Onko kenelläkään kokemusta oja-auran käytöstä? Meillä on sellainen vanha Fiskarsin valmistama oja-aura.
Tuli kokeiltua sitä vanhoihin sarkaojiin, mutta turpeet ja juurakot kulki vain auran edellä ja jälki oli sellaista U kirjaimen mallista. Loppupäässä peltoa missä turve vaihtui saveksi niin vuoli nätisti ojaa ja tulos oli kuin oppikirjasta. Mikä tuossa turvemaassa kivestää kun samalla auralla ne ojat on tehty ammoisina aikoina? Onko mitä niksejä tuohon oja-auran säätöön? Vaikuttaako ruoste siivissä liukuvuuteen vai onko tylsä terä syypää? Oja oli kyllä ihan rutikuiva että vaikuttaako se? Mikä olisi paras ajankohta ojien auraukseen?
Auran entinen käyttäjä on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen, joten ei kerennyt saada oppeja. Aikoinaan kuulemma vedetty kahdella pikkuvalmetilla, mutta hyvin tuo liikkuu 70 heppaisella nelivedolla jossa parityörät.
Tuli kokeiltua sitä vanhoihin sarkaojiin, mutta turpeet ja juurakot kulki vain auran edellä ja jälki oli sellaista U kirjaimen mallista. Loppupäässä peltoa missä turve vaihtui saveksi niin vuoli nätisti ojaa ja tulos oli kuin oppikirjasta. Mikä tuossa turvemaassa kivestää kun samalla auralla ne ojat on tehty ammoisina aikoina? Onko mitä niksejä tuohon oja-auran säätöön? Vaikuttaako ruoste siivissä liukuvuuteen vai onko tylsä terä syypää? Oja oli kyllä ihan rutikuiva että vaikuttaako se? Mikä olisi paras ajankohta ojien auraukseen?
Auran entinen käyttäjä on jo siirtynyt ajasta ikuisuuteen, joten ei kerennyt saada oppeja. Aikoinaan kuulemma vedetty kahdella pikkuvalmetilla, mutta hyvin tuo liikkuu 70 heppaisella nelivedolla jossa parityörät.
Vastaukset 3
Vanhimmat
on aukaistu turvesuolla vanhalla oja-auralla sarkaojia,ja yllättävän hyvin ojat aukesi.
Tylsä terä ja ruosteiset siivet Tänä vuonna on kyllä multamaat ainakin täällä niin kuivia että pitää olla vehkeet kunnossa, Tänä syksynäkin muutama kilsa vedetty Vakola S 63 sella, hinattava alkuaan mutta nyt muutettu nostolaitteisin.
Onhan siinä omat niksit, että oja-auralla saa hyvää ojaa vedettyä. Ensinnäkin terät pitää olla terävät ja siivet puhtaat ruosteesta. Keskeltä leikkaava veitsi tai kiekkoleikkuri on tärkeä.
Myöhään syksyllä pienillä pakkasilla, kun maa ei ole vielä roudassa, mutta ojan penkat kohmeessa, tulee hyvää jälkeä. Hydraulinen työntövarsi on hyvä nykyään, sellainen olisi ollut kova sana aikoinaan Fordson Majorissa, kun isäukko veti sillä ojaauraa oikein urakalla. työntövarren säädöllä on paljon merkitystä. Oikealla säädöllä oja-aura on hyvä kulkemaan traktorin perässä.
Levitinsiipien säätö on myös tärkeä ja niihin kannattaa hitsata jatkoa, helpottaa ojasta tulleiden maiden levitystä kummasti. Jo 0,5m jatkot auttaa kummasti asiaa.
Meikäläisellä on edelleen käytössä lähes 60 vuotta vanha Lame (Laakson Metalli) oja-aura, jonka isäukko osti uutena aikoinaan. Vaikka pellot on suurelta osin salaojissa, niin kyllä tuolle oja-auralle on ollut käyttöä muutenkin. Monet kaapelit oli maahan upottanut tuon oja-auran avulla ja salaojiakin olen sillä joskus aikoinaan vetänyt, kun hitsasin uutta vannasta U-palkista ja sain auran jyrkempään kulmaan, jolloin ojatkin tuli syvempiä ja kapeampia. Nykyään minulla tosin on omavalmisteinen salaoja-aura erikseen, millä olen salaojittanut. https://aijaa.com/jfdWDV