Mitä enemmän tutustun tuulivoimaan sitä enemmän rupean epäilemään että siitä on jotain hyötyä.
Sen rakentaminen on kallista ja sen tuotanto vaihtelee sattumanvaraisesti 0 - 100%. Ei edes keskituotanto ole kuin reilut 20% kapasiteetista hyvätuulisella paikalla. Se vaatii käytännössä koko kapasiteetinsa verran varavoimaa.
Mikä muu energialähde vaatii rinnalleen 100% jatkuvassa valmiudessa olevaa varavoimaa? Jatkuvassa valmiudessa oleva varavoima on ERITTÄIN kallista. Jopa kalliimpaa kuin tuulivoima. Tuulivoiman kustannuksiin ei koskaan lasketa näitä varavoimakustannuksia.
Sen lisäksi että tuulivoima vaatii erittäin kallista säätö ja varavoimaa se ei pärjää ilman laajoja yhteiskunnan tukia.
Tuulivoima on varmasti ideana varsin hyvä. Käytänössä se on täysi susi. Se estää kaiken järkevän kehityksen ja syö yhteiskunnan varoja.
Sen rakentaminen on kallista ja sen tuotanto vaihtelee sattumanvaraisesti 0 - 100%. Ei edes keskituotanto ole kuin reilut 20% kapasiteetista hyvätuulisella paikalla. Se vaatii käytännössä koko kapasiteetinsa verran varavoimaa.
Mikä muu energialähde vaatii rinnalleen 100% jatkuvassa valmiudessa olevaa varavoimaa? Jatkuvassa valmiudessa oleva varavoima on ERITTÄIN kallista. Jopa kalliimpaa kuin tuulivoima. Tuulivoiman kustannuksiin ei koskaan lasketa näitä varavoimakustannuksia.
Sen lisäksi että tuulivoima vaatii erittäin kallista säätö ja varavoimaa se ei pärjää ilman laajoja yhteiskunnan tukia.
Tuulivoima on varmasti ideana varsin hyvä. Käytänössä se on täysi susi. Se estää kaiken järkevän kehityksen ja syö yhteiskunnan varoja.
Vastaukset 42
Vanhimmat
kiinnostaa muukin kuin hyödyttömän huulivoiman pärryytys, niin kannatta tustustua
http://www.energia.fi/page.asp?Section=1354&Item=3953
Jotta saataisiin taattua tietty teho niin tuulivoimaloita on oltava 70 kertainen määrä tarpeeseen nähden!!!
JÄRKYTTÄVÄÄ!!!
että olet vihdoin löytänyt itsesi ja alat olla "sinut" tuntemustesi kanssa.
Viimeksi kun kirjoittelit tänne päättömyyksiä, käytit vielä nimimerkkiä "huolestunutko?"
Tutkimukset kuitenkin osoittavat että tulivoimaa tarvitaan 70 kertainen määrä tarpeeseen nähden. Tämä pohjoismaisessa yhteiskäytössä.
Suomen alueella ei kertakaikiaan ole mahdollista tuottaa tarpeeksi tulivoimaa edes taskulampun polttamiseen kokonaisen vuoden.
Päähänpinttymäsi tuntuu olevan, että kaikki tarvittava sähkö tuotetaan tuulella. Silloin kapasiteetin on tosiaan oltava moninkertainen ellei peräti monikymmenkertainen käyttöön nähden.
Siihen kukaan ei ole pyrkimässä, joten järkytyksesi on on aivan itse hankittua. Mutta kun tyydytään 10 - 20% osuuteen sähköstä, alkaa homma näyttää aivan toiselta. Lisäksi kerätään 10% aurinkokennoilla ja muilla auringon säteilyä hyödyntävillä laitteilla. Käytetään vesivoimaa kuten nytkin ja kehitetään uusiutuvan bioenergian käyttöä, niin siinä on kasassa 50% Pohjois-Maiden tarpeesta. Loput ydinenergialla. Näin on ilmansaaste ongelma ratkaistu. Ydinjätteet haudataan riittävän syvälle kallioon. Tällä pärjätään siihen saakka, kunnes fuusioenergiasta korvaa ne.
Lisäksi vaihtelevalle tuuli- ja aurinkoenergialle avautuvat uudet markkinat vetytaloudessa öljyn vähetessä ja kallistuessa.
Luvut on hihastaravistettuja, mutta ei välttämättä kaukana tulevasta. Tähän mennään jos suostut sen järkytykkseltäsi näkemään.
Selvähän se, että energiayhtiöt eivät pyrkivät hyödyntämään nykyisiä laitoksiaan niin kauan kuin mahdollisia. Muutos vähemmän saastuttaviin tehdään pakon edestä. Pakon luovat hallitukset kuluttajakansalaistensa vaatimuksesta. Saasteongelman pahetessa ihmiset taipuvat lopulta maksamaan puhtaasa energista. Maisemahaitat ratkaistaan keskittämällä myllyt muutamiin edullisiin paikkoihin.
Jos puolet kuitenki ydinenergialla, niin miksi ei saman tien kaikki mitä ei pystytä tuottamaan vanhalla vedellä?
Onko itseisarvo tuottaa sähköä kalliilla maisemia pilaten?
Eikä olisi parempi käyttää biopolttoaineet autojen menovedeksi?
Vaikka pidänkin ydinenergiaa parempana vaihtoehtona kuin fossiilisa polttoaineita, niin riskien ja jäteongelman kuin myös uraanin riittävyyden vuoksi se on huonompi vaihtoehto kuin lähes saasteettomat aurinko ja tuulienergia. Bioenergiakin on periaatteessa saasteetonta, koska siinä päästöt käytetään uuteen kasvuun, bioenergiassa käytetään siis aurinkoenergiaa.
Maisemien pilauksesta sen verran, että ei ole itseisarvo. Mutta jo pilattuja tai maisemiltaan vähäarvoisia paikkoja tuulivoimapuistolle on riittävästi. Sama aurinkokerääjien suhteen. Lisäksi niitä voidaan sijoittaa myös asutuskeskuksiin.
Biopolttoaineista voidaan tehdä polttoainetta ja sähköä.
Mainitsemasi epäkohdat ovat tosia. Lisäksi ne ovat rumia maiseman pilaajia ja ääntäkin niistä lähtee. Vihreätkin vastustavat tuulivoimaloita heti kun niitä aletaan rakentaa oman mökin tai asunnon lähituntumaan. Samaten niitä vastustavat Lapin ystävät (ei tuntureille), mökkiläiset (ei oman mökin näköaloja pilaamaan), lintujen ystävät (lintuja kuolee pyöriviin siipiin), vesillä liikkujat (rumentavat rannat), Helsinkiläiset (kaunis merinäköala pilalla)... Niitä ei käytännössä voi sijoitttaa oikein mihinkään. Niinpä jokaisen vihreää tuulisähköä ostavan kuluttajan pitäisi sitoutua sijoittamaan tuulivoimala omalle takapihalleen.Olisi mielenkiintoista nähdä sen jälkeen tuulisähkön suosion kehittyminen ;)
Mutta on niistä toki hyötyäkin. Periaatteessa voidaan pitää öljy- ja kivihiilivoimaloita pienemmällä teholla kaikkina tuulisina päivinä, jolloin ilmansaasteet vähenee (vaikkakin investoinnit kasvavat). Tämä ei tietenkään auta huippukulutuksen aikana.
Tuulivoiman varavoimaongelma perussähköntuottomuotona ratkeaa osittain niin, että vesivoimaloita käytetään tuulisähkön kanssa rinnan niin että ne ovat toistensa varavoimana. Vesivoimalat eivät toimi läpi vuoden täydellä tehollaan, koska vettä ei ole etenkään talvella ja kuivina kesinä riittävästi jatkuvasti käytettäväksi. Ja tuulivoimalat eivät tuota tyyninä päivinä eivätkä myöskään kovassa myrskyssä. Niinpä aina kun tuulee sopivasti säästetään vesivoimaa ja käytetään vettä tyynellä säällä ja huippukuorman aikaan enemmän.
Jos ja kun vetytalous pikkuhiljaa yleistyy, voidaan tuulivoimaloita käyttää aurinkoenergian ohella vedyntuotantoon. Siinä tehtävässä energian (tuuli tai aurinko) katkeamaton saanti ei ole niin suuri ongelma kuin suorassa kätössä.
On hyvä, että tuulivoimaloita tehdään jo nyt, kun niitä ei välttämättä vielä tarvita. Saadaan hyviä käyttökokemuksia joiden perusteella tekniikkaa kehitetään hyötysuhteeltaan paremmaksi ja kestävämmäksi. Öljyn hinnan vääjäämätön nousu tekee tuulisähkön pikkuhiljaa aina vain varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi.
Tuulivoima pitää nähdä pelkkänä lisävoimana tietyissä erikoiskohteissa. On epärealistista odottaa koko energiaongelman ratkeavan tuulivoimalla.
Tuulivoiman hyöty on ilmansaasteiden väheneminen. Jotain saateongelmalle on tehtävä. Saasteeton energia maksaa, siitä ei päästä mihinkään, joten jopa tukiaiset on vaan hyväksyttävä hintana puhtaasta ilmasta.
Jos emme tee saasteongelmalle mitään, niin myös silloin yhteiskunnan järkevä kehittyminen estyy. Tai vielä pahempaa: Yhteiskunta hukkuu paskaan ja romahtaa täysin.
"Mainitsemasi epäkohdat ovat tosia."
Vaatisi tarkennusta. Koetan purkaa tuossa viestissä 'mainittuja epäkohtia':
"Sen rakentaminen on kallista"
"sen tuotanto vaihtelee sattumanvaraisesti 0 - 100%"
"Ei edes keskituotanto ole kuin reilut 20% kapasiteetista hyvätuulisella paikalla"
"Se vaatii käytännössä koko kapasiteetinsa verran varavoimaa."
"se ei pärjää ilman laajoja yhteiskunnan tukia."
"Käytänössä se on täysi susi."
"Se estää kaiken järkevän kehityksen ja syö yhteiskunnan varoja."
Voi olla, että kaikkea vuodatusta en ymmärtänyt, mutta kiertoisitko edes, mitkä noista on mielestäsi 'tosi epäkohtia¨?
vaikka tähän muotoon: "Mainitsemasi epäkohdat ovat olemassa. Arvioijasta sitten riippuu, että ovatko epäkohdat merkittäviä vai eivät."
Joittenkin, kuten avaajan ja muiden tuulivoiman epäilijöided mielestä ne ilmeisesti ovat merkittäviä. Minusta taas eivät, kunhan tuulivoimaa tuulienergiaa sovelletaan oikealla tavalla. Kuten edellisessä postauksessani jo totesin, tuulivoimasta ei ole koko energiaongelman (määrä ja saasteet)ratkaisijaksi kuin pieneltä osalta.
"tuulivoimasta ei ole koko energiaongelman (määrä ja saasteet)ratkaisijaksi kuin pieneltä osalta."
Riippuu tuulivoiman määrästä, mutta yksipuolinen energiantuotanto ei taida olla edes mahdollista.
Kiistelemme siitä, olemmeko valmiita maksamaan suuremmasta tuulivoimaosuudesta, kuten eurooppalaiset ovat. Haitat ja hyödyt ovat heillä samat, näin äkkipäätä ajatellen vain jäätyminen on meillä suurempi ongelma.
"Kiistelemme siitä, olemmeko valmiita maksamaan suuremmasta tuulivoimaosuudesta, kuten eurooppalaiset ovat. Haitat ja hyödyt ovat heillä samat, näin äkkipäätä ajatellen vain jäätyminen on meillä suurempi ongelma."
Luulenpa, että samaan tuulivoima osuuteen kuin eteläisemmässä Euroopassa emme voi pyrkiä. Talvemme ovat huomattavasti kylmempiä kuin Itämeren eteläpuolella. Juuri silloin, kun kuormituksemme on huipussaan (eli kovilla pakkasilla) on useimmiten tyyntä. Tarvitsisimme siinä tapauksessa entistä suuremman jollain muulla käyttövoimalla toimivan säätövoimareservin.
Kaipa tuolle säätövoimallekin pitää hakea joku otimaalinen tarve, sekä luonto, että taloudelliset realiteetit huomioiden.
"Luulenpa, että samaan tuulivoima osuuteen kuin eteläisemmässä Euroopassa emme voi pyrkiä."
Tavoitteemme 500MW vuonna 2010 on häpeällisen pieni, eikä sitäkään ole edes tarkoitus saavuttaa.
Norja ja Ruotsi ovat suunnilleen samoissa ilmastollisissa olosuhteissa. Norjan tuulivoimakapasiteetti oli 160MW, Ruotsin 442MW ja Suomen 82MW vuoden 2004 lopussa.
"Talvemme ovat huomattavasti kylmempiä kuin Itämeren eteläpuolella."
Talvikuukausina (loka-maaliskuu) myös tuulee enemmän. Tuulivoiman vuosituotosta saadaan silloin 60-70%.
"Juuri silloin, kun kuormituksemme on huipussaan (eli kovilla pakkasilla) on useimmiten tyyntä."
Kovilla pakkasilla vain harvoin on täysin tyyntä. Maan pinnalla siltä voi vaikuttaa, mutta katsoppa savupiippujen savuja, kuinka ne pikkuisen korkeammalla jo alkavat kaartamaan. Lisäksi maan pinnan tyyni sää vähentää lämmön haihtumista rakennuksista. Silti olet oikeassa: ero Eurooppaan on ilmastomme kylmyys ja etenkin lyhyt pakkaskautemme.
"Tarvitsisimme siinä tapauksessa entistä suuremman jollain muulla käyttövoimalla toimivan säätövoimareservin."
CHP-laitokset olisivat vallan mainiota säätövoiman tuottajia. Ongelmaksi voi tosin silloin tulla sama kuin Tanskassa ajoittain: kylmällä, tuulisella säällä on ongelmia tuulivoiman ylituotannon kanssa, jos naapurimaat ei sitä tarvitse, koska CHP-laitoksia joudutaan joka tapauksessa ajamaan täysillä lämmön tuottamiseksi.
"Kaipa tuolle säätövoimallekin pitää hakea joku otimaalinen tarve, sekä luonto, että taloudelliset realiteetit huomioiden."
Tuulivoiman rooli on vain olla vaihtuvatehoisena lisävoimana verkossa. Säätövoimana on jokin muu verkkoon sähköä tuottava laitos. Kyllä se voi olla uusiutuvaakin, mutta vielä tällä hetkellä pienet paikalliset CHP-laitokset (joita Suomeen ei näköjään haluta) olisivat kaikkein varmimpia ja ympäristöystävällisimpiä. Tulevaisuudessa vetytalous hyötyisi jo valmiiksi pientuotantoon hajautetusta verkosta.
Ylläpidon tulisi poistaa tuollaiset - ei ole eka kerta tälle tyypille.
MuttA vastapainoksi oma avaukseni tänne sekaan:
Miksi ei tuulivoimaa?
Kirjoittanut: Vastaaja 23.2.2005 klo 16.22
Miksi ei tuulivoimaa?
Miksi Suomessa ei rakenneta tuulivoimaa kuin nimeksi?
Vastaus on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt, jotka omistavat myös hiililuhdevoimalat, tietävät, että tuulivoima voisi vähentää niiden käyttöä, eli suomeksi sanottuna: viedä rahaa.
Miten tuulivoima sitten vähentäisi hiilivoimaloiden käyttöä? Siten, että kun tuulisähköä kytketään verkkoon muun sähkön rinnalle, tuulisähkön osuus on mahdollista vähentää toisista voimaloista, ja järkevästi ympäristöä ajatellen hiilivoimaloiden tuotantoa pitäisi silloin vähentää.
VTT:n tutkimusten mukaan tuulivoiman 10%:n osuus verkossa ei vielä aiheuta säätötarvetta. Tämä on puhtaasti tekninen seikka - luonto vaatisi saasteiden vähentämistä nyt heti ja paljon.
Tuulivoimalla ja muilla uusiutuvilla todellakin voidaan helposti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, heti kun ydinvoimayhtiöt lakkaavat ajattelemasta vain omaa tulostaan, ja kansalaiset tiedostavat tuulivoiman vastustuksen todellisen syyn ja vaativat lisää tuulivoimaa/uusiutuvia.
Kansalaisten kustannussäästö terveyskuluissa olisi mittava. Miksi emme vaadi lisää uusiutuvia?
Onko tosiaan olemassa joku, joka ei ymmärrä mitä hyötyä on 35GW:n tuulivoimatehosta? Voi raasua.
35GW:n tuulivoimatehon vuosituotannolla katettaisiin melkein koko Suomen vuotuinen sähkönkulutus.
Euroopan tuulivoimakapasiteetti on noin 35GW. Suomessa ei kaikki näytä ymmärtävän sen hyötyjä:
- puhdasta
- ydinjätteetöntä
- turvallista
- kotimaista
- ehtymätöntä
- kriisitilanteissakin saatavilla
(Tämä kirjoitus on lähes sanasta sanaan julkaistu myös ydinvoimapalstalla. En pidä tällaisesta usealle palstalle massapostaamisesta, mutta jos ylläpito sen kuitenkin sallii, on haasteeseen vastattava. Olen pyytänyt ylläpitoa poistamaan tämän keskustelun avausviestin massapostisääntöä rikkovana.)
Rikkoisko tämä avaus massapostaus sääntöä vastaan?
Minusta massapostausta on se, että postaa saman viestin joka halvatun palstalle, sellaisillekin, joiden aihealue ei mitenkään liity ko. pstin sisältöön. Tällaisia ovat esim. jotkut uskonnollisen tai poliittisen ilosanoman/propagandan levittäjät.
Siinä taas en näe mitään väärää, että monen palstan aiheeseen hyvin sopiva postaus pannaan useammalle ko. aiheeseen sopivalle palstalle. Ei me kaikki lueta kaikkia palstoja. Niinpä esim. minä en juuri koskaan käy ydinvoimapalstalla vaikka vihreä ydinvoiman kannattaja olenkin, mutta silti osallistun Luonnonsuojelupalstan energia- ja ydinvoimakeskusteluihin.
Olet aika itsekäs vaatiessasi tämän avauksen poistamista täältä massapostaukseen vedoten. Eikö riitä, että vastaat avaukseen yhdellä palstalla ja jätät muut avauksen kopiot muiden palstojen lukijoiden vastailtaviksi. Mielelläni toki kuulen sinunkin kannanottosi myös täällä, jos vain jaksat useampaan paikkaan niitä kopsailla.
Pyydän sinua perumaan peruutusvaatimuksesi aiheettomana.
Minua usein syytetään massapostauksesta omalla palstallani ja joskus täälläkin, jos tuon saman viestin johonkin keskusteluun. siitä löytyy kyllä juttua täällä kun kattelet. Syyttelijä on vaihtuvalla nimimerkillä tunnettu *****.
En peruuta poistovaatimusta - ei kun pyyntöä, vaatia en voisikaan mitään -, ylläpito kuitenkin tietää onko se perusteltu. tosiasiassa mulle sopii hyvin keskustella täälläkin tästä asiassa, vaikka itse pyrinkin pitämään jutun enemmän energiaan eli ydinvoimapalstaan liittyvänä.
Olen kyllä ihan samaa mieltä kamnssasi massapostauksen merkityksestä. Pidän kuitenkin itselläni oikeuden tarvittaessa tulkita sitä samoin kuin jotkut muutkin tekevät. Joka tapauksessa: ylläpito tekee lopullisen tulkinnan.
Parasta olisi, jos kaikki massapostauksesta syyttävät viestit jäisi kokonaan pois - syytökset tulee ilmoittaa vain ylläpidolle. Koetetaan jatkossa pitää siitä kiinni, eikö vain? Kysymys on osoitettu ennenkaikkea sille, joka ei ymmärrä, että kun vastaan jollekin että 2 2=4 ja jollekin toiselle myös, että 5-1=4, en ole syyllistynyt massapostaukseen :/
Jätä tuollaiset syytökset omaan arvoonsa. Niitä heittelevät tyypit, joilla ei ole enää mitään sanottavaa. Syytöksillä he tunnustavat vain oma tyhmyytensä. Muista vanha sanonta: "Kun alat painimaan paskan kanssa, paskaat vain itsesi."
Ne Vastaajan viestit joista valitetaan ilmestyvät samalle palstalle kymmeniä kertoja. Ei kukaan ilmoita ylläpidolle. Porukka yrittää vain kohteliaasti huomautella että yksi kerta/ palsta riittäisi vallan mainiosti.
Hän itse kuitenkin päivittäin poistattaa useita viestejä eri syihin vedoten.
Vastaaja taitaa johtaa tilastoja kenellä on eniten viestejä Suomi24 keskustelussa. Luultavasti on jo mennyt yli 10 000 rajan.
Euroopassahan voidaan tuulimyllyillä 'tehdä rahaa omalla myllyllä', eli esim. maanviljelijää tuetaan myllyn hankinnassa, jonka jälkeen hän voi myydä myllynsä tuottamaa sähköä.
Ei kai tuo meilläkään mahdotonta ole, mutta myllyn liittäminen verkkoon on tehty hankalaksi.
Paikan vuokraaminen tuulimyllylle on mahdollisuus, josta luin vasta ihan hiljattain. Lisää siitä osoitteesta:
http://www.suomentuulienergia.fi/index.html
(etusivulla)
että joko ylläpito poistelee sikailujasi ihan oma-aloitteisesti tai sitten jotkut muutkin pyytävät niiden poistoa - itse en kaikkia ehdi pyytää poistettavaksi.
en tiedä kirjoitusteni määrää, mutta tämä on n 1
Asiaa sivuava vähän vanhempi docu sattui käsiini:
"
Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä
...
Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin
...
Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:
...
Energia: EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kannallisia energiavaroja hyödynnetä. Kyseessä on siis tärkeä energiahuollon varmuutta lisäävä politiikka (huom. Suomessa päinvastoin energiahuollon varmuusargumentillä perustellaan uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käytön lisäämistä). Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Toisaalta uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran.
...
Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.
...
"
http://www.google.fi/url?sa=U&start=1&q=http://www.cc.jyu.fi/~ala/EUUE.doc&e=1102&mr=H/!3/D61,4b_U:abrt_nr1m_spb3_10000
(tämäkin viesti on ydinvoimapalstalla)
"Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran."
Tätä väitettä, että 10000 3MW:n tuuliturbiinia mahtuu Seutulan kiitoradan alueelle, en suostu uskomaan tältä istumalta. Noin isot tuulimyllyt vaatii hyvin suuren alan. Löytyykö sinulta mitään konkreettista laskelmaa vaaditusta alueesta.
Arvelisin, että yksi 3MV:n mylly tarvitsee tilaa vähintään hehtaarin. Seutulan uusi kiitorata on muistaakseni jotain 4 kilsaa pitkä ja ehkä 300m leveä (reuna-alueineen). Sille alueelle mahtuisi siis korkeintaan 120 turbiinia.
Olen nähnyt paikanpäällä noita Kalifornian tuulimyllypuistoja. Niitä on kyllä tiuhassa, ehkä 50m:n välein mm. LA:han idästä, ST Bernardon vuoriston suunnalta tulevan laakson reunoilla (Highway kulkee laakson pohjalla). Myllyjä oli maili mailin perään, todella paljon, ehkä tuhansia yhteensä. Mutta ne olivat pieniä, veikkaan, että hyvä jos 10kW lähti aina yhdestä. Hyvin alkeellisen näköisiä värkkejä.
Ihmisiä on liikaa.. vähän enemmän päästöjä -> vähän enemmän kuolleita -> Energian kulutus pienenee -> Päästöt vähenee! Eikö ole ollut puhetta että ihmiset ne rasittavat tätä maapalloa...
"Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran."
Tekstissä ei mainita noiden 10 000 tuulimyllyn yhteiskapasiteettia, josta lienee kysymys kun puhutaan 'projektista'. Noin vanhat voi olla hyvinkin pieniä. Jos jokainen on 0.25M, kokonaiskapasiteetti on 2500MW. Voidaan tarkistaa ja/tai voidaan laskea paljonko Seutulan kiitoradalle saisi :)
Tuulivoimaloiden välisestä etäisyydestä PVO sanoo näin:
"Tuulivoimalaitosyksiköt tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle toisistaan tehoa laskevan varjostuksen estämiseksi. Minimietäisyys päätuulensuunnassa on 8D (roottorin halkaisija) ja päätuulensuunnan vastakkaisessa suunnassa 6D. Tässä tarkasteltavien suurten voimalaitosyksiköiden roottorin halkaisija on
noin 100 m."
WinwinDin 3MW myllyjen roottorin halkaisija on 90m.
Hei, miten ois jos ne rakentais ne tuulivoimalat sinne Seutulaan ja sit laittais vaikka Matriisimuodossa eri terminaalit niiden tuulivoimaloiden konehuoneiden päälle? Herätkää kymmenen tuhatta tuulivoimalaa koko Suomeen?
Laskekaa hinta? Kyllä täällä ei liiku järki ei sitten yhtään? Puhutaan vaikka alle tuhannesta niin kuulostaa vielä järkevältä. Emme asu ameeriikoissa eikä residentti ole Bush!
Lue ensin viestini 'Katotaans lähtötietoja'.
Laskeskelin nyt juttua:
Seutulan kiitoradan pinta-ala: 4*.25= 1km2
Tuulen suunnassa myllyjen minimietäisyys 8*90 = 720m
sivusuunnassa mininmietäisyys 6*90 = 540m
Tehdään neliö 720*1620m, eli 1,17km2
Sijoitetaan neliön pitkä sivu tuulen suuntaan
Pitkälle sivulle mahtuu 3 tuulimyllyä, kumpaankin reunaan
Yhteensä siis 6 * 3MW myllyjä = 18MW, eli 18 000kW
(havainto: neliökilometrille mahtuisi siis nykyään noin 15MW tuulivoimaa)
artikkelissa mainittiin 10 000 myllyä.
Silloin jokainen olisi keskimäärin 18kW
kirjoitit:
"Olen nähnyt paikanpäällä noita Kalifornian tuulimyllypuistoja. Niitä on kyllä tiuhassa, ehkä 50m:n välein mm. LA:han idästä, ST Bernardon vuoriston suunnalta tulevan laakson reunoilla (Highway kulkee laakson pohjalla). Myllyjä oli maili mailin perään, todella paljon, ehkä tuhansia yhteensä. Mutta ne olivat pieniä, veikkaan, että hyvä jos 10kW lähti aina yhdestä. Hyvin alkeellisen näköisiä värkkejä."
En voi muuta kuin rehdisti onnitella tarkkasilmäistä arviointikykyäsi.
Lähtötiedon (10 000 myllyä Seutulan kiitoradalle) väärä tulkinta ei ehkä ollut niinkään pikaisen luvun seurausta kuin kirjoittajan tarkoitushakuisuutta siihen, että niin kävisi :)
"Tuulivoimalaitosyksiköt tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle toisistaan tehoa laskevan varjostuksen estämiseksi. Minimietäisyys päätuulensuunnassa on 8D (roottorin halkaisija) ja päätuulensuunnan vastakkaisessa suunnassa 6D. Tässä tarkasteltavien suurten voimalaitosyksiköiden roottorin halkaisija on noin 100 m."
No näillä kaavoilla ei riitä Seutulan pinta-ala, peittyy lähes koko entinen Uudenmaan lääni.
10000 tornia 10:ssä rivissä tarvitsee 8km * 600km* alan eli yhteensä 4800km2. Vaan eihän tuo silti ole kuin vaivaset 1,5% Suomen pinta-alasta. Samanmoinen alue, kuin missä sudet nyt pahimmin vaivaa itärajalla.
Mitenkähän nämä saatais sijoitettua niiden Mustavuoren arvokkaiden rantakallioiden edustalle, joiden suojeluadressiin kerätään alempapana nimiä ;D
Pieleen meni kyllä omakin pika-arvio (120 tornia kiitoralalle), jonka laskin päässälaskuna sijoittamalla tornit vieri viereen ja hahmottamatta täysin 3MW:n massiivista kokoa. Jätin huomioimatta tornien väliin jätettävän vapaan alueen, vaikka tiesin, että se on monta kertaa roottorikehän halkaisija. Ilman vapaata aluetta tuuli kioleentuu tornien tasalla ja ilmavirta hyppää tuulivoimapuiston yli.
Näissä asioissa minulla on hyvä suhteellisuuden taju, vaikka muuten välillä vippaakin pahasti ;D
Neliö laskelmasi toimii muutaman myllyn sijoittelussa, mutta puistona neliöt on vierekkäin ja suhde huononee edelleen...
Laskelma oli ihan karkea, ei sitä kannata niin tarkkaan katella. Piti vaan laskee se kalifornian myllyjen kapasiteetin suuruusluokka käänteisesti - olettaen, että esitetty väite on oikea :)
ymmärrän kyllä mitä tarkoitat: alue on laskussani hyödynnetty 'ääriään myöten', mikä käytännössä ei ole useinkaan mahdollista ja alueen 'ääriinkin' on jäätävä tilaa tuulelle.
toisaalta monessakin tapauksessa ollaan varmasti hiukan tinkimässä maksimietäisyyksistä. kyynisesti voisi sanoa, että teoreettinen tuotto siinä vain vähän ehkä laskee.
Joo, näinpähän se on, että nämä ovat karkeita amatöörilaskelmia, jotka korkeintaan haarukoivat suuruusluokkaa sinne päin.
Eipähän niitä myllyjä suoriin riveihin sijoitella. Varmaan esim. maaston muoto huomioidaan sijoittelussa hyvin tarkkaan. Niinpä tuo omakin heitto koko Suomen sähkötarpeen tuottavan tuulimyllypuiston pinta-alasta on vain sinnepäin. Mutta ison alan se vaatii, se on varma. Myllyjen sikoittelusta kerätään vielä adressi jos toinenkin, puolesta ja vastaan. Ne taistelut tulevat olemaan milenkiintoista seurattavaa.
Siitä tosin olen eri mieltä, että maksimietäisyyksitä tingittäisiin varsinkaan suuren luokan voimaloita tehtäessä. Niiden hyötysuhteita ja tuottoja viilataan prosentin kymmennyksien tarkkuudella mahdollisimman suureksi. Sijoitetulle pääomalle halutaan mahdollisimman hyvä tuotto, ja silloin ei tingitä tuotantomääriin keskeisesti vaikuttavista seikoista.
BTW: törmäsin yhteen tutkimukseen, jossa käsiteltiin tuulivoimalan komponentteja. Sieltä löytyi hiukan yllättävä tieto, että tuulimyllyn kokoa rajoittaa enemmän tornin paksuus kuin pituus. Paksuus on rajattu max 4.6m:iin (mieluummin alle 4.2m). Osaatko sanoa, mistä tulee moinen rajoitus?
Tornin paksuutta rajoittaa sen kuljetus. Tornia kun ei tehdä paikan päällä, joten sitä on voitava siirtää maantietä pitkin.
"Siitä tosin olen eri mieltä, että maksimietäisyyksitä tingittäisiin varsinkaan suuren luokan voimaloita tehtäessä. Niiden hyötysuhteita ja tuottoja viilataan prosentin kymmennyksien tarkkuudella mahdollisimman suureksi. Sijoitetulle pääomalle halutaan mahdollisimman hyvä tuotto, ja silloin ei tingitä tuotantomääriin keskeisesti vaikuttavista seikoista."
Toistat mun lapsuksen: puhumme tietenkin minimietäisyyksistä.
Teoretisoidaan: jos 100 myllyn puistoon saadaan 10 myllyä lisää siirtämällä myllyrivejä 3 metriä lähemmäs toisiaan, päädytään johonkin pienentyneeseen tuottoon/mylly, mutta kokonaistuotto voi kasvaa vaikkapa 9 myllyn verran. Talousnikkarit siten päättää mitä tehdään.
Kolmas vaihtoehtokin on: vähennetään myllyjä sen yhden rivin verran, eli annetaan tuulen puhaltaa vapaammin ja saadaan suurempi tuotto/mylly. Voisi olla parempi vaihtoehto tulevaisuuden kannalta, koska tuulimyllyjen koko tulee vielä kasvamaan (valitettavasti).
Jeps, sillathan on rajoittava tekijä.
Menee liian vaikeiksi laskuiksi nuo optimoinnit, jätän suosiolla fiksummille ;D
Niin ja sitten ne sijoituspaikat. Enitenhän tuulee meren rannalla. Jotta ropelitouhu olisi kannattavaa ja että siitä nyt jotain energiaa saisi valtakunnan verkkoon täytyy ropelia olla tolkun paljon rivissä. Miten tämä taas maisemallisesti arvokkaalla rantakaistaleella onnistuu, ei tykkää siitä EU eikä luontohiipero. Voishan noita laittaa tunturin päällekin, mutta siellä on jo hiihtohissit.
Oho, joku jo mainitsikin asiasta, mutta kertaus on narinan ja reservin ylennysten äiti! Voiko tätä sijoitusonkelmaa ylipäätään ratkaista?
kuuhun ja siirretään sähkö sieltä laserin avulla maahan...
Kyllä nää keskustelu-luonnonsuojelijat on ihan varmasti sivareita kyykkimässä suihkussa saippuapalaa..
Tuulivoimaa kannattaa kasvissyöjät ja kettutytöt!
Vain yksi puuttuu. Vastaus kysymykseen. Onko tuulivoimasta hyötyä?
Saamieni vastausten perusteella ei voi uskoa muuta kuin että vastaus on EI
Usko pois, sähköä ne tuotaa ja osa tuulella tuotetusta sähköstä on pois fosiilisilla energioilla tuotetusta sähköstä.
Sinulle hyöty ilmeisesti tarkoittaa pelkästään taloudellista hyötyä. No, sekin aika koittaa vielä lähitulevaisuudessa.
Minä näen jo nyt hyödyksi saasteettomuuden.
Mutta vaativat rinnalleen fossiilista varakapasiteettia.
Voidaanko edes puhua tuulivoimasta? Tarvitaan 1 MW tehoa. Rakennetaan 1 MW tuulivoimala. Se tuottaa keskimäärin 0,2 MW sähköä teholla 0 - 1 MW. Rinnalle täytyy rakentaa 1 MW hiilivoimaa jonka täytyy koko ajan olla 1 MW valmiudessa.
Mitä saadaan? Keskimäärin 0,2 MW tuulivoimaa ja 1 MW hiilivoimaa. Onko oikein puhua tuulivoimasta? Pikemminkin tuulivoima pitäisi määritellä fossiiliseksi energiaksi.
Vai pitäisikö tuulivoimaa vain rakentaa silloin kun ei oikeasti ole tarvetta lisäteholle? Mitä tällaisellä sähköllä tehtäisin? Pyöritettäisiin tuulettomalla säällä tulivoimaloita niin että kaikki näyttää kivalta?
Kai se sitten täytyy uskoa että tuulivoimasta ei ole mitään muta hyötyä kuin että se työllistää voimaloita rakentavia yrityksiä.
Eivätkö sosiaaliavustukset ajaisi samaa asiaa? Silloin ei ainakaan syntyisi nin rumaa jälkeä luontoon.
Mielestäni tarkastelet tuulivoimaa väärästä näkökulmasta.
Sillä ei ole tarkoitus tehdä kaikkea sähköä vaan esim. 10% kokonaislulutuksesta.
Tämän jälkeen ei ole niin oleellista, että millä hyötysuhteella tuulimylly sähköä jauhaa. Tärkein asia on se, että kuinka paljon tuulella tuotettu kwh maksaa. Tällä hetkellä tuotantokulut ovat 4 -8c/kwh sijoituspaikan tuulioloista riippuen.
Ydinvoman tuotanto on edullisinta, jotain alle 2c/kwh, kaasu, hiili ja öljy ovat kalliimpia jossain 2,5 - 4ckwh:n nurkilla. (Hinnat löytyi pikaisella nettihaulla, en mene niiden oikeellisuudesta takuuseen. Mutta useampi lähde antoi tämänsuuntaisia lukuja, joten kaipa ne oikeassa haarukassa on)
Tästä näkee, että ei se tuulisähkön tuottaminen niin hirveän paljon kalliinpaa ole kuin muilla tavoilla. Ja on huomioitava, että 20 vuodessa tuulisähkön tuotantohinta on tippunut 805 (90luvulla 30%) Tekniikan heittyessä hinta tippuu edelleen, kun taas muilla (paitsi bioenergia) tuotatokustannusten hinta on nouseva.
Väitän edelleenkin, että tuulivoiman saasteettomuus on se valtti, jonka vuoksi siitä voidaan maksaa jonkin verran enemmän kuin muilla saastuttavammilla tavoilla tuotetuista sähköstä.
Kyllä tuulsähköstä on hyötyä, etenkin kun se yhdistetään esim. vesivoimaloiden rinnalle ja tulevaisuudessa vedyn tuotantoon, jolloin epätasainen saanto ei ole niin paha ongelma.
Mutta ei tuulivoima enrgiaongelmaamme ratkaise, onpahan vain yksi (pieni) osa kokonaisuudesta.