Mikä on takan ja leivinuunin ero?

Leivinuunissa voi paistaa leipää, takassa ei.
Itä-Suomessa uunia lämmitettiin päivittäin, Länsi-Suomessa vain kerran viikossa.

Uusavuttomuuden huippu!
Yripäpä paistaa takassa leipää :D

Maalattia on se juttu. Ei mitään hirsilattioita, vaan muhevalla mullalla oleva lattia. Siihen nuotio keskelle, mihin hirven sorkka vartaalle pyörimään.

Takoilla on jo keskenään erilainen rakenne, saati sitten jos vertaa uuneihin. Osittain on myös kyse semantiikasta.

Pystyuuni (pönttöuuni, kakluuni) on nimensä perusteella uuni, mutta paha noissa on leipää paistaa, vaikka uuneja ovatkin.

Leivinuuni nimensä mukaisesti on tarkoitettu ruuanlaittoon. Alkuperäiset olivat huonoja lämmittämiseen, koska niistä lämpö karkasi suoraan hormiin ja ulos. Ei siis ollut mitään kiertoa, poskikanavia jne.

Vanhojen ( niihin mihinkä itse olen törmännyt) rakenne oli kiveä, savea, hiekkaa, kiviä ja tiiliä. Ts. mätkittiin mitä tahansa mitä pystyi käyttämää ilman, että uuni paloi, tai romahti kasaan. Ei noissa oikeasti ollut mitään tietämystä. Lämmittämiseen huonoja, mutta puskivat hormin kautta savut ulos (vs. savupirtti) ja ruuanlaitto onnistui.

En tiedä onko idän ja lännen uuneissa eroja. Tavalliset tallaajat nyt olivat tietämättömiä ja uunien malli kopioitiin jostakin. Ruuanlaitto toki on ollut erilaista ja idässä se on ollut "uunikeskeistä", kun lännessä sitten on jo osattu käyttää liettä.

Nykyaikaisissa tulisijoissa palamisen kannalta on oleellista paloprosessi ja lämmön talteenotto johonkin (vesi, tiili jne.)

Paloprosessista ei aikoinaan tiedetty yhtään mitään. Kunhan kokeiltiin jotain. Oleellista takoissa on toisiopesä ja toisioilma. Näillä saadaan palokaasut poltettua loppuun ilman, että polttokelpoista kaasua pusketaan suoraan taivaalle. Toisiopesän tulee olla todella kuuma, että häkä alkaa palamaan, ja se palaakin kuumalla liekillä.

Lämmön talteenotossa on pitkään ymmärretty, että pitkät poskikanavat, tai vaihtoehtoisesti lämmön siirtäminen nopeasti esim. veteen parantaa tulijan hyötysuhdetta, koska hormiin kulkeutuvien palokaasujen lämpötila laskee. Tämä on kuitenkin eri asia kuin paloprosessin "hyötysuhde". Palamisen täydellisyydessä on kyse siitä paljonko polttoaineesta palaa täydellisesti muuttuen lämmöksi ja jälkimmäisessä siitä kuinka iso osa kyseisestä lämmöstä muuttuu lämmitysenergiaksi.

Kysymykseesi siitä kuinka isoja isoimmat uunit olivat, niin halutessasi pikavisiitti Turunlinnaan kertoo, että isoja. Uunit/hormit olivat osa kiinteää rakennetta kuinka seinät pysyivät pystyssä. Eli kyllä tuo yläkoko oli melkein vailla rajaa.

Siis alunalkaen takalla tarkoitettiin avoinasta tulentekoon tarkoitettua hormin levikettä, jonka ideana lähinnä lämmitys. Sittemmin 1600-1700-luvuilla takka yhdistettiin leivinuuniin ja hellaan. Siihen pystyi laittamaan vaikka padan liekin päälle tai kiehauttamaan kahvit.

Toisin sanottu muunlaista takkaa ei ole olemassakaan, kuin avotakka. Umpinainen luukullinen "moderni takka" on määritelmällisesti uuni. Takkojen toinen nimitys on piisi.

Eikun 3 vuoden leivät kerralla, muistat pahasti väärin !

Leivin uunin pesä on valtavan paljon suurempi kuin takassa.