Koska vaikuttaa silti, että useimmat jutut tuntuvat olevan täällä negatiivissävyisiä, niin ehkä olisi hyvä keskustella myös siitä, millainen mahtaisi olla hyvä eli ihanteellinen naapuri. Jos ajatellaan esimerkiksi suomalaista kerrostaloasumista, niin parhaita naapureita ovat varmaankin huomaamattomat naapurit eli ne, jotka eivät tee omasta tai muiden elämästä suurta ohjelmanumeroa.
Itse olen onneksi aina asunut suhteellisen rauhallisissa taloyhtiössä, joissa on asunut aika lailla nuorekasta porukkaa. En ole varsinaisesti törmännyt ns. kyttääjiin ja onneksi myös ns. bilettäjätkään eivät ole asuneet aivan lähinaapurissa. Kuuntelen itsekin musiikkia, mutta en kuulu niihin ihmisiin, jotka alkavat "testaamaan" stereoitaan joka ilta. Jos kutsun kavereita käymään, niin minusta on itse asiassa mukavampi jutella niitä näitä ilman mitään pakollista taustamusiikkia, joka vain häiritsisi normaalia keskustelua.
Naapureissa ja sukulaisissa on varmaankin se yhteinen ominaisuus, ettei niitä voi itse valita. Siis toisin kuin esimerkiksi ystävänsä. Ihanteellinen naapuri on varmaankin sellainen, joka ymmärtää esimerkiksi vuorokauden aikojen merkityksen. Toisaalta suomalaisessa kerrostaloasumisessa on sellainen huvittava piirre, että vaikka ihmiset tietävät asuvansa vaikkapa samassa rapussa, he eivät silti välttämättä tervehdi tai uskaltaudu heittämään pientä "small talkia" vaikkapa pihapiirissä. Luultavasti yksi syy huonoihin naapuriväleihin on juuri se, että naapureihin otetaan yleensä "yhteyttä" jonkin kielteisen tapahtuman merkeissä, ei muuten.
Toisaalta kun olen itse poikamies, niin en rehellisesti sanottuna halua sekaantua muiden pariskuntien ja perheellisten elämään muuten kuin small talkin tasolla. Jos naapurissa asuisi joku mielenkiintoinen sinkkunainen, niin tiedä mihin sitä viitsisi venyä...
"Peace in the Neighbourhood"
Itse olen onneksi aina asunut suhteellisen rauhallisissa taloyhtiössä, joissa on asunut aika lailla nuorekasta porukkaa. En ole varsinaisesti törmännyt ns. kyttääjiin ja onneksi myös ns. bilettäjätkään eivät ole asuneet aivan lähinaapurissa. Kuuntelen itsekin musiikkia, mutta en kuulu niihin ihmisiin, jotka alkavat "testaamaan" stereoitaan joka ilta. Jos kutsun kavereita käymään, niin minusta on itse asiassa mukavampi jutella niitä näitä ilman mitään pakollista taustamusiikkia, joka vain häiritsisi normaalia keskustelua.
Naapureissa ja sukulaisissa on varmaankin se yhteinen ominaisuus, ettei niitä voi itse valita. Siis toisin kuin esimerkiksi ystävänsä. Ihanteellinen naapuri on varmaankin sellainen, joka ymmärtää esimerkiksi vuorokauden aikojen merkityksen. Toisaalta suomalaisessa kerrostaloasumisessa on sellainen huvittava piirre, että vaikka ihmiset tietävät asuvansa vaikkapa samassa rapussa, he eivät silti välttämättä tervehdi tai uskaltaudu heittämään pientä "small talkia" vaikkapa pihapiirissä. Luultavasti yksi syy huonoihin naapuriväleihin on juuri se, että naapureihin otetaan yleensä "yhteyttä" jonkin kielteisen tapahtuman merkeissä, ei muuten.
Toisaalta kun olen itse poikamies, niin en rehellisesti sanottuna halua sekaantua muiden pariskuntien ja perheellisten elämään muuten kuin small talkin tasolla. Jos naapurissa asuisi joku mielenkiintoinen sinkkunainen, niin tiedä mihin sitä viitsisi venyä...
"Peace in the Neighbourhood"
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oikeassa olet, suomalaiset enimmäkseen valittavat
kaikesta, eivätkä vähiten naapureistaan. Siinä mielessä keskustelunavauksesi on ihan jees. Muutaman kommentin laittaisin silti.
Se, etteivät naapurit tervehdi toisiaan porraskäytävässä, voi johtua useastakin seikasta.
Minä esimerkiksi en ole ikinä edes nähnyt kaikkia
samassa portaassa asuvia ihmisiä. Kun lähden aamulla työhön ja tulen iltapäivällä takaisin, useimmat ovet ovat kiinni ja pysyvätkin kiinni, voin vain miettiä, että millaistahan väkeä tuonkin takana asuu. Nimi postiluukussa ei paljon kerro.
Asukkaat saattavat vaihtuakin siten, etten ole
nähnyt edellisistä vilaustakaan, kun uudet tule-
vat - tai siis kun se nimi postiluukussa vaihtuu.
Eikä nykyisin voi enää mennä soittamaan jonkun
ovikelloa ja kysymään kupillista sokeria lainaksi,
hullunahan ne pitäisivät.
Sitten taas on niitä naapureita, joita ei tee
mielikään tervehtiä. Meidän talossa asui ennen
sellainen ukko, jolla oli pelottava hullunkiilto
silmissä aina kun oli tullut otettua liikaa. Meno
hänen asunnossaan oli sen mukaista, siellä karjuttiin ja kiljuttiin kuin päätä vietäisiin,
vaimo sai turpiinsa, ja käytävällä kuljeskeli jos
jonkinlaista hämärähemmoa. Lapsetkin pelkäsivät.
En yksinkertaisesti uskaltanut sanoa hänelle mitään, en edes päivää, kun ei koskaan tiennyt
mitä saa niskaansa. Onneksi hän sai häädön.
Rauhassa asuminen on mielestäni ihmisen perus-
oikeus. En minäkään halua sekaantua toisten elä-
mään, mutta odotan että muutkin noudattavat yhtei-
sesti sovittuja käytäntöjä. Ja minua loukkasi,
kun nimetön soittaja haukkui lapseni (aiheettomasti) ja mitätöi minut kasvattajana.
Ei hänenkään rohkeutensa riittänyt edes nimeään
sanomaan.
Joka haukutaan. Vai tiedätkö kaiken mitä lapsesi touhuaa kun et ole näkemässä? Jokainen varmaan muistaa omasta lapsuudestaankin jotta jotain pahaakin tuli tehtyä kun aikuisten silmät eivät olleet näkemässä.
Mitä sinä sen soittajan nimellä olisit tehnyt? Syyhän oli kasvatustaidoissasi ja lapsissasi, ei siinä soittajassa. Lapsesi voivat valehdella korvat heiluen, joten uskot ennemmin heitä. Miksi vanhemmat ovat niin herkkänahkaisia arvostelusta kasvatustaidoistaan? Ottakaa opiksi jos joku viisaampi viitsii teitä hieman neuvoo...heh heh hee...! Pärjäätte paremmin niitten kauhukakaroidenne kanssa ja naapureillakin on hyvä olla!
Ainakin juuri tuona kertana tiesin täsmälleen mitä
lapseni tekivät, koska olimme kaikki rauhassa omassa kodissamme, emmekä aiheuttaneet mitään häiriötä.
Hyviin tapoihin kuuluu esitellä itsensä jopa puhelimessa, vaikka kännyköiden aikana se ei niin
yleistä olekaan. Ja sitä paitsi jos valittajalla ei pokka riitä sanoa nimeänsä, niin minunkaan ei tarvitse ottaa hänen vinkumisiaan todesta. Oletko
muuten varma, että ette ole sukulaisia? Vaikutat
samanhenkiseltä kuin hän. Taisi hänelläkin olla tosi
paha kankkunen! Ja sinäkö muka olet sitten se viisaampi kasvattaja? Lapseton, munaton ukkoraasu.
Sinulle ei soisi edes kauhukakaroita.
Pahansisuinen ämmä! Olet varmaan se yläkerran yh, jolla kaikki lapset eri isästä. Pimeellä hinataan juovuksissa jotain rempuusia sisään ja päivänvalolla ne häipyy kiireen vilkkaa.
Hyvä kun löytyy vielä kunnon naapureita antamaan kurinpalautusta akoille! Kaikista miehistä ei ole vielä onneksi tullut aivan munattomia nössöjä!
"Lapseton, munaton ukkoraasu.
Sinulle ei soisi edes kauhukakaroita."
Tjaa...tjaa...??
Päiväkahville! Olisin tullut kaljapussin kera keskustelemaan kasvatusasioista.
Kyllä teillä on todellinen ongelma,hah!!.Mitä naapuri/naapurit tekee ja tervehtiikö vai ei... Voi voi...Täällä jengi näyttää käyvän kuumana.
Kristus sentään...Onneksi en enään asu Suomessa.
Luojalle kiitos...Kai te vielä joskus opitte olemaan ihmisten kanssa...
Mistäköhän pystymetsistä nuo sinulle vastanneet ovat kotoisin. Lienevät itsekin kyttaajat.netin vakiokäyttäjiä, koska eivät pystyneet järkevästi mitään perustelemaan. Ei niillä oikeasti mitään sanottavaa ollut,
Olen 100% samaa mieltä kanssasi: jos henkilöllä ei ole pokkaa esitellä itseään, katson oikeudekseni viitata kintaalla koko mielipiteelle. Ja kyseessähän saattaa olla väärinkäsitys tai jopa väärä numero.
Rakentava keskusteluyhteys lähtee siitä että kohdataan toinen tasaveroisena, eikä lausuta ns. "jumalan sanaa" ylhäältä alaspäin.
Sinä, Ukkomies, pelastit tämän maanantaiaamuni,
kiitos siitä. Noille muille mulliturville terveisiä,
että minulla on vain 2 lasta, joilla on sama isä.
Tämä isä tuli liian usein "kaljapussin kanssa kasvatuksesta keskustelemaan", joten ei liene ihme,
että olen nyt yksinhuoltaja. Ja oikeassa olette,
olen pahansisuinen tarvittaessa, asiasta sanon enkä
sanojani säästele. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa, niin pitäkää se omana tietonanne!