Taisi itse kaivos olla juuri ja juuri Lieksan puolella.
Mutta kysymys: Lieksa - Nurmes vanhan tien itä puolella on laaja valkoisen "hiekan" peittämä alue, joka liittynee jotenkin sen molybdeenikaivoksen toimintaan. Mutta miten?
Eihän nuo louhoksen seinämät mitenkään valkoiselta kalliolta näytä.
Mutta kysymys: Lieksa - Nurmes vanhan tien itä puolella on laaja valkoisen "hiekan" peittämä alue, joka liittynee jotenkin sen molybdeenikaivoksen toimintaan. Mutta miten?
Eihän nuo louhoksen seinämät mitenkään valkoiselta kalliolta näytä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Se on rikasteesta jäänyttä hiekkaa, eli käsittelyn jälkeistä!
Sisältää asbestia ja raskasmetalleja todella oaljon. Sen takia sitä ei voi käyttää mihinkään.
Kiitos tiedosta. Niinpä onkin. Mistä hiekka lienee tuotu.
Jos sisältää raskasmetalleja, niin eikös se ala nykyisin arvotavaraa? Jos on niin kai sen asbestinkin voisi "siilata/kuoria/liottaa/ym" pois. Ja taas Mätäsvaara alkaisi kukoistaa. Ellei nyt sitten veli ven...…...
Mätäsvaaran molybdeenikaivos työllisti noin 100 venäläistä vankia ja tuotetta kaivettiin aseteollisuuden tarpeisiin.
Työllisti, vai oliko niin että vankeja käytettiin orjina? Saivatko vangit palkkaa?
Oliko Mätäsvaaran kaivoksessa ollenkaan paikallisia töissä, vai uurastivatko siellä pelkästään venäläiset sotavangit?
Ei tarttis tollasii kysellä jos lukisit hieman monesti tarjottuja hyviä lukemisen arvoisia juttuja joita löytyy ihan lähilinkeistä.
Lukasinkin jo. Sieltä löytyi informaatiota.
Olivat kommunistiorjia ja tekivät vankien TES sopimuksen palkalla töitä, eli kolme kupillista lämmintävettä päivässä ja potku perseelle!
Sama palkka olisi omiaan nykyään vihervasurikommareille Suomessa!
Mätäsvaaraan ei laskettu sotavankeja töihin aivan tietyistä turvallisuus syistä.
Mätäsvaaraa on louhittu hyvin monissa Lieksan palstan aloituksissa. Ohessa hyvä kertomus kaivoksen vaiheista. Linkki on ollut esillä jo monta kertaa. Kerran vielä.
http://matasvaarankaivos.fi/Kaivosyhdyskunta.html
Uuninpankko tuossa kyseli, että oliko kaivoksella paikallisia töissä sotavankien lisäksi..Vastaan, että kyllä oli..Mm. toiselta puolen järveä Karulan Viljo (edesmennyt jo) kertoili käyneensä töissä kaivoksella..Pitkä oli työmatka; Karulanvaaralta piti mennä ns.talvitietä Ruosman tielle=nyt.Yläviekintie.. Siitä sitten ajella kaivokselle alun toistakymmentä kilometriä suuntaansa Viekin kautta. Kaivostyö oli ollut tosi raskasta ja likaista..Mutta tehä piti, kun ei ollut muitakaan vaihtoehtoja...
Lisään edelliseen, että Viljo ajeli työmatkat polkupyörällä.
Eno Topi oli myös jonkun aikaa kaivoksella töissä ennenkuin joutui viimeisimpinä kutsuntojen kautta sotaan. Oli läpiammuttu mies mutta eli kuitenkin yli 90 vuotiaaksi.
Kaivos meni konkurssiin 1981 nikkelin hinnan laskun vuoksi.
Setä- Antti oli siellä töissö yli 40 vuotta.
Kuule noihin aikoihin se aloko olla jo niin köyhä kylä, että Empun baarikin oli lopettanut, ehkä Mätäsvaaran Männyn tanssilavakin.
Nyt siellä muuten Jyväskylän yliopisto ja paikalliset tutkii Aallon aikaansaannoksia.
Simpauttaja -elokuvan baarikohtaus on kuvattu ent.Mätäsvaaran Baarissa...Ja kyllä Herrasen Topi osasi näytellä, synnynnäinen luonnonlahjakkuus, siis ei hänen lie tarvinnutkaan näytellä..Hän oli luonnonlahjakkuus!!
Kaivos lopetti toiminnan vuonna 1947 eikä vuonnan 1981.
Simpauttajan muitakin kohtauksia on kuvattu Mätäsvaarassa, se missä Imppa oli muka Lännenmiehenä oli kuvattu tuolta "hiekka-aavikolta" Sysmänahon savuavat rauniot on kuvattu Viekin puolelta.
Eikös lännenmies ollut kylänlahden asemalta?
Jossain kohtaa oli myös pätkä sitä hiekka-aavikkoa.
Sysmänahon savuavat rauniot aamulla on kuvattu Viekin puolella, olikohan Savipuron pohjoispuolelta Sulkaiseen menevän tien varrella. Senkin humalaiset polttivat aikoinaan.
Kiitoksia "selvä.tekstille" mielenkiintoisesta vinkistä. Olen kai myöhäisherännyt kun en ole tajunnut ennen hakea näitä tietoja.
Äskettäin tuli katseltua kylää ja kaivosta enemmälti ja siitä kiinnostus.
Ensimmäisen kerran ajoin kylän läpi n.1968 sateisena syyspäivänä. Aina muistan sen tien liukkauden kun yksikätisenä (toinen kipsissä) sompailin tien reunasta toiseen. Silloin kai levitettiin tuota rikastamohiekkaa tien pintaan.
Tuo kylä on tyypillinen esimerkki kaivoskylien ilmiöstä : tuntemattomuudesta menestykseen ja takaisin köyhyyteen.
Onnea kuitenkin kyläläisille jatkossa.
Koska kaikilla kaivoksilla on kaivettavaa yleensä hyvinkin rajallinen määrä,niin ympäristöasiat kannattaa tehdä suuniteltaessa toimintaa hyvin. Toiminnan loputtua jälkipyykki jää kumminkin kunnan murheeksi ja kustannukset riippuu siitä,kuinka suurelta alalta alue on saastunut. Sotkamon Talvivaara on malliesimerkki,jonka veronmaksajat onneksi pelasti,mutta järviä tuhoutui. Sotkamo on yllättävän malmiperäistä seutua,nytkin on aloittamassa valtavan suuri hopeakaivos alueella.
Tästä kaivoksesta ei saada rasismiaihetta, se oli ja meni maailmansotien tiimellyksessä. Varmaan molybdeenillä on kova hinta nykyäänkin mutta liekkö tarvetta?
No kaipa sillä tarvetta on jos tiedät että sillä on kova hinta, vai mitenkä lienöön.
Simpauttaja -elokuvan iltamat/tanssit oli kuvattu Kylänlahden Seurojentalolla...
Olis hyvä tietää , miten Mätäsvaaran kaivos kohotti paikallisten elintasoa.
Aika mukavastihan se toiminta-aikanaan sitä kohotti niinkuin muidenkin jotka töissä olivat. Erityisesti sotavankien.
Sattupas selailusta. Mie aiekonnan Mättäässä asuin ja läksin sieltä maailman merille. Kaivos oli kuollunna ja nyt taittaa se lastenkotikin olla jo ajat sitten kuollunna. Lastenkoti oli siinä mäen päällä jossakin koulun lähellä. Sillon oli lastenkodin lapsii kahessa isossa rakennuksessa. Osa niistä ikäluokistaan oli miun kavereita. Koulussa käyttiin lätärillä sitten sillo joskus.
Mitä mieltä ovat Mättään lastenkodissa kasvaneet ja asuneet lapset/nuoret? Tunsinkin heitä joitakuita aikoinaan, enkä muista kuulleeni moitteen sanaa..Ihan kivoja ja positiiviivisia nuoria, tyttöjä ja poikia..Miten he kokivat kylän kaivoshistorian?