Itsenäesyys päevänä
Teällä Tuluppijon konesavotalla löyty kämpän pöyvältä vanaha avviisi ja siinäe oli kuvvie ja juttua Ihtenäesyyspäevän juhulista sieltä resitentin linnasta. Jätkiin kanssa siinä arssinoetii, että jossitä tulishii kuhtu peäkaupunkii ni ensmäeseks olis silimännii käötävä tallouskaupasta kahtomassa kunnon ketineet. Ei sinne juhulimmaa ja ylleesä huppailemmaa soata iha kumiteräsoappaissa ja paekatuissa tijakonaasissa mennä kutjottammaa ja pihkapusakassa pökläellä. Kaikkein paras olis ruikasta suorraa loestolla Rovaniemen markkinoille ja siellä narikasta kahtelis uusie pieksuja ja kurrauspuserova tae järkejää takkipukuva, pattiinie ja tormaushousuja. Pontikoihe oston voes jätteä siltä reissulta tekemäti ja kaekenlaesen kaohottamisen muutehi vähemmälle.
Helessinkii kinnaroijessa kun ei heti tormova ravintolavaonnuu ja sitte päessää perillä kärvistelis uluko- ovviin eissä linnan pihalla. Siellä on varmmaa atjutanttiin ja linnavoutiin sivuhommiks käsketty katella, että jos siellä pihalla joku liian kanssa rekkalehtoo ni nykäsee uluko oven nokan eistä kiinni eikä peästä pirttii..
Sitte sisälle peästessä soattaa repunkutjun jättee vaekka johonnii naolaa missä atjutantit ja katteetit voi pittää sitä silimällä ja eiku voaan suorilta ropsimmaa resitenttiparille käsipäevät muihe huppailijoihe mukana ja jouttuin salin puolele totisena jornottammaa. Hartsuin puolesta siellä soattaa ollahi monelaeista huikopalloa ja kaolan kostuketta. Pöönäkahvithii ei maha käyvä anhittommii vaekka personkupinhii ottas ja joka kupille nisupalalla toppovaa ja samalla kupilla voep pistätellä hakemassa pooliahi ettei tarvii janossa ähötteä. Syöntiin välillä soattaa örnästä vaekka nurkan takana housuin kevennyksellä jos alakaa liitinkisä ahistammaa ja sitte toas potaltaa takasi pirttiin. Mahtanee siellä linnan pihanperilä olla rustaeltu pytinkit sitä toemitusta varte, liekkö joku ministerijö sitähi varte niitä ku on ulukoministerrie ja ulukoassiehhoetajie, että eikökän näestä joku soata koppeutuo hoetammaa tämänhiin tärkien assien. Toisaalta on kuultu porinoeta, että Helssinkisä herranröpit käö ulukona syömässä ja sitte kamilastaavat sisälle sontimmaa, tiijäppä häntä herrain metkuja.
Ylempiin ministerriin ja ylleesä atjutanttiin kanssa sitä soattaa völjäytyö porinoelle ja naoraa muihe mukana selekäkekka nauruja ja muutehi rapsehtie isäntäväenhi kanssa. Ennen poislähtövä kun purasee vielä ison iltasen kavijaariin ja pooliin kanssa ni sitä soattaa örnästä yönselässä takasin kämpälle ja jo oamulla aekase voe istuuvänöttee veturin kyyvisä Tuluppijon konesavotala tukkiin ajussa.
Maalimanrannan Hessu
Tuluppijon konesavotalla.
Teällä Tuluppijon konesavotalla löyty kämpän pöyvältä vanaha avviisi ja siinäe oli kuvvie ja juttua Ihtenäesyyspäevän juhulista sieltä resitentin linnasta. Jätkiin kanssa siinä arssinoetii, että jossitä tulishii kuhtu peäkaupunkii ni ensmäeseks olis silimännii käötävä tallouskaupasta kahtomassa kunnon ketineet. Ei sinne juhulimmaa ja ylleesä huppailemmaa soata iha kumiteräsoappaissa ja paekatuissa tijakonaasissa mennä kutjottammaa ja pihkapusakassa pökläellä. Kaikkein paras olis ruikasta suorraa loestolla Rovaniemen markkinoille ja siellä narikasta kahtelis uusie pieksuja ja kurrauspuserova tae järkejää takkipukuva, pattiinie ja tormaushousuja. Pontikoihe oston voes jätteä siltä reissulta tekemäti ja kaekenlaesen kaohottamisen muutehi vähemmälle.
Helessinkii kinnaroijessa kun ei heti tormova ravintolavaonnuu ja sitte päessää perillä kärvistelis uluko- ovviin eissä linnan pihalla. Siellä on varmmaa atjutanttiin ja linnavoutiin sivuhommiks käsketty katella, että jos siellä pihalla joku liian kanssa rekkalehtoo ni nykäsee uluko oven nokan eistä kiinni eikä peästä pirttii..
Sitte sisälle peästessä soattaa repunkutjun jättee vaekka johonnii naolaa missä atjutantit ja katteetit voi pittää sitä silimällä ja eiku voaan suorilta ropsimmaa resitenttiparille käsipäevät muihe huppailijoihe mukana ja jouttuin salin puolele totisena jornottammaa. Hartsuin puolesta siellä soattaa ollahi monelaeista huikopalloa ja kaolan kostuketta. Pöönäkahvithii ei maha käyvä anhittommii vaekka personkupinhii ottas ja joka kupille nisupalalla toppovaa ja samalla kupilla voep pistätellä hakemassa pooliahi ettei tarvii janossa ähötteä. Syöntiin välillä soattaa örnästä vaekka nurkan takana housuin kevennyksellä jos alakaa liitinkisä ahistammaa ja sitte toas potaltaa takasi pirttiin. Mahtanee siellä linnan pihanperilä olla rustaeltu pytinkit sitä toemitusta varte, liekkö joku ministerijö sitähi varte niitä ku on ulukoministerrie ja ulukoassiehhoetajie, että eikökän näestä joku soata koppeutuo hoetammaa tämänhiin tärkien assien. Toisaalta on kuultu porinoeta, että Helssinkisä herranröpit käö ulukona syömässä ja sitte kamilastaavat sisälle sontimmaa, tiijäppä häntä herrain metkuja.
Ylempiin ministerriin ja ylleesä atjutanttiin kanssa sitä soattaa völjäytyö porinoelle ja naoraa muihe mukana selekäkekka nauruja ja muutehi rapsehtie isäntäväenhi kanssa. Ennen poislähtövä kun purasee vielä ison iltasen kavijaariin ja pooliin kanssa ni sitä soattaa örnästä yönselässä takasin kämpälle ja jo oamulla aekase voe istuuvänöttee veturin kyyvisä Tuluppijon konesavotala tukkiin ajussa.
Maalimanrannan Hessu
Tuluppijon konesavotalla.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yrititkö olla vitsikäs? Et ainakaan kainuun murretta osaa lainkaa, eikä kirjotuksesi ollu mitään muutakaa murretta. Säälittävää paskanjauhantaa, sanasieppoo sinusta ei tule koskaan, hyi vittu
Kovinnii tuttuo murreta, paekallisille.
Sehän saattaa johtua siitäkin , jos ei ymmärrä lukemaansa, että sukurutsaus on edennyt jo niin pitkälle että siinä vaiheessa, kun jaetaan erilaisia aisteja ei tynnörin pohjalla olekkaan enää mitä kaapia. Eipä huolta kassi-alma olethan kuitenkin vahva ja tyhmä ja niillä ominaisuuksillakin pärjää tässä maailmassa minkä pärjää, mutta leuka vaan rintaa vasten ja seinää päin sen ainakin osaat...luulisin.
Täytyy kyllä sanoa, että jos tuo höpötys kirjoitus oli jostakin hyvä kevennys, niin on teillä kyllä vitsit vähissä! Eihän tuollaista sontaa viitsi edes lukea loppuun!
"Maalimanrannan Hessu
Tuluppijon konesavotalla", on jo kaenuun murteen uneottanu. Pistäösi kylässä ku palaeli eoroopan kiertuveelta tässä joetae vuosie sitte.
Hirveää mongerrusta!
Kirjoitus näyttikin menevän tarkoituksenhakuisesti ja kolinalla perille kohderyhmälle, joka lippis /huppari päässä kulkee lokäpöksyissään tai muuten keskikuran neutroloimassa ajatusmaailmassaan sätkää käärien.
Näemmä siellä pettuleivän perillisten viimeisessä linnakkeessa aletaan vielä ennen talvihorrosta nostelemaan päätä ja osallistutaan ainoaan kansanhuviin inttämiseen ja oikeassa olemiseen, jos nyt ei oteta huomioon vähintäänkin yhtä suosittua kadehtimista ja toiselle nauramista vahingon sattuessa., muttayhtä kaikki.
Viimesen päälle Hyvä, rikas kielenkäyttö tämmösiä lisää . Ei viljelty sanallakaan sitä ala-arvoista , alapään sivistyssanastoa. Tormaushousuille ja kurauspuserolle vielä parempaa jatkoa.
Lähetyssaarnaaja-asento sai nimensä viime vuosisadalla, kun suomalaiset evankelistat matkustivat levittämään jumlan sanaa afrikkaan. Siellä he havaitsivat, että paikallinen väestö jatkaa sukua niinkuin koirat -takaapäin kontallaan. He pyysivät mustan miehen vaimoa lainaan ja näyttivät oikein kädestä pitäen ambomaan asukkaille krsitillisen opin mukaisen naima-asennon. Kyläläiset seurasivat toimitusta haavi auki. Sanoma upposikin kansaan paremmin kuin jumalan sana. Lisäksi kyliin alkoi syntyä normaalia vaaleaihoisempia lapsia, jotka saivat kasteessa nimen: Toivo, Usko, Martti (Ahtisaaren mukaan muuten) jne.
Minä uskon että maapallo on litteä sellainen kuin sen 6000 vuotta sitten Jumala loi.