanoton kannalta. Eli vähän arvelen kyseessä olevan enemmän menneiden aikojen juttu.
En itse havainnut rdf tai decca vastaanotossa ongelmia. Siihen aikaan ei tosin metritarkkuudesta voinut uneksiakaan. Olisi ihan suotavaa, että joku paremmin sähköä ymmärtävä arvioisi riskiä, minkä matookivaijerit muodostaa salamaniskussa tai vahingossa korkeajännitejohtoon ajaessa.
- jjjjjjjjjjjjjjjjj
seppomartti kirjoitti:
Miksi ylempi, eikös alempi rittäisi?. Jos ei ole kumpaakaan niin minua pelottaa liikkua kannella satamassakin. Ylemmän laukaisia en ymmärrä. Pelikaanikoukku olisi tietenkin dyneemapätkän vaihtoehto
Vedäppä 120 kilonen pelastusliivit päälä laidan ja mantookin välistä.
- seppomartti
jjjjjjjjjjjjjjjjj kirjoitti:
Vedäppä 120 kilonen pelastusliivit päälä laidan ja mantookin välistä.
Vetäjiä on koko miehistö, jos sellaisia on. Ja MOB auttaa jos on tajuissaan. Ellei voima riitä niin falli vinssi avuksi. Olisiko parempia ehdotuksia?
- vähän.arvelen
seppomartti kirjoitti:
En itse havainnut rdf tai decca vastaanotossa ongelmia. Siihen aikaan ei tosin metritarkkuudesta voinut uneksiakaan. Olisi ihan suotavaa, että joku paremmin sähköä ymmärtävä arvioisi riskiä, minkä matookivaijerit muodostaa salamaniskussa tai vahingossa korkeajännitejohtoon ajaessa.
Niitä häiriöitä oli tai ei ollut ja häirön olemassaolon havaitseminen liki mahdotonta. Kaide kuitenkin muodosti suljetun kehän, jonka vaikutus sinällään on suoraan oppikirjasta. Saattaa olla, että salamaniskussa sama asia vaikuttaa. Jos salaman jännite on kaiteessa, on se (todennäköisesti märkä) narulenkki helposti yli hypättävissä. Mutta yhdenkin kierroksen kela kyllä toimii induktorina.
- sdfjohsdflkh
Vaikea kuvitella, että tuolla johtavan silmukan katkaisulla olisi mitään merkitystä salamasuojauksen kannalta. Salaman pääasiallinen purkaussuunta on pilvestä mereen (tai päinvastoin), ja siinäkin on muutaman kilometrin ilmaväli jonka yli se "hyppää". Mitä siinä vaikuttaa vaakasuorassa virtasilmukassa oleva n. 10 cm eristeväli joka varmaan tuossa tilanteessa on yhdistetty märällä köydenpätkällä ?
Jos salama iskee veneeseen, vauriot minimoituvat jos veneestä löytyy pienen johtavuuden (metallinen) polku rikistä mereen: esim. mastosta ja rusteista kölipultteihin. LIsää aiheesta:
https://stek.fi/wp-content/uploads/2018/04/Sahko_Vene_2017_final_1.pdf
- Borgumriff
Minäkin komppaan seppomarttia tuossa MOB-asiassa!
- Leppiskerttu
Mikä on leppari ja lepparisolmu, liittyykö lepuuttajiin?!
- Mitensenytmenikään
Mikä on lepuuttaja? Joku, joka lepuuttaa kipparia? Maksua vastaan?
- Pikapikaa
Oisko joku pikasakkeli puolessa välissä mantookeja toimiva ratkaisu?
- TS36
Esimerkiksi Melgesissä kaiteet ovat dyneemaa, kuoretonta. Kaidetolpat suunniteltu köydelle eli ovat viimeisteltyjä. Kestivät meillä, vaikka sen varassa aina laidalla roikkui 300 kg.
Itse ainakin pleissaisin päät. Ja takapäähän pleissaisin koussin paikan päällä. Siihen voi narukiristyksen tehdä siististi. Jos alemman haluaa hengaamisen helpottamiseksi jättää löysälle, voi laittaa kumiköydellä kiristyksen, niin löysät jää pois ja on siistimpi satamassa.
Voi olla, että ei kaikki turvallisuusmääräyksiä täytä, mutta riippuu käyttötarkoituksesta.- seppomartti
Dyneeman vetolujuus on varmaan riittävä, tolpat pettää ennen. Mikä lie vaatimus, 2 tonnia? . Mutta juuri luin artikkelin dyneeman pleissauksesta. Preventterin pleissaus petti ja puomi pyyhkäisi miehen mereen ja hän kuoli. Ohje oli, että dyneemapleissiin on aina pistettävä lukko kuten Brummel lock mutta se ei yksin riitä.
Mikä muuten on idea dyneeman käyttämisessä vaijerin sijasta?. Kalliimpi ja märkänä ei ehkä painosäästöäkään? - Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Dyneeman vetolujuus on varmaan riittävä, tolpat pettää ennen. Mikä lie vaatimus, 2 tonnia? . Mutta juuri luin artikkelin dyneeman pleissauksesta. Preventterin pleissaus petti ja puomi pyyhkäisi miehen mereen ja hän kuoli. Ohje oli, että dyneemapleissiin on aina pistettävä lukko kuten Brummel lock mutta se ei yksin riitä.
Mikä muuten on idea dyneeman käyttämisessä vaijerin sijasta?. Kalliimpi ja märkänä ei ehkä painosäästöäkään?No ei siinä mielestäni oikein mitään järkeä ole tavallisissa veneissä. Painoa tietysti säästyy, mutta ei montaa kiloa, jos vaijereissa ei ole ylikokoisia vanttiruuveja ja päätyheloja. Veneeni uusissa vaijereissa ei ole erillisiä vanttiruuveja, vaan säätö tulee kierrettävistä pelikaanihaoista. Narulenkkisäätö olisi vielä kevyempi.
Tietysti dyneemalla itse tehden ei tarvitse maksaa työstä, mutta toisaalta hyvät vaijerit kestävät 10-30 vuotta ja dyneemat tuskin yli 5 vuotta. 5 vuodessa UV vie dyneemasta puolet murtolujuudesta.
Dyneemapleissi pitää aina lukita. Sehän on vain sisään työnnetty ohennettu pää. Itse lukitsen pleissin kietomalla narun tiukasti pleissin alkuun (whipping, suomeksi?). Voi myös ommella läpi tai käyttää brummel lukkoa. Idea on vain löysänä ollessa purkautamisen esto. Tuo ei siis kanna kuormaa. - Zzy
Joakim1 kirjoitti:
No ei siinä mielestäni oikein mitään järkeä ole tavallisissa veneissä. Painoa tietysti säästyy, mutta ei montaa kiloa, jos vaijereissa ei ole ylikokoisia vanttiruuveja ja päätyheloja. Veneeni uusissa vaijereissa ei ole erillisiä vanttiruuveja, vaan säätö tulee kierrettävistä pelikaanihaoista. Narulenkkisäätö olisi vielä kevyempi.
Tietysti dyneemalla itse tehden ei tarvitse maksaa työstä, mutta toisaalta hyvät vaijerit kestävät 10-30 vuotta ja dyneemat tuskin yli 5 vuotta. 5 vuodessa UV vie dyneemasta puolet murtolujuudesta.
Dyneemapleissi pitää aina lukita. Sehän on vain sisään työnnetty ohennettu pää. Itse lukitsen pleissin kietomalla narun tiukasti pleissin alkuun (whipping, suomeksi?). Voi myös ommella läpi tai käyttää brummel lukkoa. Idea on vain löysänä ollessa purkautamisen esto. Tuo ei siis kanna kuormaa."5 vuodessa UV vie dyneemasta puolet murtolujuudesta"
Kovin huolestuttava tieto, onko lähdeviitettä? Entä 10 vuodessa? Mitä laatuja tämä koskee? - Kanpela
Zzy kirjoitti:
"5 vuodessa UV vie dyneemasta puolet murtolujuudesta"
Kovin huolestuttava tieto, onko lähdeviitettä? Entä 10 vuodessa? Mitä laatuja tämä koskee?Veikkaisin, että ominaisuus on jotakuinkin sama kaikille UHMWPE laaduilla. Vaikutusta voinee vähentää erilaisilla kyllästysaineilla tai värjäyksellä. Ainakina hiili mustan lisäämisen riittvässä määrin on todettu parantavan uv-kestävyyttä. Saman tyyppinen heikkeneminen koskee myös polyesteriä. Purjekankaissa polyesterin ja dyneeman heikkenemistahti on samaa luokaa. Kankailla tehdyissä laboratoriotesteissä ympärivuorokautisella uv altistuksella polyesteri ja UHMWPE menettävät murtoluujdestaan puolet 6 kuukauden kohdalla. Testeissä ja käytännössä on todettu paksulankaisten kankaiden pärjäävät suhteessa paremmin, jolloin voidaan päätellä, että uv-säteilyn läpäiseyys ei ole kovin tehokasta. Dokumentti köysistä löytyy https://issuu.com/eurofibers/docs/name8f0d44/12. Suurta murtolujuuden putoamista perustellaan sillä, että köydessä jokainen kuitu kiertyy jossain kohtaa näkyville eli uv-säteilyn kulutettavaksi. Käsitääkseni heikkeneminen on hapettumisen aikaansaannosta, mutta uv-säteily kiihdyttää prosessia eli päälikuorella varustettu köysikin heikkenee, mutta hitaammin.
- Joakim1
Kanpela kirjoitti:
Veikkaisin, että ominaisuus on jotakuinkin sama kaikille UHMWPE laaduilla. Vaikutusta voinee vähentää erilaisilla kyllästysaineilla tai värjäyksellä. Ainakina hiili mustan lisäämisen riittvässä määrin on todettu parantavan uv-kestävyyttä. Saman tyyppinen heikkeneminen koskee myös polyesteriä. Purjekankaissa polyesterin ja dyneeman heikkenemistahti on samaa luokaa. Kankailla tehdyissä laboratoriotesteissä ympärivuorokautisella uv altistuksella polyesteri ja UHMWPE menettävät murtoluujdestaan puolet 6 kuukauden kohdalla. Testeissä ja käytännössä on todettu paksulankaisten kankaiden pärjäävät suhteessa paremmin, jolloin voidaan päätellä, että uv-säteilyn läpäiseyys ei ole kovin tehokasta. Dokumentti köysistä löytyy https://issuu.com/eurofibers/docs/name8f0d44/12. Suurta murtolujuuden putoamista perustellaan sillä, että köydessä jokainen kuitu kiertyy jossain kohtaa näkyville eli uv-säteilyn kulutettavaksi. Käsitääkseni heikkeneminen on hapettumisen aikaansaannosta, mutta uv-säteily kiihdyttää prosessia eli päälikuorella varustettu köysikin heikkenee, mutta hitaammin.
Tässä vielä yhdet käyrät eri paksuisilla köysillä:https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://dynamica-ropes.com/wp-content/uploads/2017/05/CIS-YA103-Outdoor-Use-of-Ropes-with-UHMPE-fiber-from-DSM-Dyneema.pdf&ved=2ahUKEwj-oYPz94vfAhUEBywKHYinBDsQFjABegQICBAB&usg=AOvVaw2ZpaQkhUQWlu5UKGgxGrMw
Muistausin kyllä nähneeni lievempiäkin halkaisijariippuvuuksia.
Dyneeman UV-neutraulius on vahva myytti. Toki se on valtavasti parempi UV-kestävyydeltään kuin moni muu kuitu, mutta vaatii kuitenkin melko tiuhan vaihtotahdin tai reilun ylimitoituksen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin
Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee632152Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."51815Miten kestätte tyhmiä?
Miten usein turhaudutte tai suututte ihmisiin, joilla on matala älykkyys? Minulla tätä tapahtuu useita kertoja viikossa2381314En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin71960Lahkojen uudestikasteille ei pitä mennä
Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.88950Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontajana?
Susanna Laine vetää Farmi Suomi -realityä. Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille juontohommista? Suosikkijuontaja teki21875Miksi naisen pitäisi maksaa 50/50
Vuokrasta miehelle? Eikö se ole miehelle lahja, ja aarre, jos nainen suostuu muuttamaan kanssasi asumaan?139824Onko se liikaa pyydetty
Voisitko sinä mies kerätä rohkeutta ja ottaa yhteyttä? Minä en jaksa tätä enää. On niin ikävä sinua. Minä niin haluaisin39740- 19726
Jos joku kertoisi ihastuneensa sinuun
mutta sinua ei voisi vähempää kiinnostaa, niin vastaisitko silti ystävällisesti?93709