Oletko oikeasti onnellinen?

Mies vai nainen kysyy?

En ole kiinnostunut m->m suhteista.

Minä olen ja toivoisin, että sinäkin olisit. Mikä sinua estää? Ihana mies, jolla kysyntää riittäisi. Anna jonkun tehdä sinut onnelliseksi. Minusta tuntuu, että aika ja mm. Meidän suhteen kehittyminen on kypsä siihen. Minä annan sinun mennä. Sinulla on oikeus mennä. Minulle riittää, että sinä olet ystäväni. Minulla ei koskaan ole ollut miespuolista ystävää mutta sinä olisit juuri sopiva. Voisin luottaa sinuun. Minulle jo riittää ystävän asema.

Tämä olkoon vertaistuellinen vastauskoska en tiedä onko kummalle. Minun elämä on isossa mylläryksessä ja tiedän, että ratkaisut ovat vaikeita, mutta niin oikeita. Onnea ei voi saada ilman pohjakosketusta. Minulla on menossa pohjakosketus kohta. Kyllä jokaisella on oikeus onneen vaikka se olisi sitten ikuista yksin oloa. Itse petos vain rikkoo ihmistä ja siitä kärsii kaikki osapuolet. Toki onhan sellainen helppoa.

Hyvää Joulua
https://www.youtube.com/watch?v=2s_QgMCW9ks

Minun elämäni on onnellista, koska olen tekemässä oikein. Yksityiskohdissa voi olla hiontaa mutta iso kuva on oikea. Minä ja mieheni olemme ehkä vähän etääntyneet ei pelkästään tästä jutusta johtuen. Pikkulapsiaika ja työ ym. Asiat ovat vieneet kauemmaksi. Läheisyyden eteen pitää tehdä työtä. Se on uudenvuodenlupaukseni. Minulla on taipumus pitää hyvän elämän kulisseja yllä. Samanlaista meillä on kuin muissakin perheissä, ehkä vähän sotkuisempaa.

Mitä on olla oikeasti onnellinen. Itse sanoisin olevani olosuhteisiin nähden, etsin pikku hippusia, toki haaveilen rakkaudesta ja isommasta onnesta. Me mentiin parisuhdeterapiaan hakemaan apua parisuhdeongelmiin. Itse muutuin sen myötä, en ole enää niin elämän kontrolloitavuutta haluava, samalla tajusin etten voi elää ihmisen rinnalla joka on liian kontrolloiva eli suhde ei enää toimikaan kontrolloivan ihmisen rinnalla ja taas voidaan sanoa, että ei riitä että toinen muuttuu (vaikka voi se muuttuminenkin mennä toistepäin) ja toisaalta vaikka terapiaan mennä liittoa parantamaan saattaakin se päinvastoin näyttää ja vahvistaa eron tarpeellisuuden.

Minäkin olin aikaisemmin äärimmäisen kontrolloiva. Odota, että puolisosi vielä muuttuu. Anna hänelle mahdollisuus. En yhtään tiedä, miksi puhun hänen puolestaan. Ajattelen teidän koko perhettä, lapsia. Ero on aina kauhea.Lisäksi vastaasi voisi tulla vielä kontrolloivampi.

Anteeksi, yritän vaikuttaa elämääsi täysin ulkopuolisena. En tiedä tilannettanne. Tiedät toki, että ero on kauhea. Yritän vähentää täällä käymistä. En oikein tiedä, miksi yhä sitä teen. Jokin sidos vielä. Toivon sinulle kaikkea hyvää aina. Yritän vain poistua, vaikka se ei ole helppoa.

Olen vähän. Ei ole. No löysin jotain sellaista mitä en toivonut, enkä etsinyt ja nyt kaikki muu tuntuu laimealle (Jeesus). Vaimon olisin halunnut, mutta kissa vei kielen kun olin pieni eikä koskaan palauttanut sitä. Eikä sellaisia vaimoksi sopivia naisia ole kyllä kauheasti. Surettaa siis vähän yksinäisyys, mutta tekee iloiseksi kun tiedän mitä tulee suurella todennäköisyydellä pian tapahtumaan. Toivon aika vähän elämältä alkuunkin. En mitään ihmeellistä odottanut. Tiesin että maailma on paha ja julma, mutta en uskonut, että hyvä voittaisi. Nyt uskon.

Oletan, et suurin osa vastaisi, en? En ole itsekään tehnyt asian hyväksi paljoa, tyytynyt vain tähän, aika muuttaa aikanaan tilanteen paremmaksi, toivottavasti? Toivoa oltava, vähän siihen voi myös itse vaikuttaa, mut osin myös toisten käsissä.

Olen oikeasti onnellinen ja elämäni on sellaista kuin haluankin.
Joskus asiat kirkastuvat kummallisesti ja kummallisten tilanteiden kautta.
Tänään tapahtui sellainen asia.
Kaikki on selvää, ei tarvitse enää mietiskellä ja pohtia mitään.

On monta asiaa, jotka pitää onnellisuuden pöytää kasassa.

Parisuhteen jalka on paikallaan, mutta säpäleinä. Se on tärkeä kokonaisuuden kannalta. Yksi jalka aiheuttaa myös kovasti huolta. Loput on itseasiassa tosi hyvin ja yksi tärkeimpiin kuuluva jalka on kasvamassa. Siitä toivoisi tulevaisuudessa tukipilaria pöytään. Nyt Pöytä pysyy pystyssä näin, mutta välillä keikkuu luvattomasti.

Onni on suhteellinen käsite. Jos sinulla on suuret odotukset mikä sinut saa onnelliseksi ja itsepintaisesti sitä päääränä tavoittelet niin todennäköisesti onnesi ei toteudu. Jos taas keräät onnea pienistä asioita tulee niistä suuri onni yhteensä, kun vain oivaltaa sen.

Minä olen nyt perusonnellinen, mikä ei tarkoita sitä, että kaikki ongelmat olisi ratkaistu mutta ne ratkeavat. Me ratkaisemme niitä miehen kanssa yhdessä, ei niin että joku ulkopuolinen ratkaisisi niitä minun kanssani. Tunnen saavuttaneen tutun tai ystävän aseman elämässäsi. Se on ok paikka. Sinulle toivon onnekkuutta ja onnea elämässäsi. Toivon, että saat haluamasi, vaikka sinulla on suurehkot vaatimukset naisilta. Tiedät, mitä teet ja olet varmasti moneen kertaan miettinyt. Sinun pitää myös itse olla aktiivinen. En aio enää kirjoitella täällä. Uskon, että emme oikein voi olla ystäviä, kun lähtökohta on se, mikä oli. Toivon, että annat mieheni toimia minun avustajana ja annat minun olla rauhassa. Mieheni myös huolehtii minusta hyvin, joten sinun ei tarvitse. Olisin rauhaanjätöstä kiitollinen. Hyvää joulua toivottelen.

En ole. Ei valitettavasti ole. Lapsi on asia mistä olen onnellinen. Toki työ ja terveys ovat myös asioita joita arvostan.

Ei mun elämä ole ainakaan sellainen kuin toivon. Siitä puuttuu intohimo. Mitä noita tovereita on kuunnellut ja rivien välistä lukenut, niin näyttää puuttuvan aika monelta tässä iässä. Sitten haikaillaan naisten perään ja pelätään että kuivutaan kokoon.

Elämä on mitä on. Tyytyä tuskin voi. Kuitenkin. Onnellinen monesta, murheellinen yhtä lailla. Plusmiinusnolla.

Ei se suunnitellusti ole mennyt mutta mallillaan. Romantikkona pikkiriikkisen harmittaa ettei mies ole yhtään romanttinen🤨
Onnellinen olen kuitenkin. Vois sitä huonomminkin asiat olla. Perhe, ystäviä, koti. Hyvät välit sukulaisten kanssa. Kaikilla näin ei ole.

en ole, mutta ehkä tärkeämpää kuin onnellisuuden tavoittelu , on tasapaino , - etenkin itsensä sisällä.

Olen oppinut iloitsemaan myös niistä pienistä asioista ja kyllä, koen olevani onnellinen. Toki kaipaan erästä rakasta ihmistä, mutta ei se enää tee minua onnettomaksi. Lisäksi uskon siihen, että elämääni on luvassa vielä paljon aitoa rakkautta.

Miksi ap olet onneton? Tsemppihalaus!

En ole onnellinen. Kaipaan niin paljon, että menetän pian järkeni! Toki päivät kuluu arkiaskareissakin, mutta haluaisin jotain muuta. Vereni kiehuu ja minun on vaikea pysyä rauhallisena kun näen sinut, vaikka ulkokuoreni on tyyni. Ajattelen, että kaikella on tarkoituksensa, tälläkin. Ehkä jonakin päivänä vielä, toivossa on elettävä

En todellakaan ole onnellinen. Tällä hetkellä en ole onnetonkaan. Luulin jo hetken, että vierelläni oli ihminen, jonka kanssa voisin rakentaa tietä onnellisuuteen ja jonka kanssa jo sain pilkahduksia onnesta. Joskus toinen vaan tuntee enemmän kuin toinen. Tällä kertaa kävi näin. Toivottavasti jatkossa olisi sitten tasapuolisen voimakasta.

En tiedä haluanko edes olla onnellinen. Elämä on ihan ok. Kai olen työntänyt koko onnellisuus-myytin niin kauas etten edes haaveile.

Ei ole enkä ole onnellinen. Luulin joskus olevani, mutta en enää.

En. Vaan en onnetonkaan. Olen tyytynyt.
Rakastin joskus. Silloin olin.