Kärsiikö kukaan muu tästä kyseisestä vaivasta? Itse kärsin siitä ja se rajoittaa elämääni pahasti! Pelkään mahdollista oksentamista aivan sairaasti! Pelkään jatkuvasti, että joku läheiseni saa oksennustaudin. Jos jollakin on oksennustauti, mua ei saa lähelle kirveelläkään. Mieluummin kuolisin kuin saisin vatsataudin. Oksennuksen näkeminen ei ole niin kamalaa kuin se ääni, joka oksentamisesta lähtee. Menen ihan paniikkiin, jos kuulen jonkun oksentavan. Pelkään myös hirveästi, että oksentaisin jossain julkisella paikalla yhtäkkiä.
Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia? Vai olenko ainoa tätä laatua?
Onko kenelläkään vastaavanlaisia kokemuksia? Vai olenko ainoa tätä laatua?
Vastaukset 15
Vanhimmat
oletko ollut www.emetofobi.se sivulla?siellä on melkein 700 ihmistä joka pelkää samaa.myös minä
Rutosin kielen taitoni ei ole riittävä ymmärtämään sivun sisältöä... Enkä kehtaa pyytää ketään tulkkaamaan... Harmi. Olisi varmaan ollut mielenkiintoinen sivu.
siis ruotsin kieli...
Mikäli hallitset englanninkieltä, niin yksi hyvä sivusto on www.emetonline.co.uk siellä on paljon keskusteluja ja tietoa.
Suomenkielistä forumia löytyy osoitteesta www.hypnologia.com, sieltä valikosta Keskustelut ja Hypnoosi. Siellä ainakin yksi keskusteluryhmä on kokonaan kyseisestä ongelmasta.
Lisäksi on olemassa www.tukiasema.net sieltä löytyy keskustelua ja apua vaikeisiin elämäntilanteisiin.
ruotsinkielisessä www.emetofobi.se sivula on myös suomalainen "osasto".kay katsomassa!
Itselläni saman tyyppinen kammo. Olen sitä itse vähän mietiskellyt ja tullut siihen tulokseen, että se lienee lähtenyt lapsuudesta. Silloin tuli sairastettua tauti muutaman kerran vieraissa eli ei kotona. Siitä on jäänyt erityinen kammo taudin kouriin joutumisesta kodin ulkopuolella.
Mietippäs milloin olet viimeksi oksentanut (ei krapulassa tms.) ja kuinka paljon se oikeasti elämää rajoittaa..
Itse olen myös kärsinyt koko ikäni (olen 27 v.) yrjökammosta, hienommin sanottuna emetofobiasta. Eniten minäkin kammoan sitä ääntä joka siitä lähtee. Luulin, kuten suurin osa kammoisista, että olen taatusti ainoa jolla on näin ihmeellinen kammo. Juuri luin jostain että se olisi 5. yleisin kammo, että on meitä muutama muukin :)
Se rajoittaa todella elämää, mutta kaipa senkin kanssa on vain opittava elämään. Itselläni ei ole kokemusta hypnoosihoidoista eikä muustakaan terapiasta, joten en osaa sanoa auttavatko ne.
Täällä yksi kammoinen kanssa. Pelko on hallinnut elämääni koko ikäni ja pahenee vain, en kykene opiskelemaan, seurustelemaan enkä ylipäätään tekemään asioita joita ns. "normaalit" ihmiset, ja vain siksi että kammoan oksentamista enemmän kuin kuolemaa. Olen juuri perustanut tukiryhmän emetofoobikoille, se löytyy osoitteesta:
http://groups.msn.com/emetofoobikot
Tervetuloa!
"en kykene opiskelemaan, seurustelemaan enkä ylipäätään tekemään asioita joita ns. "normaalit" ihmiset, ja vain siksi että kammoan oksentamista enemmän kuin kuolemaa."
Mikä estää normaalin elämän? Eihän tuohon asiaan päivittäin törmää. Olen ymmälläni.
Itsekin kammoan oksentamisesta (onneksi vaiva on näyttänyt jääneen lapsuuteen) ja sen ääni tekee minut huonovointiseksi, mutta miten tämä kammo olisi voinut rajoittaa opiskelujani tai seurustelua? En todellakaan ymmärrä. Asioillahan ei ole mitään tekemistä toisensa kanssa.
Kyllä on ainakin minulla rajoittanut elämää tämä fobia. Mihinkään sairaanhoitoalalle en voisi edes hakeutua (onneksi ei muutenkaan kiinnosta ala), eikä tee paljon mieli muutenkaan olla ihmisten lähellä kun aina joku jossain valittaa että "taitaa olla taas vatsatauti tulossa"; se vasta on kryptoniittia emetofoobikolle.
En myöskään voisi asua parisuhteessa kun aina pelkäisin jos toinen valittelisi huonovointisuutta, olisi krapulassa tai muuten yrjöämisen mahdollisuus leijuisi ilmassa.
Että vähän ymmärtämystä kammosta kärsiville, kiitos. Pahimmillaan tämä on todella kauhea, välillä lähes invalidisoiva kammo.
Ei tietenkään törmää, mutta _periaatteessa_ kyllä, aina kun pistää nokkansa ulos ovesta tai on ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä eroaa monista muista fobioista siten että pelon kohdetta on vaikea välttää; hämähäkkikammoisen ei ole pakko mennä mökille tai siivota kellaria, korkeita paikkoja pelkäävän ei ole pakko kiivetä eiffel-torniin jne. mutta kauppaan, pankkiin yms. jokaisen on joskus mentävä ja missä on ihmisiä, on aina riski että jollain on/on ollut mahatauti joka saattaa tarttua ja foobikolle pelkkä ajatus siitä on liikaa. Jos ei itse kärsi tästä fobiasta, ei voi ymmärtää millaista elämä tämän kanssa on... eipä sitä oikeastaan elämäksi voi edes kutsua.
"eikä tee paljon mieli muutenkaan olla ihmisten lähellä kun aina joku jossain valittaa että "taitaa olla taas vatsatauti tulossa""
No ei kai sentään. Itse en ole kuullut valittelua varmaan koskaan! Ehkä flunssaa valitellaan, mutta harvemmin vatsatautia. Mutta toisaalta ymmärrän, että jos henkilö saa taudin helposti, niin kyllä sitä silloin voi kammotakin. Eli ovatko kammoajat siis vatsataudin uhreja usein? Itse en voisi kammota oksentamista sen takia, koska viime kerrasta on ehkä 10 vuotta. Mutta jos tauti iskisi vuosittain, niin tilanne voisi olla vähän eri.
"En myöskään voisi asua parisuhteessa kun aina pelkäisin jos toinen valittelisi huonovointisuutta, olisi krapulassa tai muuten yrjöämisen mahdollisuus leijuisi ilmassa."
Tiesistkö, etteivät kaikki ihmiset pode krapulaa ja joihinkin ihmisiin vatsatauti ei iske lainkaan?
Oma mieheni ei ole koskaan yrjönnyt, josta olen kieltämättä tosi kiitollinen. Ja jos yrjöäisi niin laittaisin kädet korville ja alkasin laulaa :). No niin, ei ole tarkoitus vähätellä kammosta kärsiviä. Toivottavasti löydätte siihen jostain apua, sillä esim. parisuhteesta kieltäytyminen kammon takia kuulostaa kyllä aika pahalta.
"Itse en voisi kammota oksentamista sen takia, koska viime kerrasta on ehkä 10 vuotta."
Eipä se fobia siitä ole kiinni. Itselläni on n. 20 vuotta aikaa siitä kun olen laatannut (koputtaa puuta) ja silti pelkään sitä enemmän kuin kuolemaa.
Minä kyllä satun melkein joka paikassa kuulemaan jonkun valittelevan mahan olevan sekaisin tai mahataudin olevan tulossa. Saattaa olla että fobian takia kiinnittää niihin erityistä huomiota, ei sitä varmaan kammottomana tulisi edes ajateltua.
En ole parisuhteessa koska se on MAHDOLLISTA että toinen yrjöää tai sairastuu mahatautiin. Tiedän itsekin että se kuulostaa pahalta ja olen joskus asiaa surrutkin mutta nyt olen sinut sen kanssa että elän yksin. Onneksi viihdyn itsekseni :)
Tiedän että fobioita on vaikea ymmärtää jos ei niistä ole itsellä kokemusta. Mutta suvaitsevaisuus ja ymmärtämisen yrittäminen ei koskaan ole pahasta.
Minulla pelkoa pitää osittain yllä juuri se että olen oksentanut viimeksi 20 vuotta sitten. Ja koska oksentaminen on niin harvinainen ja sinänsä epänormaali tapahtuma, sitä ei oikein voi "harjoitella" ellei sitten ole pokkaa työntää sormia kurkkuun tms. Tosin olen lukenut että jos pelko on tarpeeksi voimakas, se voi tukahduttaa aivojen oksennuskeskuksen niin että oksentaminen ei enää edes onnistu ellei ole todella sairas. Luin mm. tytöstä joka oli yrittänyt vapautua pelostaan juomalla ipeca-siirappia, voinut pahoin ja yökkäillyt pari päivää mutta ei ollut onnistunut oksentamaan, ja pelko oli vain pahentunut. Ehkä pelko lievittyisi jos oksentaisin, mutta eipä sekään ole 100% varmaa, joillain se on jopa pahentanut pelkoa, tai pelko on palannut pian takaisin.
Minä ainakin kuulen harva se päivä mahatautijuttuja ja törmäilen "mahdollisesti" mahatautisiin ihmisiin, viimeksi tänään kaupassa minua käytännössä seurasi kalpea nainen jolla oli kärryssä Jaffa-pulloja ja mustikkakeittoa jotka useimmissa emetofoobikoissa aiheuttavat epämiellyttäviä assosiaatioita. OK, on mahdollista että foobikko kiinnittää enemmän huomiota tällaisiin asioihin kuin muut, mutta se on tyypillistä kaikille fobioille.
Ja minulla ainakin seurustelu on täysin poissuljettu asia, lastenhankinnasta puhumattakaan. Esim. suuteleminen on minulle ajatuksena suunnilleen sama kuin pitäisi pestä wc-pytty nuolemalla, ja lasten oksennuksia en todellakaan käy siivoamaan. Jos/kun kumppani alkaisi valittaa huonoa oloa tai oksentaisi, pistäisin todennäköisimmin suhteen poikki samantien. Minulla kun on taipumusta alkaa kartella ihmistä joka on oksentanut tai kertoo oksentavansa herkästi. Ei kuulosta järkevältä, tiedän, mutta fobia ON järjenvastainen, liioiteltu, epärealistinen, pelon kohteeseen nähden suhteeton pelko. Etkö muka itse pelkää mitään? Jos et, ole onnellinen.
ole yksin!kun kuulen että jollain jossain on mahatauti,ni heti alkaa vatsassa kiertää.vaikka edellisestä oksennustaudista on aikaa niin silti.nykyään vatsatautini on mahan kipuilua ja vääntämista ja huonoa oloa tai maha hieman sekaisin,luojan kiitos ei oksentelua!!!