18.4 LTS päivityksenä vs. puhdas asennus?

Jaa, sori, luin huonosti vastaten kuvitellen olevasi Ubuntussa. No, Matesta MAteeen on vielä pienempi päivityshyppäys.

Huolehdi kuitenkin varmuuskopioistasi, ihan noin yleisestikin.

Kollimaattori kirjoitti:

Jaa, sori, luin huonosti vastaten kuvitellen olevasi Ubuntussa. No, Matesta MAteeen on vielä pienempi päivityshyppäys.

Huolehdi kuitenkin varmuuskopioistasi, ihan noin yleisestikin.

Lue lisää

Jostakin taannoin muistelen lukeneeni, että päivitysmetodilla uudesta versiosta saattaa jossakin vaiheesa tulla jotakin bittiä poikittain ja puhtaan asennuksen olevan varmemmin vakaa.

Juuri tein tuohon Mateen ne tavanomaiset päivitykset ja se ensi kertaa ehdotti "käyttämättömien vanhojen kernelien poistoa" (siellä taisi olla jotakin 14:a viittaavaa) jonka hyväksyin ja homma raksuttelikin tavanomaista hieman pidempään. Uudelleen startista kaikki ok.

Tuosta tuli mieleen, että mikä on nyttemmin oleellinen ero Gnome-pohjaisen Ubuntu Maten ja Ubuntu Gnomen kesken, eli miksi toiminnallisuuden / ominaisuuksien kannalta valita jompi kumpi?

***

Totta, varmuuskopio-kuviot ovat valitettavasti aivan lapsen kengissä kun olen kokenut sen kunnolla organisoinnin jotenkin haastavaksi, mutta pitäisi ehdottomasti siihen perehtyä. Lisähaaste on kun toistaiseksi käytän W7:aa ja samalla koetan tutustua Linuxiin, siihen siirtymistä ajatellen, eli kummassakin olisi turvattavaa dataa, mutta tarvistisi kummallekin omat ulkoiset levyt.

Ensin pitäisi olla koko systeemistä, käyttiksestä jokin päivittyvä backupi, joka ottaa huomioon siihen tehdyt muutokset.

Sitten kaikesta datasta sama juttu niin, että se tekisi ulkoiselle kovolle vain edelleisestä tilanteesta seuraavat muutokset. En tiedä miten / missä muodossa ne ulkoiselle levylle taltioituvat ja miten ne saa tarvittaessa palautettua alkuperäiseen muotoon.

Mielestäni koneella ja kannettavalla ei saisi olla mitään henkilökohtaista dataa (vero-pankki-todistus-rahakuviot, sopimus ymv.) josta omistajansa voisi tunnistaa ja pahimmillaan joutua identiteetivarkauden kohteeksi.

Voihan netistä lukea ihan mitä tahansa ;) Tee varmuuskopiot ajanmukaisiksi - ja päivitä jakelu. Jos päivitys ei mene putkeen, asenna - ja palauta datat varmuuskopioilta.
Helppoa, rakas Watson.

Itsellä on kokemusta: Erään ohjelman kansio vaihtui päivityksen jälkeen /usr/local/bin:stä /usr/bin:iin ja aiheutti kyllä melkoista ihmetystä - ei kerta kaikkiaan mennyt jakeluun, miksi softa ei toiminut, kun vieressä olevassa koneessa toimi kuten pitikin.. Eli käyttäjällä oli local-hakemisto aikaisemmin polussa ja tästä syystä roikkumaan jäänyt ohjelmatiedosto esti oikean version ajamisen. Tästä syystä(muiden lisäksi) systeemi-skripteissä aina viitataan polun kanssa kaikkiin käytettyihin komentoihin - käynnistyy ainakin oikea versio.
Nuo dynaamiset linkitykset ohjelmissa harvemmin aiheuttaa ongelmia, koska käyttäjiä on usein useita, tulee virhe nopeammin esille.
Toinen mikä voi tuottaa ongelmia, on itse käännetty ajuri, joka sitten ei enää toimikaan päivityksen jälkeen. Tähän auttaa, kun käyttää yhteistä boot-osiota, jolloin voi käynnistää järjestelmää edelleen vanhalla kernelillä, kunnes saa uudet käännökset toimimaan. Kernelit tunnetusti on aika sisäänpäin lämpiäviä, joten ei aiheuta kovinkaan suurella todennäköisyydellä ongelmia tällainen toiminta. Seuraava versio voi vanhan järjestelmän kannalta tarjota lähinnä parantuneita driveri-tukia, mitä vanhasta on vielä puuttunut jostain syystä.

Aina kaikesta tärkeästä pitää olla varmuuskopio. Windows saattaa päivityksillään tuhota linuxien osiot.

Sen jälkeen kun tuli Ubuntu, niin ei ole ollut enää mitään windowsia missään, mikä pääsisi poistamaan bootti-lohkolta muiden käyttöjärjestelmien bootti-kohteet. Siitä nyt vaan on tullut varmatoiminen ja kaiken tarpeellisen sisältävä, jotta olisi enää tarvetta millekkään muulle.
Varmatoimisuutta arvostan itse asiassa niin pitkälle, etten ala 18.04:ää asentamaan vielä - annetaan sille pari vuotta aikaa kypsyä, kun tuki 16.04:llä kuitenkin jatkuu. Toki saahan sen leikkikaluksi asentaa - vaikka toiselle osiolle - niin pääsee jo tutustumaan. Yleensäkin nämä asennushommat menneet niin, ettei mistään varsinaisesti luovuta vaan etsitään tila uudelle jostakin muualta ja siirrytään sitä sitten käyttämään - pääsee tarvittaessa tekemään hommat itse testatussa ympäristössä joka varmasti toimii.

varmuuden_vuoksi kirjoitti:

Sen jälkeen kun tuli Ubuntu, niin ei ole ollut enää mitään windowsia missään, mikä pääsisi poistamaan bootti-lohkolta muiden käyttöjärjestelmien bootti-kohteet. Siitä nyt vaan on tullut varmatoiminen ja kaiken tarpeellisen sisältävä, jotta olisi enää tarvetta millekkään muulle.
Varmatoimisuutta arvostan itse asiassa niin pitkälle, etten ala 18.04:ää asentamaan vielä - annetaan sille pari vuotta aikaa kypsyä, kun tuki 16.04:llä kuitenkin jatkuu. Toki saahan sen leikkikaluksi asentaa - vaikka toiselle osiolle - niin pääsee jo tutustumaan. Yleensäkin nämä asennushommat menneet niin, ettei mistään varsinaisesti luovuta vaan etsitään tila uudelle jostakin muualta ja siirrytään sitä sitten käyttämään - pääsee tarvittaessa tekemään hommat itse testatussa ympäristössä joka varmasti toimii.

Lue lisää

Täällä 16.04 jolla hoitelen kaiken tärkeän, sitten on näitä uudempia leikkikaluina :-).
Paras olisi tieten eri kiintolevyllä, eikä osiolla ja salata koko kiintolevy, lisäksi myös Kotikansio.

"Yhteyden muodostaminen reCAPTCHA-widgetiin epäonnistui. Tarkista yhteys ja yritä uudelleen" Kivaa googlen paskaa!

No, riippuu kiintolevyn koosta ja onko kyseessä datavarasto-levy vai käyttis-levy. Pistän alle 300G levyn aina yhdeksi osioksi swappia 2x muistin määrä, vähän riippuen paljonko löytyy. Isommat levyt jaan - riippuen sille tulevasta tiedostojärjestelmästä - 100G..500G paloihin.
Nykyään kun coreja on koneissa järjestäen monta, on helppo pistää myöskin salaus päälle ja levyn pakkaus: Ei hidasta menoa juuri lainkaan. Sen sijaan vanhassa "ylikellotetussa" yhden ytimen koneessa en suosittele..
Nykyään pistän puolet levystä tavallisessa koneessa datavarastoksi ja yritän pärjätä yhdellä levyllä/kone. Tiedot varmistan ristiin koneiden välillä synkronoinnin avulla joten ei pääse ainakaan kaikki hukkumaan jos levy vaikka hajoaakin. Toinen tapa tietysti olisi pitää jossakin jemmassa teran tai parin levyä ja varmistaa kaikki lisäksi sinne. En vaan ymmärrä, mitä sinne laittaisin, kaikki vanhat ubuntu-versiot vai? Tietysti jos videoita innostuu kuvaamaan, niin voi nopeastikin täyttyä.
Peruskäytössä riittää monelle reilu sata giganen levykin. Ja jos se käy pieneksi, voihan sitä alkaa käyttää backup-levynä ja ostaa tilalle hiukan suurempaa?