Kyllä raivostuttaa kun join viikonloppuna paljon ja tuli niin kauhea krapula, että on sitä pitänyt parannella joka päivä. Ei kertakaikkiaan kestä niitä aamutärinöitä. Pikkuisen koko ajan ottaa kun yrittää pitää pahaa oloa pois. Nyt jo siis 5 päivää. Viiniä ja olutta. Ja paljon on mennyt.
Ensi viikolla sairasloma loppuu ja työt alkaa. miten ihmeessä saan tämän tuhonkierteen katkaistua?
Hätähän tässä alkaa olla. Olisko kellään vinkkejä?
Ensi viikolla sairasloma loppuu ja työt alkaa. miten ihmeessä saan tämän tuhonkierteen katkaistua?
Hätähän tässä alkaa olla. Olisko kellään vinkkejä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tunne edellisestä elämästä, oli tarkoitus ottaa korkeintaan kahtena päivänä mutta kun kerta sairaslomaa on niin voihan sitä vielä jatkaa kun ei tartte edes töihin mennä....aamulla helvetinmoinen vapina ja pelko päällä..ei auta muutakuin ottaa lisää että olo helpottuu...kyllä minä huomenna lopetan ja ens viikonloppuna en sitten ota tippaakaan mutta kappas vain..Torstaina jo ajatus lähtee kääntymään siihen suuntaan että kylläkai sitä nyt Perjantaina vois vähä ottaa ja sama kierre jatkuu vuodesta toiseen..joka Sunnuntai sama ajatus..ei enään koskaan.kyllä minä vielä lopetan tämän juoppottelun..raittius on ihan tuossa nurkan takana kunhan vain menen sinne mutta jalassani on kuin näkymätön köysi joka estää minua menemästä sinne ja niin kierre vaan jatkuu ja jatkuu..No Se Siitä. AA:n Auttava käsi on tarjolla jos vain haluat tarttua siihen.
Ota kunnon tavaraa, eihän tommosesta kaljan- ja viinin lipittelystä tosiaan tullu muuta ku vapinat ja tärinät. Kunnolla kirkasta viinaa ja reilusti, vähän voit loppucasesta blandata ja jätä jonkin verran aamuks. Ja eiku lisää vaan heti viimeistään kaffepaussin aikaan.
Tommonen lipittelyhän ei oo mistään kotosin.
Ei oo mitään tuhon kierrettä vielä näkyvissä, jos pystyt ja pysyt vielä näppiksilläkin eikä pahempia skrivausvirheitäkään, näemmä...
Otin sitten 24.2 4 parantavaa olutta aamupäivästä ja siihen loppui.
Ei pisaraakaan viikonloppuna. Olen juuri nukkumaan menossa. Tästä se raitis elämä alkoi.
On hyvä mieli ja olokin parempi. Mieli on kyllä tehnyt ottaa pari kertaa, mutta olen ajatellut sitä kierrettä ja pysynyt ehdottoman tiukkana.
Voimia vaan teille kaikille samassa tilanteessa oleville. Mun on pakko laittaa itseni kuriin nyt heti!
Reilut pari vuotta sitten olin itse samankaltaisessa tilanteessa, tosin olin jo juonut itseni pihalle töistä ja muutakin härdelliä oli ehtinyt elämässä tapahtua. Pisimmät raittiit pätkäni olivat vajaan parin viikon mittaisia, ja nekin rystyset valkoisina sinnitellen, eli juominen oli joka päivä kuitenkin mielessä. Siinä vaiheessa oli takana jo katko, päihdekuntoutus, visiitit selviämisasemalle ja sairaaloihin, ensimmäiset AA-yritykset, naisten kasvuryhmät ja A-klinikkakäynnit. Papereissa oli diagnoosi F10.2. eli alkoholiriippuvuusoireyhtymä.
Mutta löysin oman ratkaisuni ja päivä kerrallaan olen nyt saanut olla raittiina ja ilman juomishimoa kolmatta vuotta. Elämä on kolhinut vieläkin aika ajoin, mutta yksi murhe kerrallaan on jokaisesta töyssystäkin selvitty kuivin jaloin ja suhteellisen selväjärkisenä :-)
Raittiuslupauksia en ole tehnyt edelleenkään (tulevaisuudensuunnitelmia sen sijaan kyllä), mutta tämäkin päivä meni raittiina ja ellei huomenna mielenterveys totaalisesti heitä häränpyllyä niin enköhän silloinkin valitse mieluummin raittiin päivän.