Saippuamiehen lähtö (asperger-narsisti)

"Se oli totuus, kun oli huomannut, että aina pitää saada sanoa se viimeinen sana ja tehdä päätös."
Olihan se totuus, en sitä sanonutkaan... Todistavathan hänen lukuisat kertansa sanoa asia ääneen kun aina hävisi väittelyt että oli valmis lähtemään.
Tosin saippuamies lähetti minulle jälkeenpäin rakkauskirjeen, joka oli muuten täysin hirveä.
Saippuamiehen silmät olivat myös itkusta punaiset kun näin hänet vähän ajan kuluttua erosta.
Saippuamies olisi myös ollut valmis jatkamaan suhdetta.

Rautalanka:
Mutta vitsi oli siis tuo kertomus, että yleensä kyhäsin sen kasaan ja laitoin tänne palstalle.
Pahanlaatuinen kasvain oli tuo aika minun elämässäni, jolloin miltei tuhlasin aikaani.
Vain jokin korkeampi voima voi tietää olenko hyötynyt tuosta ajasta jotain. I´hope so.

Jollain tavoin olin kyllä hyvyydessäni siinä suhteessa. Jotain LR-juttua minullakin, en voi sitä kieltää. Olen täällä palstallakin sanonut että lievää sellaista minullakin. Mutta selätystä on tapahtunut paljon noista vuosista. Opin ihan käytännössä että en ole niin huono ihminen rakkauden saralla, että minun täytyisi tyytyä saippuamiehiin.

"Se oli totuus, kun oli huomannut, että aina pitää saada sanoa se viimeinen sana ja tehdä päätös."

Hän oli se joka tahtoi aina voittaa kinat ja väittelyt, mutta ei siinä onnistunut.
Hän oli melkoisen sovinistinen, mutta vain niiltä osian kuin olisi ollut miehisenä miehenä saamapuolella. Siksi voittaminen oli hänelle kaikki kaikessa.

Minulla ei tuollaista tarvetta oikeastaan ollenkaan.
Mutta minulle totuus on jonkinlainen arvo varsinkin silloin jos asiasta oikein väittely syntyy...

Hänellä siis pakkomielteinen päähänpinttymä että mies on perheen pää ja siksi hänen täytyi saada aina oikeassa vaikka ei ollut sitä koskaan.

sellaisiin ihmisiin helposti koukuttuu joissa näkee jotain mitä pitäisi löytää itsestään.
Minäkin koukutuin yhteen henkilöön, jossa oli jotain mitä on tavallaan jossain muodossa itsessäni mutta kadoksissa, mutta sitä tilannetta ei ole enää.

Ai haluaisin pulputtaa.
Teen itse noita aloituksia lähinnä ja aiheet kiinnostavat jo otsakkeen tehdessä, että joitan sitten tulee laitettua mitä mielen syövereistä löytyy.

No, inspiroit kyllä sen vuoksi, että minulla noita aspergereeroja menneisyydessä.
Mutta kuten huomaat, kokemuskseni eivät ole olleet hyviä.

Tosin asperger-saippuamies totesi minun olleen parasta mitä hänelle on sattunut elämässä.
Olen ottanut opikseni että en ole enää parasta kenellekään joka ei ole minulle parasta.

En halua aspergereeroita mitään nyt enkä tulevaisuudessa.
Teen tämän tässä samassa itselleni selväksi. Menee aika tarkkaan samalla kaavalla kuin narsistijutut.

Mutta kuten näkyy. Minulla avautunutta koostetta enkä tarvitse sitä silppua minkään tueksi.
En myöskään toista koska minulla hyvä muisti.

Suosittelen sinulle pitkää monologia...areena on sinun !!! :)

"Siksi oletkin niin koukuttunut minuun kun näet minussa mitö itse kaipasit tehdä."

En haluaisi suin surminkaan ripuloida täällä palstalla.
Olen kirjoittanut täällä suhteellisen paljon jo vuosia ennen kun sinä tulit tyrehdyttämään kaikki muut keskustelut.
Keskityin silloin narsismiin ja vastasin ihmisille jotka tulivat etsimään apua täältä.
Nythän heitä ei huomioida kunnolla, kun menee tähän väkästämiseen sinun kanssasi aikaa.

Odotan kyllä aikaa jolloin voin ja omistautua enemmän taiteen tekemiseen.
Että siinä ehkä nyt jotain samaa, että jotain samaa haluan sitten tulevaisuudessa tehdä.

Mutta en nyt toki ripuloida palstaa.

Minun koukuttumiseni sinuun päättyy heti kun saan voittoni nyt tästä taistelusta ja sinä lähdet palstalta.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Suosittelen sinulle pitkää monologia...areena on sinun !!! :)

Hohhoh!
En tule kirjoittamaan pitkää monologia.
Palstalle tulee pikkuhiljaa muuta väkeä kuukausien myötä ja keskustelen heidän kanssaan.

Olen keskusteleva ihminen toisin kuin sinä.

Keskusten sitten kun joku puhuu oikeaa asiaa sain tarpeekseni hölötyksestä tietyn kokemuksen kautta.

Haluaisitko keskustella vaikka erilaisista psykopatiaa koskevista tieteellisistö tutkumuksista voisimme yhdessä vertailla niitä ? Tai vaikka Aspergeriakin ?

poiuytrdfgh kirjoitti:

Haluaisitko keskustella vaikka erilaisista psykopatiaa koskevista tieteellisistö tutkumuksista voisimme yhdessä vertailla niitä ? Tai vaikka Aspergeriakin ?

Minua ei kiinnosta tieteentekijän aspekti. Joka tieteentekijä on siis toinen ihminen kuin minä. Joskus erotan tekijän aspektia mielestäni, mutta siinä kohtaa minua ei kiinnosta sen enempää asia. Ignooraan vain tietyt ajatelmat jos niin koen. Jos keskustelu menee sellaiseen minkä ignooraan, voin sitten sanoa miksi. Yleensä jos keskustelen asiallisesti, niin luultavasti toinen keskustelija näkee samaa.
Tuollaiset seikat nousevat esiin varsinkin silloin kun joku lähes viralliseksi nostettu tieto on tarkoitushakuista. Tieteellinen tutkimuskin voi olla tarkoitushakuista joskus. Tai palvella tiettyjä päämääriä.
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/fi/fi3/4_tiede/09_tieteen_ongelmia?C:D=1464968&m:selres=1464968
"Tieteen kriteerit ovat hienoja ja niiden avulla lähestytään varmasti totuutta ja oikeaa käsitystä maailmasta, mikäli niitä pystytään noudattamaan. Tiedettä tekevät kuitenkin ihmiset, jotka eivät aina ole objektiivisia toimijoita. Tutkijan voi olla vaikea irrottaa omaa persoonaansa tutkimuskohteestaan – onhan jo tutkimuskohteen valinta usein henkilökohtaisen kiinnostuksen ja valinnan tulosta. "

Minä en maallikkona näe mitään syytä miksi minun pitäisi itseäni kiinnostavista asioista keskustella jonkun muun ihmisen näkövinkkelin kautta. Jos omaan näkövinkkeliini, jonka hyväksyn ja oikeaksi koen, löydän jonkun tietolähteen tueksi, niin silloin lainaan.

Ja unohda joksikin aikaa ne väkinäiset sosiaalisuudet ja irrottele kunnon monologilla !.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Ja unohda joksikin aikaa ne väkinäiset sosiaalisuudet ja irrottele kunnon monologilla !.

En tunne vetoa julkiseen palstailuun monologilla.
Minulla ei mitään salaisia tarkoitusperiä joiden takia tahtoisin kuitenkin loppupeleissä että monologini joku lukisi.
Sinulla tarkoitusperä monologillasi. Se on jonkinlaista haistattelua, politikointia yms.

Minulla rehellisenä ihmisenä se asia minkä kirjoitan.
En käytä palstaa muihin tarkoituksiin kuin mihin se on tarkoitettu.

Olen sanonut että minulla päiväkirja.
Mutta pidän sen huomattavasti suppeampana kuin 1000 sivua, koska luen sitä itse muutaman vuoden välein... Sekin on tarkoitettu hyötykäyttöön jollekin elävälle tietylle henkilölle.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Ja unohda joksikin aikaa ne väkinäiset sosiaalisuudet ja irrottele kunnon monologilla !.

Minulle sosiaalisuudet eivät ole väkinäisiä. Olen sosiaalinen ihminen ja sosiaalisuus on minulle elämäntapa, kaikessa nykyään.

Mutta miten muut voivat päästä kuuntelemasta sinua tällaisella palstalla.
Asuinkumppanista pääsee kun heittää sen ulos (riippuen kenen asunto tietenkin) tai lähtemällä itse.
Perheenjäsenestä pääsee kun lyö puhelun poikki jos asutaan omillaan.

Mutta miten pääsee ihmisestä joka päättänyt kaapata palstan soliloguydakseen lopun elämäänsä täällä?

Noin voi tietty päästä käymään ja on käynytkin. vaikkei niin kirjaimellisesti että mitään ääntä olisi kuulunut

Jos nyt jotkut neurologisine lapsineen jonottaa jonnein...ei minulle heidän neuvoistaan ole mitään hyötyä...olen siellä päässyt läpi jo monta jonoa aikoinaan...eikä minua siellä enää jonojen rasitteeksi tarvita...tämmöisenä melkein mummona joka jo tuntee ne jonot kuin omat taskunsa. .

Paitsi jos minut palkattaisiin jonkinlaiseksi netin välityksellä toimivaksi palveluneuvojaksi, jotta saisin lisää ruokaa.

Olen huomioinut mitä olet kertonut hoitopolustasi.
Olen vain sitä mieltä että sinulta jäänyt joku vaihtoehto huomioimatta tai et ainakaan ole lähtenyt sitä tosissasi huomioimaan.
Asia liittyy asuinpaikkaasi ja nimenomaan siihen että siellä ei ilmeisesti ole palveluja ja sinulle kaikki matkakustannukset ovat ihan liikaa.
Myös vanhempiesi ahdistus voisi hellittää.
Sitä kautta myös tämä palstan ahdistus voisi helpottaa.

Ajatteletko tosissasi että voisit elää koko tulevaisuutesi netissä?

Mitä tulee asuinpaikkaan niin sen vaihtaminen tulee sitä vaikeammaksi mitä vanhemmaksi tulee. Asuinpaikka vaihtuu ehkä vasta kun sen joku muu sitten aikanaan vaihtaa...

poiuytrdfgh kirjoitti:

Paitsi jos minut palkattaisiin jonkinlaiseksi netin välityksellä toimivaksi palveluneuvojaksi, jotta saisin lisää ruokaa.

Sinua ei kovin helposti palkata kun sinulla ei ole koulutusta. Lähihoitaja olisi hyvä lähtö sellaiseenkin ammattiin. Mutta et voi saada mitään koulutusta kun asiasi ei etene.

Et voisi mitenkään olla tuollaisena noin epäsosiaalisena ihmisenä nettineuvoja.
Tuollainen heittokin jo osoittaa että sinulla ei näkyvyys ihan klaari.

En kykenisi ikinö opiskelemaan lähihoitajaksi , se oin taas asioita joita en osaa.

Osaan näitä teoreettisia juttuja. Teoriatasolla hahmotan laajoja kokonaisuuksia, mutta en ympäristöissä

Osaan kyllä käyttäytyä hyvin netin välityksellä ja osaisin olla oikein kohtelias palveluneuvoja.

Ja oikeasti empaattinenkin joka kuulee mitä sanotaan

Ainoa ongelma toki on etten voi neuvoa mitään etiikkani vastaista jos joku käskee

poiuytrdfgh kirjoitti:

En kykenisi ikinö opiskelemaan lähihoitajaksi , se oin taas asioita joita en osaa.

Ihmisten ilmoilla jos uskaltaisit lähteä sieltä viimeisestä kolostasi voisit saada koulutusta joka on henkilökohtaistettu.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Osaan kyllä käyttäytyä hyvin netin välityksellä ja osaisin olla oikein kohtelias palveluneuvoja.

Sinun käyttäytymisesi ja kohteliaisuutesi ei ole se ainoa. Pitäisi olla valmiuksia ottaa vastuu, myös työnantajallasi on vastuu palkkaamistaan henkilöistä. Sinulla ei ole mitään näyttöä. Enkä minä ainakaan uskoisi hetkeäkään että sinulla mitään muuta tietoa kuin hyvin kapea-alaista omasta sairaudestasi. Mikä on hyvin tavallista että ihmiset tuntevat omat sairautensa paremmin kuin heitä hoitava lääkäri yleensä.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Osaan näitä teoreettisia juttuja. Teoriatasolla hahmotan laajoja kokonaisuuksia, mutta en ympäristöissä

Kyllä kaikenlaisten palkallisten neuvojien on hahmotettava kaikenlaiset tilanteet huomattavan laajasti.

Ihan sama mitä saat. Sinun saamisesi ei kiinnosta jos pitäisi työtä tehdä.