Elämänkatsomustieto voidaan ja on syytä avata kaikille mahdolliseksi katsomusaineeksi peruskoulussa ja lukiossa nopealla erillisratkaisulla. Uudistus ei vaadi opetussuunnitelmien eikä oppikirjojen muuttamista. Se voidaan ottaa käyttöön heti seuraavan eduskuntakauden alussa.
Perusteet ja laaja tuki ET:n avaamiselle tulivat esiin viimeksi lukiolain käsittelyn yhteydessä, muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sekä Kuntaliiton lausunnoissa. Kunnathan ovat ylivoimaisesti suurin koulutuksen järjestäjä.
Lapsiasiavaltuutettu totesi kertomuksessaan eduskunnalle helmikuussa 2018, että nykyinen sääntely on ”yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen”. Tällaiseen epäkohtaan tarttumista ei pidä lykätä.
Eduskunnassa kesäkuussa 2018 ET:n avaamista koskeva lausuma sai SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmien sekä kahden RKP:n kansanedustajien tuen. Käydyssä keskustelussa ET:n avaaminen sai tukea myös eräiden hallituspuolueiden kansanedustajien taholta, vaikka oppositiopuolueiden yhteiseen ponteen ei äänestyksessä yhdyttykään.
Tällä perusteella voidaan katsoa olevan realistiset mahdollisuudet ET:n avaamiselle nopealla erillisratkaisulla vaalien jälkeen. Mielipidetiedustelun mukaan 75 % kansalaisista pitää ET:n avaamista oikeana.
ET:n nopeaa avaamista vaalikauden työn alussa ei pidä jarruttaa asettamalla se vastakkain muiden katsomusopetusta koskevien ideoiden kanssa, koska ne vaativat pidemmän keskustelun ja valmistelun. Nykyinen oppiaineiden tuntijako sekä uusia opetussuunnitelmia ja oppikirjoja on vasta aivan juuri otettu käytäntöön, joten lienee selvää, että oppiaineita ja tuntijakoa ei voida muuttaa nopealla aikataululla.
Pidemmällä aikavälillä keskusteluun voi nousta katsomusopetukseen annettava tuntimäärän vähentäminen (nyt 10 vuosiviikkotuntia peruskoulun 9 vuoden aikana) esimerkiksi niin, että opetus alkaisi vasta myöhemmin kuin heti ensimmäisellä luokalla. Kun keskustelussa on ollut myös nykyisten katsomusaineiden lakkauttaminen ja uusi ns. yhteinen katsomusaine, esille on noussut myös ns. hybridimalli, jossa olisivat mukana sekä nykyiset aineet että yhteinen aine lukukausittain tai lukuvuosittain vaihdellen. Tämä kaikki vaatii vielä perusteellista keskustelua ja valmistelua sekä myös opetussuunnitelma- ja oppikirjatyötä.
ET:n avaaminen nyt kiireellisellä erillisuudistuksella ei estä katsomusopetuksen kehittämistä koskevan keskustelun jatkumista. ET:n avaaminen korjaa vahvasti esille nousseen akuutin ongelman, lisää valinnan vapautta ja yhdenvertaisuutta sekä lapsen oikeuksia, lasten pääsyä oikeuksiinsa. Vajaakäytössä olleen ET:n vahvistuminen parantaa myös katsomusopetuksen jatkokehitystyön edellytyksiä.
Perusteet ja laaja tuki ET:n avaamiselle tulivat esiin viimeksi lukiolain käsittelyn yhteydessä, muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston sekä Kuntaliiton lausunnoissa. Kunnathan ovat ylivoimaisesti suurin koulutuksen järjestäjä.
Lapsiasiavaltuutettu totesi kertomuksessaan eduskunnalle helmikuussa 2018, että nykyinen sääntely on ”yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklan vastainen”. Tällaiseen epäkohtaan tarttumista ei pidä lykätä.
Eduskunnassa kesäkuussa 2018 ET:n avaamista koskeva lausuma sai SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmien sekä kahden RKP:n kansanedustajien tuen. Käydyssä keskustelussa ET:n avaaminen sai tukea myös eräiden hallituspuolueiden kansanedustajien taholta, vaikka oppositiopuolueiden yhteiseen ponteen ei äänestyksessä yhdyttykään.
Tällä perusteella voidaan katsoa olevan realistiset mahdollisuudet ET:n avaamiselle nopealla erillisratkaisulla vaalien jälkeen. Mielipidetiedustelun mukaan 75 % kansalaisista pitää ET:n avaamista oikeana.
ET:n nopeaa avaamista vaalikauden työn alussa ei pidä jarruttaa asettamalla se vastakkain muiden katsomusopetusta koskevien ideoiden kanssa, koska ne vaativat pidemmän keskustelun ja valmistelun. Nykyinen oppiaineiden tuntijako sekä uusia opetussuunnitelmia ja oppikirjoja on vasta aivan juuri otettu käytäntöön, joten lienee selvää, että oppiaineita ja tuntijakoa ei voida muuttaa nopealla aikataululla.
Pidemmällä aikavälillä keskusteluun voi nousta katsomusopetukseen annettava tuntimäärän vähentäminen (nyt 10 vuosiviikkotuntia peruskoulun 9 vuoden aikana) esimerkiksi niin, että opetus alkaisi vasta myöhemmin kuin heti ensimmäisellä luokalla. Kun keskustelussa on ollut myös nykyisten katsomusaineiden lakkauttaminen ja uusi ns. yhteinen katsomusaine, esille on noussut myös ns. hybridimalli, jossa olisivat mukana sekä nykyiset aineet että yhteinen aine lukukausittain tai lukuvuosittain vaihdellen. Tämä kaikki vaatii vielä perusteellista keskustelua ja valmistelua sekä myös opetussuunnitelma- ja oppikirjatyötä.
ET:n avaaminen nyt kiireellisellä erillisuudistuksella ei estä katsomusopetuksen kehittämistä koskevan keskustelun jatkumista. ET:n avaaminen korjaa vahvasti esille nousseen akuutin ongelman, lisää valinnan vapautta ja yhdenvertaisuutta sekä lapsen oikeuksia, lasten pääsyä oikeuksiinsa. Vajaakäytössä olleen ET:n vahvistuminen parantaa myös katsomusopetuksen jatkokehitystyön edellytyksiä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitä mieltä kansanedustajaehdokkaat ovat?
Lukioon menemistä harkitsevat, nyt myös nuorten ääni kuuluviin!
Oikeus valita katsomusaine tulee saada heti eikä monen vuoden päästä!
Ei tullut uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Joten ei auta kuin yksilällinen ratkaisu. 15-vuotia voi erota kirkosta, tosin vain huoltajien luvalla.
Peruskouulaisen huoltajat voivat erottaa lapsen eli nuoren kirkosta sekä sitten saman tien ilmoittaa koululle, että oppilas vaihtaa elämänkatsomustiedon opetukseen.
Juuri nyt, elokuun alussa, lukuvuoden vaihteessa on ehk paras aika, jolloin voi vaikuttaa katsomusaineen valintaan.
Jos ja kun lapsi on erotettu kirkosta tai hän ei ole siihen kuulunutkaan, on hyvä aika siirtää uskonnonopetuksessa oleva lapsi elämänkatsomustiedon ryhmään.
Lasten/nuorten erottaminen tehdään paperisella ilmoituksella. Se pitää lähettää tai viedä maistraattiin. (Huoltajien allekirjoitukset alle, ja 12-vuotiailta suostumusallekirjoitus.)