Tätä aihetta täällä jo käsiteltykin, mutta aloitan tästä nyt uuden , sillä olisi kiva tietää tuoreita kokemuksia.
Olen jo 43-v. alanvaihtaja. Sh amk koulutukseltani ja täysin täynnä ja kyllästynyt hoitoalaan, ollut jo vuosia. Haaveissa on siintänyt lääkärin ammatti, oikis ja ehkä eniten sosiaalitieteet (sosiologia). Lääkis olisi ehkä eniten ”luonnollinen jatkumo”, mutta todella paljon kiinnostaisi sosiaalitieteet, sillä olen aidon kiinnostunut siihen liittyvistä kysymyksistä ja aiheista.
Eniten pelottaa kuitenkin siihen liittyvät puheet ”lähes varmasta työttömyydestä”. Onko todella näin? Haaveena olisi olla tutkijana jossain. Onneksi minulla kuitenkin on takataskussa takuuvarmasti työllistävän sairaanhoitajan paperit, mutta toki hienoa olisi työllistyä myös valmistumisen jälkeen päästä
alan hommiin.
Mitään positiivisia kokemuksia, lohdullista olisi kuulla, kiitos? :)
Olen jo 43-v. alanvaihtaja. Sh amk koulutukseltani ja täysin täynnä ja kyllästynyt hoitoalaan, ollut jo vuosia. Haaveissa on siintänyt lääkärin ammatti, oikis ja ehkä eniten sosiaalitieteet (sosiologia). Lääkis olisi ehkä eniten ”luonnollinen jatkumo”, mutta todella paljon kiinnostaisi sosiaalitieteet, sillä olen aidon kiinnostunut siihen liittyvistä kysymyksistä ja aiheista.
Eniten pelottaa kuitenkin siihen liittyvät puheet ”lähes varmasta työttömyydestä”. Onko todella näin? Haaveena olisi olla tutkijana jossain. Onneksi minulla kuitenkin on takataskussa takuuvarmasti työllistävän sairaanhoitajan paperit, mutta toki hienoa olisi työllistyä myös valmistumisen jälkeen päästä
alan hommiin.
Mitään positiivisia kokemuksia, lohdullista olisi kuulla, kiitos? :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun näistä generalisteiksi valmistavista oppiaineista työttömiksi valmistuneet maisterit purkavat rankkaa pettymystään itseään huiputtaneita laitoksia kohtaan, on laitoksia edustavien tahojen vakiopuolustus seuraavanlainen: "Hyvät tyypit kyllä työllistyvät!" (Vihjataan siis, että syy on työttömässä itsessään.)
Tällä pohjustuksella voin esittää positiivisen ja kannustavan kommentin: Jos olet hyvä tyyppi, niin ei muuta kuin sosiaalitieteitä opiskelemaan!
Hyvät tyypit tosiaan työllistyvät. Mutta on se hieman ongelmallista koulun kannalta, jos kyseinen koulu ei tuo työllistymiseen juuri mitään lisäarvoa. Ne parhaat tyypit kun olisivat luultavasti työllistyneet ilman opintojakin.
Sosiaalitieteiden haaste on siinä, että yliopisto ei tee kaikkea puolestasi, vaan sinun täytyy itse osata rakentaa oma osaaminen sen koulutuksen avulla. Oma pääaineeni on sosiologia ja sopivia työpaikkailmoituksia on pilvin pimein, enkä edes ole katsonut muualta kuin järjestöistä. Tyypillisesti ihmiset eivät oikein tiedä mitä sosiologia on ja mitä sillä tutkinnolla voi tehdä. Joillain on jopa sellainen käsitys, että kun molin sivuilla ei haeta "sosiologeja", niin mitään työpaikkoja ei olekaan. Jos ymmärtää työmarkkinoita noin huonosti, niin ei varmasti generalistialalle sovikaan.
Joka tapauksessa, mieti millaisissa tehtävissä haluaisit toimia tai mitkä työnantajat voisivat olla kiinnostavia ja sitten tarkkaile mitä työpaikkailmoituksissa vaaditaan.
Käytännössä noihin sosiaalitieteilijälle sopiviin hommiin soveltuu vaikkapa sosionomi tai tradenomikin. Kilpailu on rankkaa, kun koulutus ei pätevöitä mihinkään tiettyyn ammattiin.
" Kilpailu on rankkaa, kun koulutus ei pätevöitä mihinkään tiettyyn ammattiin."
Tässä piilee ongelman ydin.
Näiden generalisteiksi valmistavien maisteritutkintojen osalta on yliopistolaitos jäänyt jonnekin 1970-luvulle lillumaa. Silloinhan vielä jo se, että ylipäätään oli maisteri, takasi jonkin hyväpalkkaisen valkokaulustyöpaikan. (Eräskin sukulaiseni valmistui agronomiksi ja pääsi heti pankkiin töihin. Kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että mitä tekemistä kasvibiologian ja lannoitekemian tietämyksellä on finanssialan osaamisen kanssa. Muutaman kuukauden päästä jo ehdotettiin koko kyseisen pankin johtajaksi siirtymistä. Näissä hommissa hän sitten elämäntyönsä tekikin.)
Nykyään kaikkiin maisterintutkintoa alempiarvoisempiin valkokaulustyöpaikkoihin on kolutuksellista ylitarjontaa olemassa. Generalisti on tässä todellisuudessa heikoilla, sillä häntä ei ole koulutettu mihinkään yliopistolaitoksen ulkopuolella toteutettavaan ammattiin. Vaan yritäpä tällaisen suuren ja byrokraattisen laitoksen luutuneita asenteita ja toimintatapoja muuttaa...