Miks kaikki "huonot" jätkät osuu just mun kohdalle?! Mun sydän on särjetty niin mont kertaa etten osaa enää luottaa keneenkää... Mun ensimmäinen poikaystävä oli myös mun first love mut sille mä olin suunnilleen 30. muija. Se esitti mulle tosi kilttii ja vietin sen kans aikaa joka päivä. Mä suunnittelin jo häitä ja se suunnitteli kuinka se sais mut sänkyyn. Se "suhde" kesti 2 viikkoa ja siks koska se ei päässy mun kans sänkyyn. Ja meijän erost pari päivää nii sil oli jo uus muija kainalossa!
No ku olin unohtanu tän jätkän niin tutustuin mun kaverin bileissä yhteen rentoon poikaan jonka kans mul oli säpinää bileissä ja sen jälkeen jonkun aikaa. Musta se oli tosi kiva ja meil oli toosi hauskaa ilman et oltais seurusteltu... noh ku oltii joku kuukaus hengailtu yhessä nii mä päätin kysyy et voisko meist tulla jotain..No se tunnusti mulle et se oli kokoajan ollu varattu mut silti tykkäs must. Mä olin ehtiny ihastuu siihen jo tosi paljon ja tietenki mä olin taas surullinen kun taas mun paras frendi oli löytäny kunnon pojan... :/
No yks kesä me lähettii perheen kans italiaan ja siel tuli sekoiltuu aika monen kans. Meijän hotellis oli sellanen puoliks italialainen poika johon ihastuin ihan heti. Se oli herrasmies; ennen ku se suuteli niin se kysy "Saaks sua suudella?" . Me käytiin diskois kahestaan ja uitiin yöl...se oli tosi romanttist. Mut ku kaks viikkoo oli kulunut meijän piti lähtee suomeen..ja tättärää: se poika ei asunu suomes vaan englannis. Se poika sano vikan päivänä et mä oon aina tervetullu englantii sen luokse mut ei se paljoo auttanu :( Taas mun sydän särky mut täl kertaa se ei ollu sen pojan vika.
Neitsyyden mä menetin yhelle pellelle pojalle kännis...sain huoran maineen ja kaikki esitti mulle et ne on kunnon jätkiä. Mä tietenki uskoin kaiken ku olin nii helvetin sinisilmänen.. Onneks me muutettii pois ja sain alottaa tyhjält pöydält... Täl uudel paikkakunnal mä aloin yhen tyypin kans joka jossai vaihees sekos ihan kunnol; hakkas mua, veti pilvee yms. ..Mun oli pakko jättää se mut silti mä säälin sellasta!
En jaksa enää kertoo mun "rakkaus-stoorei" koska kaikki päättyy huonosti.
Nyt en uskalla sitoutuu kenenkää ja oon aika kylmä ihminen jätkiä kohtaa :( Ehkä mun vaa täytyy olla loppuelämä yksin...
Kellään samaa ongelmaa ja jotain mikä auttais tälläsee paskaa?!? ...
No ku olin unohtanu tän jätkän niin tutustuin mun kaverin bileissä yhteen rentoon poikaan jonka kans mul oli säpinää bileissä ja sen jälkeen jonkun aikaa. Musta se oli tosi kiva ja meil oli toosi hauskaa ilman et oltais seurusteltu... noh ku oltii joku kuukaus hengailtu yhessä nii mä päätin kysyy et voisko meist tulla jotain..No se tunnusti mulle et se oli kokoajan ollu varattu mut silti tykkäs must. Mä olin ehtiny ihastuu siihen jo tosi paljon ja tietenki mä olin taas surullinen kun taas mun paras frendi oli löytäny kunnon pojan... :/
No yks kesä me lähettii perheen kans italiaan ja siel tuli sekoiltuu aika monen kans. Meijän hotellis oli sellanen puoliks italialainen poika johon ihastuin ihan heti. Se oli herrasmies; ennen ku se suuteli niin se kysy "Saaks sua suudella?" . Me käytiin diskois kahestaan ja uitiin yöl...se oli tosi romanttist. Mut ku kaks viikkoo oli kulunut meijän piti lähtee suomeen..ja tättärää: se poika ei asunu suomes vaan englannis. Se poika sano vikan päivänä et mä oon aina tervetullu englantii sen luokse mut ei se paljoo auttanu :( Taas mun sydän särky mut täl kertaa se ei ollu sen pojan vika.
Neitsyyden mä menetin yhelle pellelle pojalle kännis...sain huoran maineen ja kaikki esitti mulle et ne on kunnon jätkiä. Mä tietenki uskoin kaiken ku olin nii helvetin sinisilmänen.. Onneks me muutettii pois ja sain alottaa tyhjält pöydält... Täl uudel paikkakunnal mä aloin yhen tyypin kans joka jossai vaihees sekos ihan kunnol; hakkas mua, veti pilvee yms. ..Mun oli pakko jättää se mut silti mä säälin sellasta!
En jaksa enää kertoo mun "rakkaus-stoorei" koska kaikki päättyy huonosti.
Nyt en uskalla sitoutuu kenenkää ja oon aika kylmä ihminen jätkiä kohtaa :( Ehkä mun vaa täytyy olla loppuelämä yksin...
Kellään samaa ongelmaa ja jotain mikä auttais tälläsee paskaa?!? ...
Vastaukset 11
Vanhimmat
...jätkät viel pentui tuos iäs (ymmärtääkseni olet 15-18 vuotias), mut kyl ne siit kasvaa ja tajuaa et ihmisten tunteil ei saa leikkii... :/ Toivon mukaan.
Minuuki on loukkattu ja jätetty niin monet kerrat ja usko menee vähemmästäkin...silti jaksan uskoa et jonakin päivänä kohtaan ihanan miehen. Tsemiä! :)
Mutta MIEHET ei. Niin kuin sanoit, toivon mukaan.
Mä en jaksa edes alkaa selittään mitä mulle on tapahtunut, mutta rakastuin poikaan, joka selitti mulle et rakastaa mua ja kun en sitten saanut orgasmia rakastellessamme niin poika alkoi vältteleen mua sen jälkeen. Olin neitsyt ja mua jännitti, mutta hän varmaan luuli että olen jotenkin viallinen. Olin mäkin ehtinyt jo suunnitella yhteistä tulevaisuutta ja kaikkea.
En tajua miks pojat voi olla tuollasia.
Nii no ehkä miehet on sitte järkevempii...toivottavasti =/
Ei kaikki pojat ole sikoja.
Itselläni on käyny hyvä flaksi koska aloin seurustelemaan 16 -vuotiaana ja olemme vieläki yhessä.
Mun poikaystävän kaveri on kans tosi herttanen,mutta ei mulla ole tunteita sitä kohtaan.Olemme ystäviä.
Parittaisin sitä kyllä jollekkin jos tietäisin jonkun sopivan henkilön.
Paitsi tuo parittaminen ei oikeen oo hyvä idea,joten... en meinannu et se jätkä täälätä löytäisi naisen.
Kyllä hyviäki jätkiä on,jos vain osaa olla oikeaasa porukassa, oikeaan aikaan yms.
Tsemppiä teille muille ihanille ihmisille
No eipä sulla nyt paljon tota kokemusta noista pojista ole, että voisit sanoa kaikkien äijien olevan sikoja. Ja sitä saa mitä tilaa. Jos sä menetät neitsyytes kännissä jollekin pellelle, niin siitä sä et voi syyttää kuin itseäsi. Miksi joit niin paljon, ettet kyennyt huolehtimaan itsestäsi ja annoit mennä vaan? Kännibileissä pepunjakamisesta harvemmin syntyy mitään vakavempaa seurustelusuhdetta. Jos tiesit että olet ekan poikaystävän muijaehdokas nro 30, niin eikö siitä voi jo päätellä aika paljon?? Äijä oli hamesankari joka haluaa vaan kaataa muijia sänkyyn. Se oli kuule erittäin fiksusti tehty ettet sille antanut. Se olisi sut kuitenkin heti jättänyt vaikka olisitkin antanut. Että et todellakaan menettänyt yhtään mitään, päinvastoin. Ei tollasia hamesankareista kannata enää edes muistella.
Se seuraava vaihtoehto oli kyllä aika paha. Sehän ei välttämättä päälle päin näy, että toinen seurusteleekin. Mutta jos olitte tiiviisti yhdessä, niin missä välissä se muka sitä toista tapasi?? Vai valehteliko se sittenkin sulle, kun ei halunnutkaan mitään vakavaa sun kanssas. Etkö kysynyt missään vaiheessa onko se varattu vai ei? Opi tästä että kandee kysyy heti ja opettele tulkitsee merkit ettet ehkä ole ainut nainen miehen elämässä.
Eniten mua huolestuttaa sun asenne seurustelua kohtaan. Siis kerkesit jo kahdessa viikossa kuvitella häitä ja yhteistä tulevaisuutta?? Huh.. eihän tossa ajassa ehdi edes tutustua toiseen että tollasta asioita voisi edes harkita. Musta tuntuu että äijät juoksee karkuun ja lujaa just ton sun ajattelun takia, kun sä elät heti jossain prinsessapilvilinnoissasi heti kun on kännynumero vaihdettu. Ehkä sun kannattaisi tutustua ihmiseen vähän paremmin ennen kuin päätä pahkaa syöksyt suhteeseen.
Ja mitä siihen lomaromanssiin tulee niin se oli lomaromanssi ja sillä selvä. Luulitko oikeasti että te käytte seurustelemaan tai jotain? Eikö tullut yhtään mieleen, ettei se asukaan suomessa. Et tullut kysyneeksi vaan heti jo elit pilvilinnoissasi. Ymmärrän että olit pettynyt, mutta tuskin se äijä sulle mitään lupaili. Lomaromanssit ovat kiva piriste matkaan ja niitä on mukava muistella. Vai mitä? Niistä harvemmin kehkeytyy mitään vakavaa.
Ja se pilvenpolttajahakkaaja. Se on erittäin hyvä, että jätit sen tyypin. Monet akat yksinjäämisen pelossa elävät tällaisessa suhteessa koko elämänsä. Sä sentäät käytit järkeä ja lähdit. Tietysti sellaiset tyypit säälittää, mutta ei ollut sun tehtäväsi auttaa sitä.
Eikä noista huonoista kokemuksista kannata täysin masentua. Se on elämää se ja ota opiksi kokemuksistasi. Nythän sun pitäisi jo kaukaa tunnistaa hamesankarit, petturit, hakkaajanarkkarit ja ymmärtää lomaromanssien merkitys.. tästä sun on hyvä jatkaa ja etsiä parempia ehdokkaita. Nostat vain vaatimustasoasi ja otat enemmän selvää tyypeistä ennen kuin päätät edes ryhtyä seurustelemaan. Siten sun ei tartte pelätä sitoutumista, kun tiedät jo ettei tyyppi ole läpimätä paskiainen. Kun tiedät tarkalleen mitä seurustelulta odotat ja millaista suhdetta et missään nimessä halua, niin tämä auttaa sinua valitsemaan parempia tyyppejä.
enpä oo tullu ajatelleeks tolleen! Sä puhuit asiaa...
Taidat ihastua vähän liian helposti miehiin! Taitaa olla fyysistä toi sun juttu... Et tiedä paljoakaan rakkaudesta
Sanotaan itse en ole ikinä pettänyt ja minulle seksi ei ole todella tärkeää. Ja sitten vielä lisäksi sanotaan että, minä pidän teitä likkoja sellaisina pask*päinä. Joten tässä tapauksessa toistepäin eli teihin on turha luottaa kun pettyisi ennemmin taikka myöhemmin. Itselleni ei merkitse ulkonäkö kunhan vain paino olisi 40-80kg välillä naama ei ole todella se tärkein. No joo voin sanoa kaikki ei ole sellaisia.
Olet kylmä jätkiä kohtaan kuitenkin sanon sen että, sama juttu teihin likkoihin minulla. En luota kyllä yhteenkään likkaan 100% se o aivan turhaa. Sill mitä järkeä teihin o edes luottaa kun saa kuitenkin pettyä.
No sanotaanko että pojista suurin osa omaa todella huonon itsetunnon. Seksi on usealle niin tärkeetä vaik poikarukkien mahtipontiset rakastelutaidot jää säälittävän räpellyksen tasolle. Miehillä taas on se vika etteivät he aina ymmärrä kuinka paljon voivat toista loukata vaikkei sitä tarkoittaneetkaan. Aikas monella on kokemusta näistä sika-pojista. Itse en anna sellaisten säälittävien tapausten antaa vaikuttaa muhun. Eiväthän ne sen arvosia ole.
Et ole ainut jolle on käynyt noin... ikäväähän tollanen on kenelle tahansa enkä toivoisi kellekkään sitä samaa... Itse suhtaudun kaikkiin jätkiin mahdollisimman viileästi koska vielä yksikin joka särkee sydämen tai satuttaa mua, en tiedä en ainakaan vielä halua kokea mitään niin pahaa kuin mitä olen kokenut, eikä kaikki jätkät ole samanlaisii, mut tuntuu et ite vaan kohtaa ne kaikki kusipäät. Tutustuin viime vuonna yhteen muuten ihanaan jätkään, mutta kännissä se on arvaamaton... Sen takia meinas meidän suhde jäädä väliin, muutaman kerran se on käyny mun päälle ennenkun alettiin seurustelee, sen jälkeen rauhoittu hiukan, silti satuttaa vaikka ei tarkottaisi, monta kertaa pyytänyt joltain apua että saisi jätkän hillittyä... Ei lyöminen ole rakkautta sen tiedän, mutta on niin vaikeaa enään päästää irti, kun tietää ettei ole täysin kusipäinen ihminen kuitenkaan...