Riittäiskö pelkkä rakkaus

Oon järjellä asiaa miettinyt ja tuuminut, että ehkä me ei oltais sopivia toisille. Tässä perustelut:
- taidetaan loppujen viimeks olla aika samankaltaisia. Se on pelottavaakin.
- mulla on kaikkia omituisiakin tapoja, joita ei haluis vaan elämässä poikkeaville paljastaa
-sulla voi olla joku harhakuvitelma, pidät mua parempana kun oikeesti oon.
- rakastan vahvasti ja kiinnyn liikaa. Se ei sovi nykymaailman malliin.
-sulla voi olla käsitys, että oon kova bilettään. En oo, eikä se oo elämää, josta olisin kauheesti koskaan välittänyt. Tykkään kuitenkin tehä kaikenmoisia juttuja, kokeilla ym.
-Oon rehellinen ja uskollinen, mutta tarviin omaa aikaa ja hiljaisuutta ympärilleni tai tulen kärttyiseksi.

Eli kaikenmoiset esteet on mielestäni voitettavissa, mutta nuo on hankalampia juttuja.
191045
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Samaistun, kuulostaa myös minulta joka kohta. Ja varmaan monelta muultakin ihmiseltä heidän omasta näkökulmastaan.

Nyt, jos hän on noissa asioissa samankaltainen kuin sinä, niin kenties juuri siksikin sopisitte yhteen.

Äänestä

Eivät niin kovin hankalia juttuja ole,monilla samanmoisia ajatuksia.

Äänestä

Kannattaa jutella noista sen ihmisen itsensä kans, koska sinäkään et tiedä kaikkea hänestä. Hänelläkin on ärsyttäviä tapoja ja tarpeita jne. Rohkeutta vain! Ei nuo kuulosta ollenkaan ylitsepääsemättömiltä asioilta.

Äänestä

Harhat saattavat ottaa vallan ,mutta kun
Näkee oman lapsensa Naurun niin harha
Poistuu.On mukavaa ja hauskaa katsoa mitä
Elämä tuo lasten kautta.

Äänestä

Ei voi tietää jos ei kokeile. Toisaalta itsekin tarvin persoonan joka vahvasti rakastaa minua. Niin teen minäkin.

Äänestä

Pelkkä rakkaus ei koskaan riitä.

Äänestä

Ihminen rakastuu juuri kaltaiseensa :) Ja se samankaltainen ymmärtää antaa tilaa ja tarvitsee sitä itsekin. Samankaltainen rakastaa myös vahvasti, me- henki vahvasti läsnä, toinen toisensa tukena ja puolustajana.
Niin, mikä se ongelma olikaan?

Äänestä
  • Mä uskon tähän mun kaivatun kanssa. Toisaalta joskus tuntuu ettei kestettäis toisiamme viikkoa pidempään.

    Äänestä

  • Ei kai kukaan sentään ympärivuorokauden toisen kanssa ole? Anteeksi mutta se tuli tuosta kirjoituksesta mieleen. No ehkä ihan teinit riippuvat toistensa kimpussa kaiken aikaa...

    Äänestä

Sä vaikutat samankaltaiselta kuin mä...
Mäkin tarviin omaa tilaa ja hiljaisuutta ympärille...
Vaikee yhtälö...
Eli ei kannata stuulaa...
Ei tuu mitää...💝❤️👍☀️💫👅

Äänestä

Minulla on myös samanlaisia "ongelmia".

Äänestä

Nyt vasta tosipelit alkaa juon sen vitun teen.

Äänestä

Oletko aloittaja m vai n?

Äänestä

Nuohan ovat kaikki positiivisia piirteitä.
Kysymys kuuluiko riittääkö pelkkä rakkaus? On rakkaus ja olis myötäelämä, kanssakulkijana toimisin kanssasi. Eläisin elämää kanssasi tyytyväisenä.
Tunteet ovat syviä ja olemme ujoja siinä minun mielestä ongelma.

Äänestä

Joo, noin ne jutut varmaan aika lailla ovat. Minusta me kyllä sovittaisiin hyvin yhteen. Parempi minusta jos on kaksi samanlaista kuin kovin erilaista. Muut jutut on minulle ihan ok, mutta olet oikeassa, että minulle on tullut sellainen käsitys, että olet aika kova bilettämään. Se mietityttää minua jonkin verran. Ymmärrän, että se tavallaan kuuluu elämäntilanteeseesi, mutta joillekin se jää helposti päälle koko elämän ajaksi.
Mullakin on varmaan omia tapoja niin kuin varmaan kaikilla. Ja aika monet tarvitsevat omaa aikaa.
Minä ainakin haluaisin edes kokeilla olisiko meillä mahdollisuutta.

Äänestä

On järjetöntä päättää toisen puolesta onko joku ongelma vai ei. Voit olla, että molemmat tarvitsee samaa tai sitten vastapuolen mielestä omat toiveesi on ihan ok ja järjestettävissä. Kun on tutustuttu paremmin ja luottamus on syntynyt, ei näiden asioiden miettiminen yhdessä pitäs olla mahdotonta. Samat haasteet on kenen vaan kanssa. Jos ei halua olla nimenomaan yksin, on sama asia edessä kuitenkin.

Jos oma rauhan tarve on suuri, voi miettiä olisiko isompi talo maalla ratkaisu tai erilliset kodit ja tapaamiset vähän harvemmin, siis pitkässä juoksussa. Alussa omaa rauhaa tulee muutenkin kunhan tutustumisen hoitaa rauhallisesti.

Meissä kaikissa on omituisuuksia ja puutteita, ei niitä tarvitse ensitreffeillä kertoa. Kertoo vaikka sitä mukaan kun luottamus on syntynyt. Parhaassa tapauksessa asian kertominen yhdistää ja vahvistaa teitä, vaikka aihe olisi vaikeakin.

Aika moni meistä kaipaa rakastavaa suhdetta, läsnäoloa ja vahvaa rakkautta. En usko, että ap olet hän, jota itse kaipaan, mutta nämä asiat koskee kuitenkin aika monta meistä. Itsekin mietin onko oman elämäni mukana tulevat rajoitteet likaa hänelle. En voi sitä tietää, koska emme ole keskusteet tunteista tai suhteen mahdollisuudesta. En tiedä edes mitä ajattelee, miksi sitten surisin etukäteen onko tilanne hänelle likaa. Elän nyt tässä hetkessä ja mietin sitten asioita yhdessä hänen kanssaan, jos sinne asti joskus päästään.

Äänestä
  • Hassua, kun täällä ollaan jo yhteenmuuttamassa. Kyllä itse ainakin aloittaisin suhteen niin että olisi erilliset kodit. Jos seurustelua vasta harkitaan, kuinka pitkälle sitä kannattaa miettiä etukäteen?

    Äänestä

No kokeileppas vaan. Ei noissa nytn mitään kauheen rohkeaa ollu tarjolla.

Paneppa viestiä tuleen.

Äänestä

Aika moni on jo aloittamassa suhdetta kanssani ja muuttamassa yhteenkin, wau. Mutta tosissaan sanottuna, uskon että nuo on asioita mitä moni miettii, tietty eri ihmiset hiukka erilaisia juttuja. Toisaalta kuvaamani asiat ovat myös niitä mitä toisessa näen eli kun puhuin samankaltaisuudesta. Ihastuneena, rakastuneena sitä näkee niitä kauniita puolia, mutta jos pidemmän tuntemisen jälkeen miettii, että haluaako toinen tosiaan tuommoista, kun sitten olis niitä hyviä mutta myös huonoja juttuja. Mainitsemani asiat tosissaan arveluttaa. Lisäksi näen toisen hyvin menevänä ja seurallisena ja tietty siinä miettii, että ehkä toinen tosiaan enempi haluaa paljon seuraa ympärilleen ym.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jotainjutskia kirjoitti:

Oon järjellä asiaa miettinyt ja tuuminut, että ehkä me ei oltais sopivia toisille. Tässä perustelut:
- taidetaan loppujen viimeks olla aika samankaltaisia. Se on pelottavaakin.
- mulla on kaikkia omituisiakin tapoja, joita ei haluis vaan elämässä poikkeaville paljastaa
-sulla voi olla joku harhakuvitelma, pidät mua parempana kun oikeesti oon.
- rakastan vahvasti ja kiinnyn liikaa. Se ei sovi nykymaailman malliin.
-sulla voi olla käsitys, että oon kova bilettään. En oo, eikä se oo elämää, josta olisin kauheesti koskaan välittänyt. Tykkään kuitenkin tehä kaikenmoisia juttuja, kokeilla ym.
-Oon rehellinen ja uskollinen, mutta tarviin omaa aikaa ja hiljaisuutta ympärilleni tai tulen kärttyiseksi.

Eli kaikenmoiset esteet on mielestäni voitettavissa, mutta nuo on hankalampia juttuja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu