Ei mahdotonta asiaa olekaan. Maailmassa tapahtuu mitä ihmeellisimpiä asioita, ihmiset tekee mitä ihmeellisimpiä asioita. En usko mahdottomuuteen. Kaikki on kyse rohkeudesta, asenteesta, järjestelystä. Ihminen on lentänyt kuuhun, ja silti uskotellaan itselle esim. että kahden tietyn henkilön välinen rakkaus on mahdotonta, ja tyydytään siihen. En usko, ennen kuin näen.
Mahdotonta ei ole
Asennekysymys
461376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Toista ihmistä on mahdoton muuttaa tai auttaa jos hän ei itse sitä halua.
toisen ihmisen väkisin-muka-muuttaminen, jyrääminen, ahdistelu ja painostus ei muuten ole "auttamista". No, jotkuthan eivät tunne minkäänsuuruista empatiaa muille aiheuttamastaan haitasta vaan näkevät vain oman tahtonsa ja siten hirviömäisen jyräämisensä täysin oikeutettuna.
aloituksessa tarkoitettiin ilmeisesti kaksipuolista, vapaaehtoisuuteen pohjaavaa todellista rakkautta. jos nyt edes tiedät, että sellaistakin on.
Tuo alkuosa kirjoituksestasi on aika käsittämätön asia. Olen sellaiseen törmännyt ja se on juuri noin. Aivan järkyttävää, että tuollaisia ihmisiä oikeasti on olemassa.
Mikään ei ole mahdotonta.
Uskon vielä, että kun aika on oikea, meistä tulee me. Sitä en tiedä kauanko se vie, mutta uskon siihen silti. Sait minut tuntemaan, että olen elossa taas.
Minäkin uskon ja tahdon ja kaikkea sellaista ;-) ja silloinkin oli kylmä. Hänen tapaamisensa samoin vaikutti ikään kuin herättävästi... :*)
siispä herättävästi monessa mielessä.
Tarkenna vähän 😉
Hui, mitäköhän sitä uskaltaisi tarkentaa 😉
vähän kuten perhosvaikutus, kevyt mutta aiheuttaa maanjäristyksen ja lumivyöryn sisuksissa 😊
Samaistun.
näköjään pelkkää hymiötä ei saa laittaa, joten tällä saatteella
😊
Oletko mies vai nainen?
minä olen toinen ja hän taas se toinen. ei tällaisille palstoille tarvitse enempää kertoa.
No eipä tarvitsekaan. 😁 käsiin oli kylmä
hmm, tekisi mieleni ja olisi helppoa mainita yhtä sun toista vaatetuksista, mutta epäluottamukseni palstoihin estää niin tekemästä. ❄️ 😊 ❄️ halua nähdä niitä huomenna osana jotakin trollaattoria 🤠🤮
Sepä tässä mättääkin. Milloin näit hänet viimeksi?
onhan siitä aikaa :-/
kai sen voi sanoa, että viikonpäivä oli nimeltään keskiviikko
nyt menee kone, hyvää yötä
Osuu. Silloin nähtiin kaksin. Ja siitä on todella paljon aikaa.
Osuu, kaikki osuu.
Niin tai näin, ajatusteni henkilölle haluaisin sanoa montakin asiaa, mutten yhtäkään näille irvokkaille trollaajille enkä yhdellekään nettiliikenteen laittomalle seuraajalle sen puoleen... 🤮
Kunpa hän tietäisi, että
❄️ meidän molempien parisuhdestatus on ollut sama koko sen ajan kun olemme tienneet toisistamme... tämä on toisesta helpommin selvitettävissä kuin toisesta (lisävihjeenä 😉)
❄️ en kirjoita täällä juurikaan, enkä jatkossakaan kirjoita mitään "unohdan sinut nyt moro" nettiin... jos hän lukee joskus nettikirjoituksia, toivottavasti hän ei pahoita turhaan mieltään trolleista, jotka haluavat vain johdatella ihmisiä pahoittamaan mielensä
❄️ hän on mielessäni usein 😊
täytyy mennä taas koneelta pois, joten nämä ainoat kommentit tänään, hellogoodbye
Olisihan se aikamoista, jos hän minulle noin kirjoittaisi. Vihjeesi jälleen osuu kohdilleen. Ajattelen myös tätä henkilöä usein. Vilaukselta nähnytkin joskus.
Minä en ole kyllä häntä nähnyt edes vilaukselta sen keskiviikon jälkeen :-/ Jos joskus kohtaamme jälleen, tulen myös pahoittelemaan, että kaikki ei ole tähän asti mennyt niin kuin hän olisi ansainnut :-/
Hänen lähellään oli niin hyvä olla...
Etkö tiedä mitään keinoa miten saisit hänenn yhteyden?
Toki tiedän.
Oliko alkukuukaudesta?
Emme ole tässä kuussa toki nähneet, mutta se keskiviikko jolloin minä ja hän näimme kauan aikaa sitten _EI_ ollut alkukuukaudesta. Eli siinä vielä viimeinen vihje nimimerkille Silloinolikylmä, vaikka hän ei tainnut edellinen kysyjä ollakaan. Nyt katoan radiohiljaisuuteen joksikin aikaa, kenties pystyn lukemaan, mutten kommentoimaan. Mutta kiitokset nimimerkille Silloinolikylmä, tähän oli kiva osallistua ja ajatella häntä näin virtuaalisestikin 😊
Se oli keskellä kuukautta. Oi voi, kunpa saisin käydä tälläisen keskustelun hänenkin kanssaan.
Se oli n. viikkoa ennen kuun loppua. Siitä on jo useita kuukausia aikaa.
Jos rakkautta ja tahtoa yhteiseloon on , miksi se silloin olisikaan mahdotonta..
Tuntuu vaan et omalla kohdalle ei ole niin varmaa..
Omasta tahdostahan se on kiinni toteuttaakseen mitä elämältä haluaa. Rakkaus edellyttää silti, että toinenkin rakastaa. Siihen ei voi ketään pakottaa vaikka miten haluaisi.
Tahto rautainen/ seitsemän kertaa seitsemän Danny
https://youtu.be/qhbsC7xhkco
Ja tarkoitan tässä sitä että ei pidä etukäteen tuomita asioita yksipuolisesti mahdottomiksi, vain koska "ne tuntuu siltä".
Kommenttisi osui naulan kantaan, caikka tilanteet voi olls hankalia, rakkaus ei ole mahdotonta. Ongelman ratkaisun avain on purkaa asioita yksi kerrallaan kohti päämäärää. Ja kun on kyse jostain suuresta, ehkä on valmis myös joustamaan tai odottamaan, mitä se täyttymys sitten vaatiikin.
Ainoastaan se, että toinen ilmoittaa selkeästi ettei kiinnnosta tai ei halua, tekee umpikujan.
En tiedä kenestä kahdesta on kysymys mutta omalta kohdalta vastaisin, että ongelma tässä on se ettei ole enää minkäänlaisia kaipaamisen tunteita. Sitä kaikkea on "pyöritelty" niin paljon ja kauan että se on menettänyt merkityksensä. Siksi sitä hiljaisuutta pyydettiin monta kertaa. En enää usko siihen että mikään toteutuu ja ilman tunteita se on mahdotonta. On äärimmäisen harvinaista, että menetetyt tunteet tulisivat takaisin. On itsellä sellaisesta jo kokemusta. Rikoin itseäni kun en lähtenyt nopeammin pois parisuhteesta. Valitettavasti liian kauan liian paljon ihmisiä "häsläämässä".
Mutta kyllä se on niin että omat tuntemukset jos mitkä kertovat sinulle miten koet jonkin tietyn asian. Itsellä on ollut kuukausien ajan ahdistunut olo aina kun mennään "henkilökohtaisuuksiin" työpaikalla ja muuallakin. Ja sellainen tunne kuin ahdistus kertoo, että se ei ole sinulle hyväksi.
Ei tietenkään mihinkään sellaiseen kannata ryhtyä mikä ahdistaa. Itseään pitää kuunnella.
Kannattaa kuitenkin kaivella omia tunteita pikkuisen ja etsiä sitä todellista syytä sille ikävälle tunteelle. Itsellä kesti monta vuotta tajuta, että tiettyyn tilanteeseen liittyvä syvä ahdistus johtui aivan jostain muusta kuin tilanteessa olevasta toisesta ihmisestä.
Oikea asenne! ☺️
Sama mieltä 🖐️
Olen samaa mieltä. Ei sivulliset saa olla este jos kaksi ihmistä tykkää toisistaan.
Komppaan minäkin tätä. Ihminen itse elää sitä elämäänsä ei ulkopuoliset. Minusta on muutoinkin hyvin julmaa, jos ulkopuoliset määrittää näitä asioita ja mikä on sopivaa. En tiedä, että onko suinä välillä kysymys ihmisen kateudestakin toisia kohtaan.
Kyllä se vähän mahdottomalta tuntuu kun toinen on varattu enkä itse haluaisi sekaantua varattuun. Tuntuisi ilkeältä toivoa toiselle pikaista avioeroa. Avioerot eivät ole koskaan mitään kevyitä juttuja. En yhtään tiedä miten hänellä (miehellä) menee liitossaan, kenties hän on ihan onnellinen. Mikään ei silti muuta sitä tosiasiaa että tunnen ihan luonnottoman voimakasta vetoa häneen. Ei ole muuta mahdollisuutta nähdä häntä kuin sattumalta hänen työnsä tiimoilta. Nykyään kyylään kaikki ohi ajavat pakettiautot ihan siltä varalta että hänen työpakunsa sattuisi ajamaan ohitse ja saisin nähdä edes vilauksen hänestä.
Minä oon nyt fysiotererapeutti. Kohta saan nähdä Suomen parhaimman
Kyllä se muiden mielipide vaikuttaa, ainakin omiin ratkaisuihini. Toisaalta painaa kokemus ja kiitollisuus myös. Usein muiden "mielipide" onkin ennalta nähty totuus ja paljastuukin et asia on näin.
Teen itse omat valintani niitä ei sanella.
"Kaikki mitä luulet olevan totta on valhetta" :D
Ei ole paras mahdollinen joulun tervehdys tuollainen, mutta.... sellaisia ystävällisiä joulutervehdyksiä on mukava kuulla, lähettää vaikka kaikille sitten, tai jollain ihmeellisellä mysteerikoodilla joillekin tietyille ihastuksen kohteille... ei tule tonttuiltua eli trollailtua silloin.
Se on kyllä jännä, jos ihmiset kuvittelevat, että toisen ihmisen elämän tahallisen vahingoittamisen jälkeen heillä olisi jotakin mahdollisuuksia, jos ei ollut ennen sellaistakaan.
Tai ehkä jotkut ovat todella niin lapsellisia, että kuvittelevat sellaisen tekevän jonkun vaikutuksen.
Niinpä
Monikulttuurisuus ja turvallinen yhteiskunta