asuuko naapurissa tyhmä ulkomaalainen

No esitätpä sellainen tutkimus! Älykkyystestejä on monenlaisia. Esim. WAIS-testeissä on kielellisiä osioita, tyypillisesti synonyymien löytämistä. Niitä on vaikea saada tasapuolisiksi eri kieliryhmille. Muutenkin oppineisuudesta on hyötyä WAIS-testissä.
Kuviopäättelytesteissä on joukko yksinkertaisia kuvioita eikä siinä tarvitse osata laskea viittä pidemmälle. Se on pyritty tekemään mahdollisimman kulttuuririippumattomaksi. Amerkikkalaiset kehittivät sen, mutta eräät aasialaiset kansat ovat siinä parhaita, osoitus testin pätevyydestä.
Tietysti oppineisuus ja harjaantuneisuus vaikuttaa myös myös kuviopäättelytestissä. Jos otetaan savimajasta mies, joka ei ole koskaan käynyt kouluja, ja laitetaan kuviopäättelytesti eteen, tulos on luultavasti huono.
Harjoittelu auttaa varmaan alemmalla tasolla, sillä tehtäviin sisältyviä jippoja on aika rajallinen määrä, ja harjoittelemalla voi nopeuttaa niiden ratkomista. Mutta silloin kun liikutaan mensarajan tuntumassa, viimeiset tehtävät ovat loogisesti niin monimutkaisa, ettei harjoittelu auta kovin paljon.

Vielä joitakin muitakin kummallisuuksia tuosta "aineistosta". Viitattakoon tässä tuohon aloittajan viittaamaan "aineistoon" lyhenteellä A ja Lynnin ja Vanhasen vuoden 2006 tutkimuksen aineistoon lyhenteellä B.

Esim. Hong-Kong on "saanut" molemmissa aineistoissa korkeimmat arvot ja ne ovat myös varsin samantasoiset, joten tuossa A-aineistossakin on jotain järkeä. Myös esim. Ranskan "saama" A-arvo 102, vaikuttaa varsin uskottavalta, mutta toisaalta aivan Ranskan kupeessa sijaitseva ja aivan poikkeuksellisen korkean "BKT/kansalainen" -arvon omaavan Monacon kääpiövaltion A-arvo on älykääpiömäisen pieni: 71. Kääpiövaltio kun on kyseessä, niin selitys voi hyvinkin olla se, että A-otos on ainakin tuolta osin aivan liian pieni. Lisäksi A-aineiston omituinen jakauma (minimi = 60, joka on hyvin hyvin hyvin pieni arvo kansalliseksi keskiarvoksi ja arvo 71 on aivan yliedustettu) voi viitata jopa siihen, että "baseline":ksi on otettu 60, eli että tuo 60 olisi oletusarvo silloin jos testin suorittajia kyseisestä maasta ei ole yhtään. Tämä siis, jos oletetaan, että tuo A-aineisto perustuu kyseisen testin suorittaneiden tuloksiin. Olisikin relevanttia tietää mm. se, että kuinka monet kiribatilaiset ovat suorittaneet noita A-testejä, sillä Kiribatikin on väestömäärältään lähes kääpiövaltio. Siis, onko noita testin suorittaneita kiribatilaisia yhtään?

Suurimmat erot kahden valtion välillä noissa aineistoissa ovat ehkä Mosambikin (A = 79, B = 64) ja Valko-Venäjän (A = 71, B = 97) välillä. Suhteellinen ero on siis peräti 41 pistettä, mikä on suunnaton ero. Johtopäätös tästä kaikesta on se, että tuo aloittajan viittaama A-aineisto on monilta osin täysin epäluotettava etenkin yleistävien johtopäätösten teon perustana, mutta myös Vanhasen tutkimusten sellaiset kansalliset keskiarvot, jotka ovat < 70 ovat varsin epäuskottavia, koska tuo 70:kin on hyvin hyvin matala arvo todelliseksi kansalliseksi keskiarvoksi.

Yhdysvaltojen saama A-arvo 91 on ehkä mahdollisuuksien rajoissa (B = 98), sillä Vanhasen tutkimus lienee yli 10 vuotta vanhempi ja väestön ikääntyessä keskimääräinen ÄO laskee ns. kehittyneissä maissa, koska keskimääräinen elinikä on pidentynyt merkittävästi, vanhusväestön ÄO on merkittävästi matalampi kuin väestön keskiarvo ja lisäksi länsimaissa on jo noin 40 vuoden ajan havaittu yleistä tyhmistymistä, joka johtuu osittain ikääntymisestä, mutta myös muista tekijöistä. Totuus amerikkalaisten nykyisen ÄO:n keskiarvosta lienee jossakin noiden kahden luvun välimaastossa.

Tuo ikääntymistekijä voi osittain selittää myös intialaisten saamaa yllättävän korkeaa A-arvoa, sillä heidän väestöpyramidinsa on pyramidin muotoinen, toisin kuin länsimaiden "pyramidit", eli nuorten osuus intialaisista on suuri. Tuo ilmiö voi osaltaan selittää myös Venäjän epäuskottavan matalaa A-arvoa 82, sillä Venäjän väestöpyramidi on kaikkein epäpyramidimaisimpien joukossa, mutta sekään ei selitä läheskään kokonaan noin matalaa arvoa, eikä etenkään 15:n pisteen eroa A- ja B-arvojen välillä... Mahdollisesti selittävä tekijä onkin ainakin osaltaan kielikysymys, sillä samankaltainen A- ja B-arvojen välinen ristiriita on havaittavissa myös Ukrainan ja Valko-Venäjän arvojen osalta. Maahanmuuttoon liittyen havaintona vielä se, että se on ollut hyvin vilkasta mm. viimeisen vuosikymmenen aikana erityisesti Saksaan ja silti uudempi A-arvo on 107 ja vanhempi B-arvo 99. Totuus saksalaisten nykyiesen ÄO:n keskiarvosta lienee jossakin noiden kahden luvun välimaastossa.

Eräänä merkittävänä ÄO:ta selittävänä tekijänä voidaankin näiden havaintojen perusteella pitää "BKT/kansalainen" arvon kehittymistä, eli jos tuo arvo ei ole riittävän suuri, niin toimeentulo on niin haasteellista, että älykkyyden kehittämiseen erityisesti hyvin nuorella iällä, jolloin tuollainen kehittäminen olisi selvästi kaikkein vaikuttavinta, on vähemmän mahdollisuuksia.

Kyvyt, joita ei käytetä nuorella iällä, lakkaavat kehittymästä, vaikka perintötekijät eivät estäisikään niiden kehittymistä. Esim. korkeat korrelaatiot erityisesti vanhempien ja lasten ÄO-arvojen välillä selittyvät varsin pitkälti sitä kautta, että älykkäät vanhemmat pyrkivät tarjoamaan lapsilleen mahdollisuuksia älykkyyden kehittymiseen, mutta nuo pyrkimyksetkään eivät siis välttämättä tuota tulosta, jos mahdollisuuksien tarjoamiseen ei ole riittäviä taloudellisia edellytyksiä...

Kyllä nykysuomessa on köyhemmilläkin perheillä mahdollisuudet riittävän virikkeelliseen ympäristöön. Ja kyllä ne älylliset kyvyt kehittyvät myöhemminkin. Minulla oli kansakoulun 1. luokan todistuksessa kerkiarvona 6. Siitä se lähti nousemaan ja yo-todistuksessa se oli yli 9.

NoinhanSeOn kirjoitti:

Kyllä nykysuomessa on köyhemmilläkin perheillä mahdollisuudet riittävän virikkeelliseen ympäristöön. Ja kyllä ne älylliset kyvyt kehittyvät myöhemminkin. Minulla oli kansakoulun 1. luokan todistuksessa kerkiarvona 6. Siitä se lähti nousemaan ja yo-todistuksessa se oli yli 9.

Lue lisää

Älykkyyden kehittymisen potentiaali vähenee erittäin paljon iän mukana. Eli, suurin osa kehityspotentiaalista on menetetty itseasiassa jo ennen kouluikää. Eli, vanhemmat yms. ovat yleensä keskeisessä roolissa sen kehittymisen mahdollistamisessa. Oleellisinta ei ole tarjottujen virikkeiden määrä, vaan ohjauksen laatu ja myös kurinalaisuus, tavoitteellisuus ja harjoittelun määrä.

Syynä noiden asioiden tärkeyteen on se, että jos aivoja käytetään muilla tavoilla, niin niihin muodostuu sellaisia kytkentöjä, jotka ovat tarpeettomia ja jotka estävät älyllisiä kykyjä toimimasta optimaalisesti. Tätähän on tutkittukin, eli nerot osaavat keskittyä siihen, mikä on oleellista, koska heidät on nimenomaan opetettu keskittymään siihen, mikä on oleellista. Toisaalta, tietysti, jos vanhemmat eivät ole älykkäitä, niin he eivät kykene tarjoamaan älykästä ohjausta riittävän varhain, vaikka haluaisivatkin...

Se taas, että koulu alkaa vasta silloin, kun se alkaa, on seurausta siitä, että keskivertoälykkyyden taso on historiallisista syistä se, mikä se on. Kaikenkaikkiaan ihmisten hyvin nuorella iällä omaama älyllinen potentiaali on valtavan paljon suurempi kuin se, mikä tyypillisesti lopulta realisoituu. Jos siis vanhemmilla on esim. taloudellisesti hyvin vaikeaa, kuten esim. Guineassa tai Mosambikissa ja ei siis aikaa/mahdollisuuksia opettaa lapsiaan ainakaan erityisen älykkäästi, niin ei siis ole mikään ihme, että älykkyystesteissä menestytään huonommin kuin Suomessa.

Aivoilla on vielä kouluiässäkin tietysti jonkin verran kehityspotentiaalia, mutta käytännössä lapset, jotka eivät ole saaneet lainkaan ohjausta jo hyvin nuorella iällä, eivät tyypillisesti tule koskaan menestymään älykkyystesteissä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Feral_child