Hyvät naiset ja herrat löysin pöytälaatikostani 16-vuotiaana kirjoittamiani runoja. Eli nämä ovat kirjoitetut yli 30 vuotta sitten. Ehkä on niiden julkaisun aika:
Tyhjä sielu
Sielun köyhyyttä ei täytä omaisuus, ei säkillinen kultarahoja eilkä taivaita hipova palatsi. Sitä eivät täytä välttämättä kokemuksetkaan, ei matka maailman ympäri, eikä voitto taistelussa. Sielun köyhyys ei täyty täydestä vatsasta, eikä taiteiden ja tieteiden tutkiskelusta.
Tyhjä sieöu on kuin musta aukko avaruudessa, joka imee itseensä kaiken, mutta on silti aina vain musta aukko.
Turhaan etsot tyhjälle sielulle parantajaa toiselta puolelta maailmaa, uskonnosta tai toisten ihmisten sydämistä.
Tämän sielun voi parantaa vain sielu itse. Sielun on nielaistava jotakin sopimatonta, niin että se alkaa käydä. Kun se käy aikansa, saapuu jostain salaisuuksien maan kuningas Tuska. Hän on ankara ja mahtinsa suuri. Mutta hänen rautaisen sydämensä sisällä visertää satakieli. joka laulullaa julistaa totuuden sanomaa, joka on kauneuden synonyymi.
Tuska satuttaa sielua, mutta varoen, sillä satakieli sen sydämessä kieltää sitä vahingoittamasta. Haava sielussa on tunteista suurin, joka saa kaikki luonnonvoimat järkkymään. Taivaan salamoidessa ja maan järistessä alkaa mustaa aukkoon syntyä valoa kuin päivän valjetessa. Vähitellen musta aukko muuttuu säkenöiväksi vapauden ja mahdollisuuksien äärettömyydeksi.
(poiuytredfgh 16-vuotiaana 30 vuotta sitten )
Tyhjä sielu
Sielun köyhyyttä ei täytä omaisuus, ei säkillinen kultarahoja eilkä taivaita hipova palatsi. Sitä eivät täytä välttämättä kokemuksetkaan, ei matka maailman ympäri, eikä voitto taistelussa. Sielun köyhyys ei täyty täydestä vatsasta, eikä taiteiden ja tieteiden tutkiskelusta.
Tyhjä sieöu on kuin musta aukko avaruudessa, joka imee itseensä kaiken, mutta on silti aina vain musta aukko.
Turhaan etsot tyhjälle sielulle parantajaa toiselta puolelta maailmaa, uskonnosta tai toisten ihmisten sydämistä.
Tämän sielun voi parantaa vain sielu itse. Sielun on nielaistava jotakin sopimatonta, niin että se alkaa käydä. Kun se käy aikansa, saapuu jostain salaisuuksien maan kuningas Tuska. Hän on ankara ja mahtinsa suuri. Mutta hänen rautaisen sydämensä sisällä visertää satakieli. joka laulullaa julistaa totuuden sanomaa, joka on kauneuden synonyymi.
Tuska satuttaa sielua, mutta varoen, sillä satakieli sen sydämessä kieltää sitä vahingoittamasta. Haava sielussa on tunteista suurin, joka saa kaikki luonnonvoimat järkkymään. Taivaan salamoidessa ja maan järistessä alkaa mustaa aukkoon syntyä valoa kuin päivän valjetessa. Vähitellen musta aukko muuttuu säkenöiväksi vapauden ja mahdollisuuksien äärettömyydeksi.
(poiuytredfgh 16-vuotiaana 30 vuotta sitten )
Vastaukset 1
Vanhimmat
analysoisin, että tämänkalteisen runon nuorena kirjoittaja saattaisi olla psykopaattiäidin lapsi.