Niin kun jo otsikko kertoo ongelma on lenkin lopun olevan aina täyttä sekasortoa. 70% lenkin alusta kuljetaan kauniisti mukana, seuraavat 20% aikana katoaa korvat ja vetäen joka suuntaan. Viimeiset 10% ovat pelkkää kaaosta. Koira sinkoilee joka ikiseen suuntaan kun hullu, haluaa kaikkien luokse jotka näköpiiriin tulevat, haukkuu kaikki koirat vaikka lenkin alussa ei kiinnostanut ja jos en päästä minnekkään vaan seison paikallani riehuu ja syö/vetää hihnaa, hyppii päälle, näykkii käsiä. Koira EI vedä sisälle, eli sillä ei ole kiirettä kotiin. Lenkin pituutta on vaihdeltu, ei vaikutusta. Nameja, leluja ja ennakointia yritetty, ei edistystä. Käyttäytyy kotona mainiosti ja osittain näin myös ulkona. Lopulta kun oikeasti päästään sisälle on pakko väkisin rauhottaa koira kun se vetää ylikierroksia myös sisällä. Lisäliikunta ei auta, pahentaa vaan asiaa. Tuntuu että olisi yliväsynyt.
Onko mitään ideoita? Nuori koira.
Onko mitään ideoita? Nuori koira.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Missä vaiheessa annat koiralle ruoan? Ennen vai jälkeen lenkin? Ja kuinka paljon ennen tai jälkeen? Tuli mieleen sellainen vaihtoehto että jos aloittaisit ruokkimisoperaation heti kotiin palatessa. Silloin rauhoittuisi siinä syödessä ja kun jo ennen sisääntuloa oppii että ruokaa tulee hetikohta, niin olisi motivaatiota siihen kotiotuloonkin.
On yritetty ennen että jälkeen eikä asialla mitään merkitystä. On jopa jätetty antamatta niin että minua kuunnellessa tulee sapuskaa lenkin aikana, eikä sekään auta asiaan. Jossain kohtaa lenkistä vaan napsahtaa ja se oli siinä sitten.
Jotain olet tehnyt väärin, mieti mitä. Et kai ole vaatinut nuorelta koiralta liikaa kerralla, saako se leikkiä vapaana kuinka usein?
Kipu tulee väkisinkin mieleen, jos liikunta aiheuttaa noinkin radikaalin muutoksen käytökseen. Kierrosten nostaminen toimii kuin kipulääke.
Toinen vaihtoehto on stressin kasaantuminen, joka sekin voi olla kipukäytöstä. Kun stressi menee distressin alueelle se näkyy sijaistoimintoina, kuten puremisena ja riehumisena -> jotka on koiran yrityksiä saada hyvänolonhormonit jylläämään, mutta pahentavat vain tilannetta, koska nämä nostavat kierroksia eli stressitasoa. Kannattaa miettiä, onko ulkona häiriöt todella koiralle niin samantekeviä, kuin käytöksestä voisi alkulenkin perusteella kuvitella.
Tehdäänkö koiran kanssa muuta, kuin lenkkeillään? Aktivoinnin puute voi näkyä turhautumisena, joka taas johtaa stressaantumiseen ja stressin kasaantumiseen.
Ensimmäiseksi sulkisin pois kipukäytöksen mahdollisuuden.
Voiko olla niin yksinkertainen asia, että koira vaan haluaisi jatkaa lenkkiä sen pituudesta riippumatta? Meillä koira kanssa saa lenkin loppuvaiheilla erikoisia päähänpistoja. Kerran se jopa esitti kuollutta maassa..
Tyytyväinen se oli vasta kun käveltiin yhtenä päivänä yli 20km lenkki. No eihän tuollaisiin normaalisti aika mitenkään riitä.
Koira selkeesti tylsistyy.Pelkkä kävely ei riitä ,pitää olla virikkeitä .Valjaat,pitkä hihna,ja kannusta haisteluun.Käske koiran istua,heitä herkku ,ja käske etsiä.Vaikeuta,heitä vaikeempaan paikkaan.Voit heittää lelua,palloa,ja kun tuo sinulle palkkaat.Teet hajujälkeä herkulla,ja loppuun herkku .Annat koiran etsiä.Laita maitopurkkeihin tai pahvirulliin herkkuja,anna niitä virikkeeksi.
Kouluta, ja lenkitä metsäpoluilla.Tietysti kytekettynä,jos et maata omista,tai et ole lupaa irtipitoon saanut.Jos liki koirapuisto,vie
sinne juoksemaan,jos tykkää kavereista ni niiden kanssa.Kooralla pitää olla tekemistä,pelkkä kävely ei riitä nuorelle koiralle.Rotu vaikuttaa,et mihin on jalostettu,ni sitä kuuluu elämässä olla.
Koiran kanssa tehdään vaikka mitä vapaana, liinassa että hihnassa. Aivan joka päivälle ei uutta eri asiaa voi vaan keksiä. Tavaroita, leluja ja nameja on heitelty. Käy katsomassa ja jättää tavaran siihen ja jatkaa käpättelyä ympäriinsä/eteenpäin. On annettu haistella ympäristöä rauhassa, silti jatkaa matkaa ja perässä mennään hänen tahdin mukaan. Temppuja on yritetty mutta aina löytyy jotain muuta johon kiinnittää huomio joten sekään ei kauaan jatku. Lenkki on menty myös meiltä kylään eli koira ei tiedä milloin ollaan perillä mutta silti vetää hepulit. Ja koira on sakemanni sekoitus. Voin aika varmasti sanoa että ei kaikki paimenkoiran omistajatkaan niillä mitään paimenna vaikka siihen ovatkin alunperin tarkoitettu.
Sakemannien omistajilla on usin vaikeinta,valitettavasti myös sekotukset haastavia .Heikkohermorakenne,ei jaksa keskittyä,mut ei osaa olla rauhassakaan .
Et valitsit haastavan rotuyhdistelmän.Kaipa se tilanne helpottaa,kun koira täyttää seitsemän,jos rakenne kestää niin kauan.
Kaverin saku,keskityskyvytön,ja lisäksi remmiräyhä.Ei mikään ihanne lenkkikaveri,kun vihaa vieraita ihmisiä ja koiria.Pentuna oli arka ja pelokas.Siitä olis voinu jo tulevat ongelmat aistia.Koulutus ei auta,kuumenee lisää komentamisesta.Eikä koirasta koskaan tule yhtä luotettavaa,ja rauhallista kun yhdellä toisella tutullamme.Hänen saku on iloinen,ja leikkisä,eikä rähjää yhtään kellekkään.Vieraskin voi lenkillä käyttää,ja on ihan rauhallinen.
Se on geeneistä kiinni,et mitä saa vanhemmiltaan perintönä.Eipä taida ollut vanhempien luonteilla tai terveydellä merkitystä kun seropeja teetetään.Raha on se joka ratkaisee.
Tuon sun kaverisi, jolla on keskittymiskyvytön remmiräyhä, ei olisi ehkä koskaan pitänyt ottaa sakua itselleen. Epäilenköhän oikein että taisi olla ensimmäinen koira hänellä? Ei oikein tiennyt miten tukea kasvavaa arkaa koiraansa. Tiedän yhden samanlaisen tapauksen. Tapasimme heidät lenkillämme joskus. Todella arka. Ja arka omistaja. Silloin pystyimme hetken juttelemaan. Seuraavan kerran tavatessamme koiransa oli jo täysinoppinut remmirähjä. Emmekä enää voineet turvallisesti keskustella. Harmitti niin vietävästi että en silloin ensimmäisellä kerralla jo kehottanut mimmiä jämäköitymään ja neuvonut että jämäköityminen ei tarkoita itsetarkoituksellista komentamista kuten monet luulevat. Jämäköityminen tarkoittaa sitä että luo koiralleen sellaisen kuvan että tämä oma ihminen on kaiken maailmassa jo nähnyt, eikä mikään mitä maailmassa tapahtuu(ehkä ydinpommia lukuunottamati) saa edes silmäripsiä värähtämään. Ryhti, jämpti rauhallisuus, levollinen puhe koiralle(erit.ohituksissa), ennakointi jne. Nämä kaikki puuttui tuon nuoren naisen käytöksestä, ehkä myös tältä sinun kaveriltasi. En oikein usko että tuokaan koiruus mikään toivoton tapaus olisi oikeissa käsissä.
Selvästikään koira ei ole kiinnostunut sinusta. Tee itsestäsi kiinnostavampi, mieti, mistä koira pitää eniten, suhde sinun ja koiran välillä ei toimi.
Koira kuuntelee todella hyvin sisällä tai jonkun muun luona kylässä. Nakit ja pallot ovat parhaimmiston kärjessä. Jättää jopa asioita kesken tullakseen luokse vaikka vaan pällistelemään mitä teen vaikkei mitään tapahtuisikaan. Ainoa ongelma on vaan tämä lenkin loppu jolloin ei ole mistään mitään vaikutusta asiaan, edes niistä lemppari asioista.
Luottamuspula?
Koira ei kunnioita sinua,olet sen silmissä alammainen.Olet liian heikko johtajaksi,joten kävelee ylitsesi.Näykkii ja riekkuu,siihen on johtajalla halutessaan oikeus.
Johtajuusongelma siis.
Miten rauhoitat sen sisällä?