Mitkä ovat sinusta kiinnostuksen merkkejä? Mitä et ohittaisi tavallisena ystävällisyytenä tms eli mistä tajusit, että toinen on kiinnostunut sinusta juurikin romanttisessa mielessä?
Kiinnostunut?
Epävarmaa
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvin pitkälle asioita voi laittaa tavallisen ystävällisyyden piikkiin, niin halutessaan. Ihan selkeät tunteiden tunnustamiset tai esim. suudelmat ylittävät rajan niin, ettei tulkinnan varaa ole.
Toisaalta jos saa pidemmän aikaa osakseen erityistä huomiota, erityistä ystävällisyyttä, erityisiä katseita jne. niin toki nekin voi tulkita vielä ystävällisyydeksi, mutta todennäköisemmin siinä on jo romanttista kiinnostusta mukana.
Minäkin pyörittelen mielessäni erilaisia tulkintoja tilanteista ja merkkejä mahdollisesta kiinnostuksesta. Aikaa on kulunut jo niin paljon, että alan tuntea itseni vain typeräksi. Mitään luonnollista tilaisuutta ei tunnu tulevan tutustumiseen, joten parempi olisi unohtaa. Mutta vielä elää ihastuneen toiveikkuus, enkä saa sinua mielestäni. Katseesi on ollut usein niin intensiivinen, ja olemme unohtuneet vain katsomaan toisiamme ajan kulusta välittämättä. Mutta silti mikään ei tunnu loksahtavan kohdalleen, jotta asiat etenisivät.
Mikä olisi se selkeä tai edes selkeähkö merkki kiinnostuksesta?
Millaisen merkin sinä olisit valmis antamaan?
Jos ympäristö on sellainen ettei luonnollista tilaisuutta tule, olitko valmis järjestämään tilaisuuden?
Tällaisia asioita siis itsekin pohdin.
Kiinnostumiseen liittyviä merkkejähän on yhtä paljon kuin ihmisiäkin tällä planeetalla. Tosiaan, jos toista on ehtinyt jo jonkin aikaa tuntemaan, on silloin paljon helpompaa tietyn ihmisen käyttäytymistä ja tekemisiä tulkita. Muun muassa minusta sitä ei nää, jos ei osaa kiinnittää huomiota takkuileviin sanoihini tai turhanpäiväisiin hymyihin.
Kaikista helpoin tapa tietenkin olisi vain täräyttää se kliseinen 'Lähdetkö kanssani kahville?' kysymys. Mutta eihän nyt semmosta! Siinähän voi vaikka menettää hetkellisesti ylpeytensä ja joutua nolostumaan. Ajatella. Tosin en voi tästä muita tuomita, sillä me kaikki omaamme tähän aiheeseen liittyvän, ikuisuuksia kestävän, harrastuksen: jossittelu ja arvuuttelu yhdistettynä. Ehkä saan sullottua oman ylpeyteni hetkellisesti häkkiin kesällä.
Ei tuo kahville meno ehdotus mitään ratkaise. Omassa tapauksessani käytäisi siellä kahvilla, juteltais, ois varmaan ihan kivaa. Ja sit kiitos seurasta ja jälleen samassa tilanteessa.
Riippuen tietenkin ketä pyytää, siinä voi pieni kiinnostuksen mahdollisuus olla olemassa, mutta ei tosiaan ole mitään automaattinen tuo ratkaisu tuo kaffittelu.
Eli varmasti helpoin tapa mutta ei ollenkaan toimiva.
Kumpa olisikin mahdollista tavata pitkästä aikaa ja vihdoin ihan kahdestaan, istua nenät vastakkain tai vierekkäin ihan sama ja tehdä vaikkapa tikusta asiaa.Kunhan saisin jonkinlaisen hetken hänen kanssaan ihan kahden..tiedä vaikka hetki olisi oikea ja vihdoin kertoisin <3
Jos kahville kutsu on normaali ystävyyden osoitus, lienette jo hyviä ystäviä. Silloin en keksi, mikä merkki sitten selvästi ilmaisi kiinnostuksen. Lienee syytä vaan nostaa kissa pöydälle ja kertoa tunteista. Tai ottaa puheeksi yleisellä tasolla se, voisiko ihastua samaa sukupuolta olevaan ystävään.
Itse koitan löytää työkaverini osalta merkkejä, onko hän kiinnostunut vai vaan ystävällinen, mutten tiedä kummasta on kyse. Joten koitan sopivan tilaisuuden tullen katsoa häntä silmiin, koskettaa puhuessa jne. Mutta tuokin kaikki on tulkittavissa vain ystävällisyydeksi.
No eihän kahville kutsumisessa automaattisesti ole mitään romanttissävytteistä. Varsinkin jos kahvittelu menee ihan tavallisia jutellessa.
Jos minut pyydettäisi kahville vaikkei ystäviä vielä oltaisikaan, niin ehkä ajattelisin että oli seuraa vailla, haluaa tutustua uusiin ihmisiin tms. varsinkin jos en tiedä onko naisiin päin. Saattaisi toki käydä mielessä, mutta varmana asiaa en tosiaan mitenkään pitäisi.
Miten työkaverisi käyttäytyy seurassasi? Itsekin olen eräästä työpaikan naisesta pyörällä päästäni....<3
Itsekin vietän ihastukseni kanssa niin paljon yhteisiä ihania hetkiä, ettei niistä voi päätellä onko ilmassa ihastusta vai ystävyyttä. Molemmat ovat kaikenlisäksi haastavissa elämäntilanteissa. Toivoisin, että hän uskaltaisi kertoa tunteistaan tai näyttää ihastuksensa suoraan jos sellaista on. Muussa tapauksessa arvostan sitä mitä nyt on vaikka itse haaveilen, että joskus vielä olisi enemmän.
No sepäs se. Ennen kuin olin "hänen tiimissä" huomasin hönen kääntyvän katsomaan perään, kun kohtasimme käytävällä jnn. Toki siis itsekin katsoin siis häntä. Hän käy töissä puhumassa kanssani, toki sekin kuuluu työhönkin. Joskus hän tulee ihan viereeni puhumaan, toisaalta välillä on töissä muuten vaikea puhua, silmiin katsomista, hymyjä..
Meillä on sama vapaa-ajan harrastus, jphon liittyen keskustelemme somessa. Hän usein kommentoi päivityksiä, vaikka ei juuri kommentoi tiimimme muiden jäsenten somepäivityksiä . Mutta tämä kaikki on selitettävissä sillä, että harrastus on työn lisäksi yhdistävä tekijä. Ihana hän on jo toivottavasti näen hänet tänään... vaikka en tänäänkään tunteistani hänelle kerto.
Vau, hienosti osasit tosiaan viisaana ihmisenä lukea tekstini alusta loppuun saakka. Vielä sitäkin viisaampana olisit ymmärtänyt, että tuon kahvi sanan voi vaikka vaihtaa treffeihin. Propsit kuitenkin hienosta yrityksestä nussia pilkkua.
Ei kukaan hyvänpäiväntuttu tai täysin vieras yhtäkkiä vain pyydä toista kahville pelkissä ystävyyden merkeissä.
Sinun tapauksessasi tulkitsen kyseessä kuitenkin olevan jo syventynyt ystävyyssuhde. Joko ne tunteet nostetaan pöydälle tai ei nosteta. Ei siitä kannata niin vaikeaa kuitenkaan tehdä. Toki, jos toinen käyttäytyy niinkuin pelkän ystävän kuuluu, eikä tutustumisen alussakaan ole ollut mitään sen kummallisempaa, niin ei niitä tunteita kannata ruokkia, jos ei niistä kuitenkaan uskalla ikinä kertoa.
Olisit sitten käyttänyt treffit -sanaa. Tuo aivan eri merkityksen kysytkö toista treffeille tai kahville.
Intensiiviset, pitkät, riisuvat katseet. Niistä ei voinut erehtyä. Meni silti hetki, ennenkuin vasta tajusin muutoksen verrattuna aiempiin, normaaleihin silmiin katsomisiimme. Samoihin aikoihin huomasin ihastuneeni häneen ja oli huojentavaa saada vastakaikua.