Tässä ketjussa seurataan Martinan ja muun venekunnan paluuta Atlantin yli -purjehdukselta. Purjehdus alkoi 13.11. Perille on päästy 1.12.
Martinan paluu Atlantilta
Pic-Paradis
1367101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 136
Vanhimmat
Venekunta on siis päässyt perille Karibialle, ja kaikki on OK.
Martina on onnellinen maaliin pääsystä ja raportoi, että veneretki oli ihan huippua ja kokemuskartalla iso harppaus eteenpäin: "Elämäni upein seikkailu. Nyt just ei oo muuta kun että kaikki on hyvin." (IG 1.12.)
Martinan lisäksi retkeen osallistuivat:
* näyttelijä, ravintolayrittäjä Satu Silvo,
* taitoluistelun EM-kulta- ja MM-pronssimitalisti, KTM Laura Lepistö,
* ex-ammattijääkiekkoilija Jere Karalahti ja
* tv-kokki Kari Aihinen (mm. Kaappaus keittössä ja Grillikuume).
Matkan järjestäjänä toimi Joel Harkimo.
Porukkaa kuljetti Lintu-vene, jonka päällikkönä toimi purjehduksen maailmanmestari ja purjehduksen opettaja Kenneth Thelen.
Hän on Harry Harkimon Maria-siskon aviomies.
Venekunnan ensiapu- ja pelastusvastaava oli Patrick Neuhaus.
Työparina hänellä oli Martina, joka kouluttautui neljän kuukauden ajan kolmostason hengenpelastajaksi (kansainvälisellä hengenpelastajakurssilla) Martina ja hengenpelastajat -sarjaa varten 4-5 vuotta sitten. Koulutuksessahan on useita tasoja, ykköstasoon vaaditaan vähiten osaamista.
Kuvauksia varten mukana oli 15 kameraa, joita käytti nelihenkinen kuvausryhmä. Ryhmä teki töitä haasteellisissa oloissa, sillä vene oli yleensä aina vinossa, ja kuvaajan täytyi pitää toisella kädellä kiinni jostain.
Purjehdus tehtiin Kanarialta länteen Karibian St. Maartenille.
Matkaa kertyi 2 700 merimailia = 5 000 kilometriä.
Kyse on TV5:n sarjaohjelmasta Atlantin yli.
Ideana on valita ja kelpuuttaa venekuntaan mukaan mahdollisimman erilaisia henkilöitä, sekä miehiä että naisia.
Formaattiinhan lisäksi kuuluu, että mukaan valitaan julkkiksia, joilla on elämänkokemusta ja omasta tulevaisuudestaan kerrottavaa, mutta jotka eivät tunne toisiaan kovin hyvin entuudestaan.
Myös kokemattomuus purjehtijoina oli osallistujien eräs valintakriteeri.
Henkilön utelias elämänasenne ja kiinnostus itsensä haastamiseen uudella tavalla olivat myös keskeisiä valinnassa.
Fyysisen jaksamisen lisäksi eräänä valintakriteerinä oli kunkin koeteltu henkinen vahvuus. Veneessä kuitenkin ollaan pienissä tiloissa, samalla porukalla ja vähällä unella. Kaikki osallistuivat kaikkeen. Päätehtävänä oli selvitä hengissä St. Maartenille ja kotiin.
Myöhemmin nähtävässä tv-phjelmassa käydään läpi veneihmisten uraa, taustaa ja tulevaa. Purjehtimisen lomassa, ennakoimattomissa tilanteissa valtamerellä.
Nelihenkinen kuvaajaryhmä tallensi purjehduksella yhdessä tekemisen riemua, vastoinkäymisistä oppimista ja yhteistoiminnan perusteita. Tapahtui henkistä kasvua joukkueena koko matkan ajan.
Purjehtiminen sinällään ei vaadi mitään erityisominaisuuksia.
Riittää, että on innostunut ja kiinnostunut, eikä pelkää vettä.
Alkuun miehistölle jaettiin yhdet roolit, mutta kun ne oli opittu, vaihdettiin rooleja ja paikkoja. Näin jokainen miehistön jäsen oppi veneen kaikki keskeiset tehtävät.
Ensimmäinen tehtävä on osata nostaa ja laskea purjeet sekä tarpeen vaatiessa osata reivata isopurje tuulen yltyessä.
3-viikkoisen reissun aikana jokainen oppi perusteet veneen ajosta ja purjeiden käsittelystä, yms. tehtävistä.
Työskentely veneessä antaa paljon ja opettaa omatoimisuutta, aloitekykyä ja reippautta.
Helppo rasti retki ei ollut, mutta varmasti kokemuksena ja elämyksenä valloittava. Avomeripurjehdus on haastavaa, mutta antoisaa.
Veneessä ei ollut kovinkaan paljoa yksityisyyttä, ja erilaisten ihmisten kanssa oli tultava toimeen, vaikka asioista ei joskus olisi muodostunutkaan yhtenäistä näkemystä.
Atlantin yli -purjehdusohjelma lienee rankin reality, mitä suomalaisvoimin on koskaan tehty. Tuolla veneretkellä kaikkien oli tehtävä parhaansa ja vähän enemmänkin.
Jokainen osallistuja saa hyvät korvaukset (30 000 euroa) osallistumisestaan, ja työtähän se on heille. Samalla ohjelma tuo uutta tunnettuutta ja sen myötä muhkeutta tulevaisuuden tuloksentekoon.
Tosi rankkaa Suomen rankinta ehkä maailman rankinta. Salli mun nauraa typeryksiä sullotaan pieneen tilaan ja kamerat kuvaa. On varmaan henkisesti rankkaa kuunnella aivopieruja ka typeryyttä eikä pääse karkuun.
"Onnellinen olo siitä, mihin oma polku on kuljettanut. Kiitos rabbit films ja tvviisi mahdollisuudesta, ja koko 13 hengen timanttinen Lintu-perhe, jonka kanssa sain kokemuksen jakaa. Ikävä tulee loputtomia keskusteluja, auringonlaskuja ja tähtitaivaita. Lähtisinkö uudestaan? Milloin tahansa!" (Laura Lepistön IG 1.12.)
Porukalla kaikki on hyvin ja yhteishenki korkealla.
Kukaan ei ole sairastunut, ja purjehdussäät olivat olleet kohtuuhyvät.
57-jalkaisen Lintu-veneen omistaa Jyrki Mäki. Hän on autovaraosien ja korjaamotoiminnan yritys Atoy Groupin hallituksen puheenjohtaja ja omistaja.
Mäki oli myös mukana miehistössä, kun Atlantin yli -sarjan ensimmäinen kausi esitettiin TV 5:ssä syksyllä 2017. Purjehdus oli tapahtunut tammikuussa 2017.
No kyllä on noloissa kantimissa tuottajafirman mainosbudjetti.kun pitää ohjelmaa buustata ilmaiseksi näillä alustoilla.
No,onhan tää kuvaavaa ja tasonmukaista tohon seikkailija joukkioon suhteutettuna.
Kyllä köyhää on. Rikollisia , kouluttamattomia ja vähäalyisiä laitetaan veneeseen kamerat kuvaa mitä apinat veneessä puuhaa
Ohjelma on nähtävissä Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssa keväällä 2019.
Edellinen Atlantin yli -ohjelma (v. 2017) keräsi keskimäärin reilut 220 000 katsojaa jaksoa kohden. Jaksoja oli yhteensä kahdeksan.
Osallistujille maksettavan kuvauspalkkion myötä heidän vuosiansionsa vankistuvat. Lisäksi mahdollisuus arvokkaiden yhteistyösopimusten määrän lisäämiseen paranee. Tunnettuun tv-ohjelman myötä kasvaa jokaisella.
Noin alkuun 25 buustausviestiä ,voihan tota ohjenmaa noinkin mainostaa ja ilmaiseksi tietysti.
Martinan mukanaolo on ilmeisesti se myyntivaltti,kun näitä viestejä pakkaa olemaan vain sitä käsittelevillä palstoilla.
Taas muija saa ansaitsematonta arvonnousua
He ovat siis tavallisia ihmisiä, joita yhdisti ehkä hieman epätavallisempi haave ylittää Atlantti sekä intohimo ja rohkeus toteuttaa se.
Typerä ketju, haiskahtaa pahasti tuotantoyhtiön mainostukselta.
HEH HEH eikö ole muut nälvijät ehtineet vielä kommentointiin mukaan?
On tullut mentyä pari kertaa yksikseen sama legi puolta pienemmällä veneellä. Leppoisaa myötätuulta, mitenkähän ovat saaneet vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuohon kura-ohjelmaan. Edellinen oli sentään haastavampaan suuntaan purjehdus, ja Sukula kaatui ja pyörtyi (ei sillä meinannu pokka pitää näytellä tajutonta). Riittääkö kun on Hjalliksen lapsi, niin voi olla asiantuntija ja psykologi missä vaan tv-sonnassa? Tulevaa sarjaa ei pysty kattomaan, vaikka purjehdus muuten kiinnostaakin.. Kauankohan ennen reissua on jo ohjelmatuotannolla käsikirjoitus valmis?
No ihan käsikirjoitettua paskaa. Ei muuten kannattaisi edes kuvata tuollaista turistiteissua jollei siihen luotaisi keinotekoista dramatiikkaa. Nollat laineilla sopisi formaatin nimeksi.
Mennään itään tai länteen, retki Atlantilla on aina vaativa.
Avomeripurjehduksessa täytyy pysyä valppaana, jotta pystyy tekemään oikeita ja ennen kaikkea turvallisia päätöksiä. Tämän ohjelman katson mielelläni.
--
Ohjelmaidea on erinomaisen hyvä. Tämän veneretken katsojaluvut ovat varmasti korkeat. Laaja näkyvyys osallistujille.
Jep, keli on ollut ihan liian hyvä mielenkiintoiseen tv draamaan. Löysää menoa. Omalla purjehduksellani marraskuussa -15 oli sama ongelma. Meinasin kuolla ikävystymiseen, Päijänteelläkin tuuli enemmän kuin Atlantilla tuolloin.
Mainiot hahmot vetävät kiinnostunutta kansaa hyvin television ääreen.
Parhaillaan on muutama sata venettä menossa samaa reittiä! Jos kiinnostaa, niin googlaa ARC-rally 2018. Siinä sitä on ollu hurja reissu tuon kokoisella Swanilla! Oikeesti hurja reissu on menossa kun googlaa GGR 2018!!
Juu, tämänvuotinen ARC-purjehduskilpailu (Atlantic Rally for Cruisers) alkoi 25. marraskuuta Las Palmasista Kanarialta.
Maali on Karibian St. Lucialla Rodney Bayn satamassa.
Matkaa kertyy 2700 merimailia.
Reitin valinta on vapaa.
Pohjoisempaa reittiä ajavat yleensä racing-luokan veneet, koska tuulet ovat kovempia syysmyrskyjen vuoksi, mutta purjehdus on sivu- ja vastatuulta.
Eteläisintä reittiä ajavat pyrkivät mahdollisimman nopeasti pasaativyöhykkeelle saadakseen myötätuulen, jossa on miellyttävämpää purjehtia.
Kisaan osallistuu yli 200 venekuntaa.
Tämän vuoden ARC on sikäli historiallnen, että Ocean Ladies on ensimmäinen suomalainen naisisto, joka kilpailee Atlantic Rally for Cruisers -purjehduksessa.
Tällä suomalaistiimillä on käytössään Swan 441 -vene.
Suomalainen Ocean Ladies -venekunta on maalissa Saint Lucialla Karibialla. Kahdeksan suomalaisnaista lähtivät matkaan Kanariansaarilta marraskuun lopulla. Purjehdus kesti 19 päivää ja 16 tuntia. Maaliin päästiin 15.12.
Merellä taivalta kertyi noin 2 900 merimailia, 5 370 kilometriä.
Keskituuli oli noin kymmenen metriä sekunnissa.
ARC-2018-kisaan osallistui 174 venekuntaa, joista osa on vielä matkalla Karibialle.
Kaikkiaan kisassa oli seitsemän suomalaisvenettä.
Ocean Ladies -venekunta oli kisan ainoa naisisto.
Atlantilla.. St. Martens... Hahaaa
He juhlivat satamaan pääsyä punaiset housut jalassa. Purjehduspiireissä punaisiin housuihin voi pukeutua vain, jos on ylittänyt Atlantin.
Lepistön Laura raportoi: "Lintu has landed. St. Martinilla ollaan, ja koko porukalla kaikki hyvin. Sanat ei riitä kuvaamaan mitä matkan aikana tuli nähtyä, koettua ja ennen kaikkea tunnettua.
Päällimmäisenä kiitollisuus kaikista tärkeistä ihmisistä elämässä, ketä on saanut tuolla kaukana ajatella ja ikävöidä.
En ole ikinä tuntenut olevani yhtä vapautunut kun näiden 2,5 vkon aikana.
Ja yhtä läsnä. On aika ihmeellistä mitä yhteyksien katkaiseminen ja tavoittamattomuus tekee mielelle.
Omaa elämää tulee katseltua tuolta niin eri perspektiivistä.
Onnellinen olo siitä, mihin oma polku on kuljettanut. Kiitos rabbit films ja tvviisi mahdollisuudesta, ja koko 13 hengen timanttinen Lintu-perhe, jonka kanssa sain kokemuksen jakaa. Ikävä tulee loputtomia keskusteluja, auringonlaskuja ja tähtitaivaita. Lähtisinkö uudestaan? Milloin tahansa!" (Lauran IG 1.12.)
Martinakin on avautunut matkasta.
Taas on hengitetty joka solulla ja tehty matkaa itseen—no mihin muuhunkaan.
Kaikki hyvin ja perillä ollaan.
Saas nähdä mitä muija hämmentää palatessaan kotomaahan,moni asia jäi selvitystä vaille.
Martinan Instassa on komeita kuvia Karibialta. Erään kuvan yhteyteen Martina on kirjoittanut tunnelmistaan: "Isoin ja hienoin tunne purjehduksen aikana oli vapaus. Olin yhtä vapaa ja vahva kuin Atlantin valtameri. Olen todella kiitollinen tästä kokemuksesta #atlantinyli." (IG 1.12.)
Vapaa ja vahva kuin Atlantin valtameri.
Ettei narskulle taas pukkais taudille tyypillistä oman mahtavuuden liioittelua.
Muija on kotiin saavuttuaan sietämätöntä seuraa ,pysykää loitolla.
Harva uskaltaisi tuolle reissulle lähteä.
Lähtijät olivat rohkeita ja halusivat mennä omalle epämukavuusalueelleen.
Sellainen antaa kokemusta, oppia ja elämyksiä lisää. Propsit heille!
Just joo!
Muutaman saman matkan tehneen kanssa keskusteltua, tunnelmat oli toisenlaiset—miehet puhuivat meren voimasta ja kuinka pieni ihminen on luontoa vastaan.
Tosin he myös itse purjehtivat eivätkä vain hengailleet jaloissa.
Tosta ohjelmasta ei koskaan saada realistista niinkauan kun,noita tyhjäpaisiä tyrkkyjä raahataan mukana.
Purjehdusohjelmana toi olis mielenkiintoinen, mutta moni jättää katsomatta varsinkin Martinan takia.
Mielenkiintoiselta vaikuttaa.
Pidän kaikista noista tyypeistä tuolla ja aion katsoa koko sarjan.
Reissu varmaan innostaa ja rohkaisee myös muita tarttumaan haasteisiin ja uskomaan itseensä, yhdessä tekemisen merkitykseen.
Tämä on kyllä kiinnostava konsepti. Valtameri on alati vaativa alusta.
Mukaan oli saatu vallan mainio kokoonpano tällä kertaa.
Merten vapaus, tuulen mukana liikkuminen, äänettömyys, tähtitaivaat.
Formaatti vetää kiinnostunutta kansaa hyvin television ääreen, ja retkestä puhutaan lehdissä ja palstoilla. Sarja saa ennätyskorkeat katsojaluvut,
Mitä rohkeutta vaatii mukana hengailu ammatti purjehtijoiden luotsaamassa veneessä?
Tarttuuhan muija haasteisiin ,kun niistä maksetaan tarpeeksi.
Yhdessä tekeminen on täysin tuntematon konsepti Martinalle.
Itseensä tyrkky uskoo liikaakin ja aina katteettomasti.
matkalla oli ammattilaiset hommia hoitamassa. turistit kyydissä vapa matkustajina. jotain pikkuhommia tehneet kässärin mukaan. pasaatituulen mukana ilman myrskyjä. tuskin jaksaa katsoa loputonta itsensä kehumista. edellinenkin purjehdus filmi jäi katsomatta.
Samoin minulta, eikä tämäkään kiinnosta pätkän vertaa juuri noiden tyhjän- toimittajien vuoksi. Eipä näyttänyt Martinan kuvissa olevan yhtäkään kuvaa mereltä tai tähtitaivaasta edes. Mitä upeata on parissa palmussa venesataman edustalla? Lopuissa oma pärstä. On tutustuttu itseensä!
Ohjelma kerää varmasti komeat katsojaluvut.
Laura Lepistö kiteytti asiat:
"Kiitos koko 13 hengen timanttinen Lintu-perhe, jonka kanssa sain kokemuksen jakaa. Ikävä tulee loputtomia keskusteluja, auringonlaskuja ja tähtitaivaita. Lähtisinkö uudestaan? Milloin tahansa!" (Lauran IG 1.12.)
Sinäkin tulet näkemään keväällä 2019 koko matkan ajalta tv-ohjelman, jolloin tulet näkemään muutakin kuin vain näiden "tyhjäntoimittajien" naamakuvia.
Älä sinä vaivaa pientä päätäsi näillä asioilla.
Yhdessä tekemisen voima kantoi ja vei projektia eteenpäin.
Kuvia pajatsosta ei tietenkään tyhjennetä päivässä eikä parissakaan.
Jokaisella reissutarinoita riittää varmaan kerrottavaksi runsaasti.
Mediasta ja blogeista niitä voidaan lukea lähiaikoina lisää.
Kyllähän sen ymmärtää, että pääosat säästetään myöhemmäksi, mutta kaikki sen sivut ovat täynnä toisiaan toistavia omakuvia ihmeellisissä keinotekoisissa asennoissa, joita en nyt viitsi alkaa yksilöimään. Miltään matkalta ei juuri muuta näy, kuin sellfieitä ja korkeintaan ruoka-annoksia. - Vaikka puolustelet M:ää, ei tarvitse aliarvoida muiden kirjoittajien persoonaa tai mielipidettä. Se ei ole kovin korrektia.
Keinotekoisuus on ainoastaan kirjoituksissasi, ei missään muualla.
Nillität vaan palstalla päivästä toiseen, ketä kiinnostaa?
Yritäpä itse ottaa suurta yleisöä kiinnostavia kuvia jatkuvalla syötöllä.
Et vaan onnistuisi siinä. Mene pois täältä Aitolehteä arvostelemasta.
Martinalla on Instagramissa 87 400 seuraajaa, Youtube-kanavalla 3 300 tilaajaa, ja hänen Idealista-bloginsa on eräs Aller-median suosituimmista.
En muuten mene mihinkään sinun käskystäsi. Kyllä minulla on kansiot täynnä ihan muuta kuvattavaa kuin oma itseni.
Minullani on oikeus mielipiteeseeni tällä palstalla. Mielestäni useimmat kuvat on tökeröitä. Ja en "asu" täällä, olen harvakseltaan vieraillut, että älä minua syytä muiden kirjoittelusta. Eikö teillä ole muuta kiiinnostavaa kirjoiteltavaa?
Joo on sillä ostettuja seuraajia ja teinejä. Hahhah.
Bangladeshissa tosiaan Instafaneja on.
Valtameripurjehdus oli tuossa julkkisjoukkueessa jokaiselle uutta ja innostavaa. Hyvässä ohjauksessa porukan taitotaso nousi reissulla paljon.
On vaativa suoritus mennä maakrapuporukalla tuo matka Atlantin yli vaihtelevissa kelioloissa. Yötä päivää, aret ja pyhät. Sai siinä ajaa venettä!
Nuo naiset veneessä tekevät ohjelmasta vetovoimaisen ja tuovat korkeat katsojaluvut. Kaikki osapuolet voittavat. Katsojat, tuotantoyhtiö, veneretken osallistujat.
Se on vaativa ja haastava reissu.
Varmuuden vuoksi veneessä oli kaksi meripelastajaa, Patrick ja Martina.
Veneiden navigointivarustus on tullut paljolti elektroniseksi. Käyttöön ovat tulleet karttaplotterit, jotka näyttävät tarkan paikan kartalla. Tämä kaikki tekniikka on madaltanut kynnystä lähteä hieman pidemmällekin retkelle.
Atlantin yli -ohjelma nähdään Discoveryn suoratoistopalvelu Dplayssa keväällä 2019 sekä myöhemmin TV5-kanavalla. Voit valita. :D
Ammattitaitoisen päällystön jäsenen johdolla miehistön oppilasjäsenet osallistuivat laivan arjen pyörittämiseen ja pääsivät samalla kokemaan avomeripurjehduksen ihanuuden ja kamaluuden.
"Kuukauden reissu" kutistui sitten n. kahdeksi ja puoleksi viikoksi, elleivät jää ihailemaan Karibian maisemia.
Purjehdusmatkan kestoon vaikuttivat muun muassa tuulet ja muut sääolot sekä venekunnan taidot, tiimityön oppiminen. Kuten Laura tuossa yllä toteaa, Lintu-perheeltä purjehdus sujui mainiosti.
Noin kuukausi tulee täyteen, kunhan porukka on takaisin Suomessa.
Helsinki-Vantaaltahan lähdettiin 8.11.
Porukka on majoittuneena Holland House Beach -hotellissa St. Maartenilla. Retken päättäjäiset on tarkoitus järjestää siellä ennen paluulennon lähtöä. Joel Harkimo kommentoi Instassa tänään: "Karibia, kohtele meitä hyvin."
Atlantin yli -joukkueen hotelli on valkohiekkaisen rannan äärellä https://www.hhbh.com/ Täällä on tarkoitus palautua retkestä muutama päivä.
Laura jopa kirjoitti 13.11. Insta-päivityksessään, että merellä menisi kaksi viikkoa. Lopulta meni 17 päivää.
HEh HEH Realityä joo..
Turvallisuusasiat, navigointi, Atlantin tuulet, sään tulkinta, teknisten laitteiden huolto, kovan kelin taidot, tiimin toimivuus ja tietysti ongelmien ratkaisutaidot ovat asioita, jotka täytyy olla ainakin pääpiirtein hallussa matkaan lähdettäessä.
Näitä taitoja ja seikkoja Atlantin yli -porukka harjoitteli rauhassa ja kevyessä kelissä Kanarian vesillä ennen lähtöä tosikoitokseen.
Alkuun miehistölle jaettiin yhdet roolit, mutta kun ne oli opittu, vaihdettiin rooleja ja paikkoja. Näin jokainen miehistön jäsen oppi veneen kaikki oleelliset tehtävät.
Vaikka Atlantilla syysmyrskyt alkoivat olla ohi, purjehtimisessa on silti tekemistä ja haastetta. Esimerkiksi, trooppiset tuulenpuuskat vaativat nopeaa reagointia, purjeiden reivaamista ja tarkkaa ajoa.
Myös pimeässä suunnan pitäminen on haasteellista, kun etelän yön tummuudessa aina ei edes veneen keulaa erota. Suunnan pitäminen perustuu silloin mittaritietoon, ja kirkkaimpina öinä myös tähdistä saa apua.
Lintu lensi reilun 15 km:n (8,3 solmun) keskituntinopeudella Atlantin yli.
Kolmetoistahenkinen miehistö taittoi 3119 merimailia 18 päivässä.
Triathlonisti Martina treenasi ex-taitoluistelija Lauran kanssa veneessä:
"Otimme haasteeksi, että reissun aikana on tehtävä yhtä monta kehonpainoliikettä kuin on merimaileja."
Eli yli 3100 kehonpainoharjoitusliikettä naiset tekivät reissun aikana. Kehonpainon hyödyntäminen on harjoitusmuotona siitä nerokas, ettei siinä tarvita erillisiä kahvakuulia tai muitakaan painoja mukana.
Atlantin ylitys ja punaisten housujen käyttöoikeus on lähes jokaisen purjehtijan unelma. Housujen väri on peräisin newyorkilaisen purjehduskerhon jäsenten univormusta 1800-luvulta.
Eräs klassinen värisävy on nantucketinpunainen.
Housujen pukeutumisetiketti yksinkertainen: "Älä koskaan, milloinkaan pukeudu punaisiin housuihin, ellet ole ylittänyt purjehtimalla Atlanttia."
Kun olet keskellä merta, vain tuulten armoilla, unohtuvat kaikki arjen pienet murheet, ja joudut väistämättä pohtimaan niitä asioita, jotka ovat elämässä oikeasti tärkeitä. Kaipuu kotiin päin saa pohtimaan rakkaita, rakkautta ja tulevaa. Meren kuohuessa, kirkkaan tähtitaivaan alla et kuule kuin omat ajatuksesi.
Aloittaja on saanut koottua pitkän "keskusteluketjun" tuttuun tyyliin pilkkomalla "uutisia" kommenteiksi. Huikeaa omistautumista Namskikselle!
Joku tostakin maksaa.
Jäljet johtavat sylttytehtaalle.
Retkikunnan saapuminen 2,5 viikon ja 5 000 kilometrin taivalluksen jälkeen satamaan St. Maartenille oli varmaan tunnepitoinen ja ikimuistoinen hetki.
Silvon Satu laittoi Instan kautta terveisensä nätin Atlantti-kuvan kera:
"Huikea matka takana. Toista tuhatta mailia rannatonta Atlantin merta, muutama etäinen laiva käväisi horisontissa 17 päivän aikana.
Huikea Linnun 13-päinen miehistö ja omat ajatukset mukana.
Eipä tällaista tilaisuutta ihan heti tule uudelleen. Mielen puhdistuminen, tunteiden ja itsensä kohtaaminen ihan toisella tasolla.
Kiitos rabbitfilms, tvviisi. Kiitos mahtavat ja välittävät kanssamatkustajat. Kiitos kotona odottavat ja välittävät rakkaat ja ystävät, jotka olette olleet hengessä ja jännityksessä mukana. Voimia on tullut teitä merten takaa ja sen kyllä tuntee!" (2.12.)
Joel Harkimo raportoi Instaan hiekkarannan riippumatoltaan: "Atlantti on selätetty nyt toista kertaa! Menty molempiin suuntiin. Oli jälleen aivan mahtava kokemus ja porukka. Arvostan suuresti meidän tähtijengiä, joka uskalsi hypätä tämmöseen messiin.
On se jotenkin tosi kummallista ja hienoa, että tätä voi kutsua duuniks. Siitä pitää olla niin kiitollinen. Lisäksi olen tosi kiitollinen siitä, että olen saanut tavata kaikki nää mahtavat tyypit. ootte kaikki rautaa. Now it is time to relax." (2.12.)
Laura Lepistö raportoi:
"Lintu has landed. St. Martinilla ollaan, ja koko porukalla kaikki hyvin.
Sanat ei riitä kuvaamaan mitä matkan aikana tuli nähtyä, koettua ja ennen kaikkea tunnettua. Päällimmäisenä kiitollisuus kaikista tärkeistä ihmisistä elämässä, ketä on saanut tuolla kaukana ajatella ja ikävöidä.
En ole ikinä tuntenut olevani yhtä vapautunut kun näiden 2,5 vkon aikana.
Ja yhtä läsnä. On aika ihmeellistä mitä yhteyksien katkaiseminen ja tavoittamattomuus tekee mielelle. Omaa elämää tulee katseltua tuolta niin eri perspektiivistä.
Onnellinen olo siitä, mihin oma polku on kuljettanut. Kiitos rabbit films ja tvviisi mahdollisuudesta, ja koko 13 hengen timanttinen Lintu-perhe, jonka kanssa sain kokemuksen jakaa.
Ikävä tulee loputtomia keskusteluja, auringonlaskuja ja tähtitaivaita. Lähtisinkö uudestaan? Milloin tahansa!" (Lauran Insta 1.12.)
Satu Silvolla on Martinan kanssa samanlainen puhtaan ja terveellisen ruuan filosofia. Luulenpa, että ainakin Kape Aihinen on heittänyt myös omat mausteensa keskusteluun Atlantin yli -matkalla.
Purjehtiminen on tärkeää, sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
Onnittelut, upeaa, tervetuloa kotimaahan.
Upeaa. Martinalla olikin jo "kauhea ikävä" tyttöjään.
Martina-äiti tietenkin ikävöi perhettään, se on selvä asia. Mutta monen suomalaisperheen arkea on se, että keikkatöitä tehdään ja ollaan erossa pitkiäkin aikoja. Esim. 6 kuukautta tai joskus työkomennuksella 2 vuotta.
Edelleen, toinen tyttäristä käy koulua ja toinen esikoulua. Tyttäret ovat reippaita ja itsenäisiä. Esko huolehti toisesta ja Stefan toisesta Martinan työprojektin aikana. Lisäksi miehet tekevät yhteistyötä lastenhoidon järjestelyissä niin, että tytöt ovat paljon yhdessä oppimassa elämää.
Eihän yksi kuukausi ole pitkä aika. Koulu ja harrastukset lapsilla rullaavat. Lasten elämä ei Atlantin yli -projektin takia muuttunut.
Jouluksi mennään taas kaikki, koko perhe, yhdessä Levitunturille.
Lintu-veneen porukka lähti St. Maartenilta kohti kotimaata eilen:
"Tässä pakkailen kamoja kasaan, ja kotimatka alkaa pian. Koti-ikävä on kova, ja on ihana päästä lasten luo. Linnulle ja tälle saarelle jää paljon muistoja, rakkautta, hervotonta naurua ja kyyneleitä. Toivottavasti ohjelmasta aikanaan välittyy samat fiilikset, mitä täällä ollaan koettu." (Martinan IG 3.12.)
Niin kova ikävä, että ensimmäiseksi Suomeen päästyään meni hoidattamaan kyntensä.
Jos kynsi on lohjennut (ja/tai sormenpää on kipeä), asia on hoidettava heti, jotta tulehdukselta vältyttäisiin. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Parempi, että lopetat typerän nillittämisesi tällä palstalla.
Selvisikö merssu ilman hinausta?
Miten draumaattisesti hajonnut selkä kesti matkan? Entä lapsuuden jalkavamma?
Älä sinä vaivaa pientä päätäsi näillä asioilla. Mene pois nillittämästä.
Martina on erinomaisen hyvässä kunnossa.
On tosiaan. Jukolan viestissä ei edes tullut hiki.
Atlantin yli -purjehtijat palasivat eilen ip Suomeen.
Tuloaulassa Martina ja Stefan pusuttelivat ja halasivat lämpimästi.
https://www.seiska.fi/Uutiset/Hellyyttava-kotiinpaluu-Atlantin-yli-reissulta-palannut-Martina-Aitolehti-paasi
Jankutat samaa vanhaa asiaa jatkuvasti virheellisesti.
Lopeta sössötyksesi. Niin väsynyttä schaissea...
Martinalla oli silloin Jukolan viestin aikaan pieni vamma, ja hän teki aivan oikein, kun antoi paikkansa joukkueess eräälle toiselle julkkikselle.
Ei siinä sen ihmeempää.
Hän ei tunkenut lehtiin tuon uuden harrastuksen merkeissä eikä retostellut joukkueen julkkistähtenä. Sen sijaan, Martina harjoitteli suunnistusta ahkerasti koko kevään ja ilmoitti pikkuvammastaan hyvissä ajoin juokkueelle niin, että hänen tilalleen saatiin ajoissa toinen henkilö.
Loukkaantuneena ei siis pidä kilpailla. Sellainen voi johtaa keskeyttämiseen ja koko joukkueen suorituksen loppumiseen ilman tulosta. Kestävyyslajeissa, kuten suunnistuksessa, vammat pitää aina hoitaa pois ennen suoritusta. Uusia kisoja ja mahdollisuuksia kyllä tulee myöhemmin.
Btw, Martinalla ovat suunnistusvarusteet tallella ja hän voi palata rastireiteille tulevaisuudessa. Hän on kunnossa ja hallitsee suunnistustaidon.
--
Jouluksi koko perhe (kaksi aikuista kaksi tytärtä) lähtee Levitunturille. Maastohiihto on hyvää kestävyysharjoittelua esim triathlonia varten.
Hallitsee yösuunnistuksen kaupungilla avojaloin. Treenaa sitä lajia lätkäjunnujen kanssa.
Hän treenaa Helsingin seudun iltarasteilla. Niitä on sulan maan aikaan joka ilta. Hän ei "treenaa yösuunnistusta lätkäjunnujen kanssa." Tuo on perätön väite. Varoitan sua. Mitä häröilet, miksi höpöttelet valheita. Mikä jumittaa päässäsi.
Reissu varmaan innostaa ja rohkaisee myös muita tarttumaan unelmiin, haasteisiin sekä uskomaan itseensä ja yhdessä tekemisen merkitykseen.
Näin on. Maaelämä ja merielämä ovat kaksi aivan eri elämänmuotoa.
Molemmista löytyy unelmia kullekin.
Meren kuohuessa, kirkkaan tähtitaivaan alla et kuule kuin omat ajatuksesi.
Nyt vaan koko poppoolla levitunturille.
Levillä ovat hyvät maastohiihtoladut, laskettelurinteet ja kylpylä.