Siinähän se kysymys tulikin. Kouluikäiset lapset kyseessä, toinen vanhempi kuitenkin kykenevä huolehtimaan.
Selviävätkö lapset vanhemman itsemurhasta?
NimetönÄiti
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No elämänmittainen jälkihän siitä taitaa jäädä. Kuten muidenkin läheisten itsemurhista.
Mitä muuta haet tuolla kysymyksellä, mikä saa noin kysymään?
Mitä hyövinkiä on itsensä tappamisesta? Tietoisuus kun voi jatkua myös kuoleman jälkeen.
EI siitä hyötyä olekaan, mutta onko ikuisesta kärsimyksestäkään hyötyä tai paremminkin järkeä?
Ei kyllä minkään järjen mukaan voi.
Haet apua lääkäriltä ( ei pillereitä) . Sitten jos taloudellisia huolia, niin sosiaalipuolelta.
Itsellesi sisältöä elämään.
Mikä saa sinut pohtimaan itsemurhaa?
Ei tietenkään ole pakko kertoa, mutta olisihan sitä hyvä kuulla, että mikä ahdistaa niin paljon.
Jos ei sinua voi auttaa, niin jotain muuta ainakin joka olisi lähellä asiaasi.
Haluatko kertoa enemmän?
Entäs selviääkö se vanhempi itsensä itsemurhaamisesta? En tarkoita että onnistuuko vai eikö erottamaan henkensä kehostaan mutta jos onnistuu niin missä viettää jatkot? Onko jatkomesta valittu huolella etukäteen? Kuinka moni ees hoksaa että se valitseminen ylipäätään on ihmisen osa tässä kehoelämässä.
Eli maksaako se vaivan, itsemurhata itsensä. Moniko katuu sitä jälkeenpäin? Jos pääsee parempaan paikkaan niin sillon voi huokaista helpo mutta tsäännsiit siihen ei kuitenkaan koskaan ole yli 50 prossaa
Eihän itsemurha maksa vaivaa, mutta onko paska elämäkään (mitä kenenkin kohdalla tarkoittaa) vaivan väärti? Onneksi itse en ole uskonnolliseta perheestä ja joutuisin tätä tuonpuoleis kysymystä pohtimaan, sekoaisin aivan takuulla. En kestäisi moraalista halveksuntaa itsemurhaa kohtaan muutamaa sekuntia pitempään.
lapset ajan kanssa löytää siitä jonkun pakokeinon ongelmaiseen tilanteeseen.
Vanhemmat opettavat lapsiaan. Lapset imevät vanhemmistaan asioita, puheita ja tekomalleja.
Mä olen miettinyt kyllä samaa..eli miten se vaikuttaa lapsiin, jos vanhempi kuolee oman käden kautta. Toisaalta mun mieli ajattelee niin, että olisi heille parempi, että en olisi elossa. Toisaalta taas tiedän, että se voisi jättää elämänmittaiset arvet heidän sieluunsa. Joskus vaan, kun on tarpeeksi paha olla, unohtuu kaikki muut ihmiset ympäriltä kokonaan tai sitten vaan ajattelee enemmän niin, että lasten olisi parempi elää ilman minua. En halua pahaa kenellekään, olen vaan niin stressaantunut ja sumussa jatkuvasti, että kuolema tuntuu välillä ainoalta ulospääsyltä tästä kaikesta.