Kulkiessa välillä kälviällä ja kaustisella ei voi kun ihmetellä eroa? Molemmissa yhtä paljon suurinpiirtein asukkeja. Kälviällä ei ole yhtään mitään keskustassa. Kaksi kauppaa ja yksi kylmä huoltoasema. Kaustisella sentään kyläntuntua, on liikkeitä ja suuremman keskustan tuntua. Hävettää kälviäläisten puolesta kun eivät ole osanneet koskaan suunnitella kunnollista keskustaa paikkakuntalaisille. ja huonompaan mennyt kun Kokkolaan liittyi, tietkin jäänyt hoitamatta sivukylillä ja hiipuu koko kylä.
Kälviällä ja Kaustisella n.4000 as. Kälviä on pohjanoteraus
matkapinoccio
5256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaustisesta tulee vielä suurempi keskus kun kokkolan merkitys vähenee kulkuyhteyksien huonontuessa tänne päin. Kokkola näivettyy pois sivukylineen. Pelkkä ohikulkupaikka .
Mitä ihmeellistä tuossa nyt on? Koko Suomessa kunnat ovat asutusrakenteeltaan erilaisia. Joissakin kirkonkylä on selvästi suurin, toisissa väestö jakautuu tasaisemmin eri kylille ilman että kummassakaan kuntatyypissä asutusrakennetta olisi erityisemmin suunniteltu, saati että väestöä olisi käytännössä pakkosijoitettu kieltämällä uudisasutus sivukylillä. Luonnonoloilla ja kylien etäisyydellä lähimpään kaupunkiin sekä sijainnilla pääteiden suhteen on ollut jo vanhastaan suuri merkitys siihen, miten vahvoja eri kylät ovat. On sellaisiakin kuntia, joissa joku muista kylistä on asuin- ja palvelukeskuksena merkittävämpi kuin kirkonkylä
Esimerkiksi Kälviällä Ruotsalon kylällä on ollut satoja vuosia paljon asutusta, koska se on sijainnut Pohjanmaan vanhan maantien varrella ja meren rannalla, joten siellä asukkaat ovat saaneet merestä ja laivanrakennuksesta lisätuloja, jotka kirkonkyläläisiltä ovat jääneet uupumaan. Kokkolan läheisyys on vahvistanut Ruotsaloa entisestään ja viime vuosina myös Peltokorven kylää, jonne on noussut teollisuuttakin siksi, että se sijaitsee liikenteellisesti tärkeän kasitien varrella. Molemmille "sivukylille" on muuttanut kaupungista uusia asukkaita. Kälviän hieman syrjäinen kirkonkylä Kajaanintien varressa ja kauempana Kokkolasta ei kiinnosta uusia asukkaita samassa määrin. Maantieteelle eivät edes kunnan päättäjät ole voineet tehdä mitään. Entisessä naapurikunnassa Lohtajalla on samanlainen tilanne. Lähempänä Kokkolaa sijaitseva Marinkainen on kasvanut, mutta Lohtajan kirkonkylä ei ole päässyt kasvuvauhtiin maantieteellisistä syistä mukaan.
Kaustiselta puolestaan on joka kylältä Kokkolaan on pitkä matka, joten se on jäänyt elämään omaa sisäistä elämäänsä. Toisiaan naineet Kaustisen vanhat suvut ovat itse ratkaisseet asuinkyläkseen kirkonkylän, mutta kokkolalaisia ja muita muuttajia se ei voisi asuinpaikkana vähempää kiinnostaa, koska työpaikat ovat kaukana Kokkolassa.
Täällä kokkolassa alkaa ilma olla senverran huono ja juomavesi, että se vaikuttaa ihmisen älykkyytteen ja terveyteen. Kaustinen ja Kalajoki on tämän alueen kasvupaikkoja. Kokkola, Kannus taatuvia takapajuloita.
Muutappa sinne
Kälviällä on erinomaista asua, rautatie, satama ja lentokenttä ovat lähellä. Kauppoja ei ole, mutta ei ole valinnanvara suuri Kaustisenkaan liikkeissä, Kokkolassa (15km Kälviältä)on sentään tavaraa, ei tarvitse yhdestä valita. Kokkolassa on työtä, asuntoja ,liikuntakekukset,urheilua ja kulttuuria seurattavaksi ja nautittavaksi. Kokkoasta löytyy koko maakunnalle .Kaustinen On kova kesäisin. Onnea sinne ja menestystä uuteen vuoteen.