Puheen pitäminen kännissä?

Kestä vaan koettelemus rohkeasti. Olet saanut hienon mahdollisuuden. Selvinpäin astut valokehään lavalle. Pelko on hyvä asia. Pelko on kaverisi jota ehdottomasti tarvitset. Ilman pelkoa et voi kehittää itseluottamustasi. Pelko on merkki siitä että olet tekemässä isoa juttua. Kasvat taas reilusti pituutta. Ihminen joka väistää aina pelkoa jää pieneksi hiireksi taka-alalle. Ethän halua että sinusta tulee hiiri. Paskanna vaan reilusti housuun ja mene lavalle. Selvinpäin.

Pidä puhe kännissä ja saat potkut koko koulusta!

Mahdollisuus

Jännitykseen ei kuole. Hyvin harjoiteltu puhe auttaa. Piinaa kotiväkeä ja kavereita harjoituksilla. Puheen jälkeen voit kiittää itseäsi kevyellä kännillä.

Kannattaa googlailla esim. esiintymisjännitys, voi löytää neuvoja.

Alkoholilla on yleisesti tunnettu haittavaikutus, että siinä missä se nostaa käyttäjänsä uskoa omiin kykyihin, laskee se tämän suorituskykyä entisestäänkin.

Toisin sanoen et välttämättä tiedostaisi kaikkia jännityksen aikaansaamia vaikutuksia kehossasi, kun päihtyneenä odotat lavalle pääsyä, et välttämättä tiedostaisi niitä edes esiintymisvaiheessa, mutta mikäli et ole tolkuttomassa humalassa, jännittäisit esiintymistä silti. Luultavasti kokisit lavalle mennessäsi olevasi selvempi kuin koskaan, mutta alkoholilla olisi silti haitallisia vaikutuksia kehossasi, mitkä näkyisivät esiintymisessäsi. Pulssisi saattaisi olla tiheämpi eikä muistisi kenties toimisi yhtä hyvin.

Ulkoisia merkkejä olisivat, että kasvojasi luultavasti punottaisi entistäkin enemmän ja katseesi harittaisi. Juopuneena näihin seikkoihin ei kiinnittäisi itse huomiota, mutta ne eivät jäisi yleisöltä huomaamatta. Jos olisit juonut itse tolkuttomaan humalaan, sammaltaisi puheesi etkä kykenisi välttämättä hallitsemaan tasapainoasi.

Esiintymisessä pelätään yleensä eniten jännityksen aikaansaamia tuntemuksia omassa kehossa. Pienen harjoittelun jälkeen kuitenkin käsittää, etteivät ne jännityksen aikaansaamat tuntemukset ole ulospäin havaittavissa juuri millään tavalla. Pelko kohdistuu usein siihen, että yleisö näkee henkilön pelkäämässä ja jännittämässä esiintymistä. Hyvin usein yleisö ei näe esiintyjässä mitään ulkoisia merkkejä jännittämisestä taikka pelosta, ja jos näkeekin, pidetään niitä helposti sympaattisina ja esitystä inhimillistävinä piirteinä.

Alkoholi voi omasta mielestään olla lääke jännityksen tuomiin kehollisiin tuntemuksiin, mutta tosiasiassa se ei esiintymistilanteessa sellainen ole. Jos haluaa välttää tulemasta leimatuksi aasiksi esiintymisensä perusteella, ei esiintymistä kannata ainakaan juovuksissa tehdä. Se on jokseenkin varma tapa nolata itsensä yleisön silmissä lopullisesti.

Jotkut viihdetaiteilijat ovat uransa varrella langenneet esiintymään syystä taikka toisesta juovuksissa, mutta lopputulos on selvänä esiintymiseen huomattavasti huonompi. Kukaan ei halua maksaa känniääliön toikkaroimisen katselusta.

Eräiden esiintyjien kunniaksi on sanottava, että monet heistä osaavat rautaisen kokemuksensa turvin esiintyä juopuneena lähes yhtä hyvin kuin osaisivat tehdä selvänä, mutta tämä koskee vain erittäin kokeneita esiintyjiä. Amatöörien on turha haaveillakaan, että esiintyisivät paremmin juopuneina kuin selvinä.

Suosittelen, että jos olotilasi on noin kamala puheen pitämisestä, niin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri määrää jännitysmäärästä riippuen joko propralia tai obamoxia. Kuitenkin pääset vain itse helpommalla, kun pidät puheen selvänä. Kyllä se yleisö oikeasti ymmärtää, että jokaista vähän jännittää. Pidät puheesi vain hitaasti ja jos teet virheitä, niin naurat vain niille. Silloin nauravat muutkin, mutta eivät myätähäpeästä, vaan siksi, että et ota asiaa liian vakavasti.

Kiitos vinkeistä! Valitettavasti kuitenkin vetäisin pienen kännin päälle. Totesin, että jännitys kertoin on edes vähän pienempi, kun nautein vähän. Kännini ei siis tosiaan ollut mikään ärvellys humala, vaan pieni hiprakka. Helpotti kuitenkin kun estot olivat edes vähän lähteneet.