Kymenlaakson yösähkön mittaus

Kello 22 - 07 on kylläkin yhdeksän tuntia, ei kahdeksan.

Minulla on yösähkö ja vesivaraaja naksahtaa päälle iltaisin n. klo 22 jälkeen. Nyt kesällä ihmetyttää se että aamulla kuuluu sama naksahdus klo 8, kun varaaja kytkeytyy pois päältä sähkökuormalta. Käsittäisin että varaajani on siis termostaattiohjauksella klo 7-8 välisenä aikana, mitä sen ei pitäisi tehdä. Tällä palstalle puhutaan kuormanohjauksesta, mutta toimiiko se myös alasajonsuuntaan? Sähkö ei tietysti kulu jos varaajan veden lämpötila on yli lämmityksen käynnistymiseen asetetun asetusarvon, mutta asia häiritsee silti. Asian tietysti pitäisi korjautua kun kelloja siirretään syksyllä 1 h taaksepäin, silloinhan uutta aikaa klo 8 vastaa vanha aika klo 7.

Voiiii nyyh. Kyllä on vaikeaa.

Tämä systeemi oli käytössä jo 80/90 -lukujen vaihteessa Vantaalla. Yösähköt arkipäivinä 22-07, mutta yösähkölämmitykset ohjattiin päälle vasta vähän 22 jälkeen. Etäluettavia mittareita ei ollut, mutta ohjaus tapahtui sähköverkon kautta lähetetyillä ns. verkkokäskyillä.

Ei todellakaan ollut kello-ohjaus, koska lämmitykset (ei pelkästään varaajat, vaan kaikki lämmityslaitteet) pystyttiin käskyttämään pois päältä vaikka keskellä päivää. Tätä tapahtui mm. sähkökatkojen jälkeen. Vantaalla tuolloin ongelmia keskijänniteverkon kanssa ja katkot yleisiä. Eli sähkökatkon jälkeen odoteltiin tovi, ennen kuin lämmitykset (suorasähkölämmitykset ml.) napsahti päälle.

Näin se oli suunniteltukin. Tuohon aikaa (suora)sähkölämmitystä myytiin just sillä idealla, että se toimii verkon "säätövoimana". Jos ylikuormitus uhkasi, voitaisiin eri alueilta vuoronperään katkaista lämmitys pariksi tunniksi, minä aikana talot eivät vielä kerkiä kylmentyä.

joten... mitä vitun väliä sillä on, onko yösähköllä toimivat lämminvesivaraajat yms. ohjattuna päälle 7 vai 9 tuntia yön aikana, jos ao. varaajat joka tapauksessa keritään lataamaan täyteen yöllä? Onkin vaan ns. periaatekysymys ja siinäkin taustalla, ettei kiukuttelija edes ymmärrä, mistä on kyse, mutta periaatteen vuoksi pitää kiukutella.

Anonyymi kirjoitti:

Voiiii nyyh. Kyllä on vaikeaa.

Tämä systeemi oli käytössä jo 80/90 -lukujen vaihteessa Vantaalla. Yösähköt arkipäivinä 22-07, mutta yösähkölämmitykset ohjattiin päälle vasta vähän 22 jälkeen. Etäluettavia mittareita ei ollut, mutta ohjaus tapahtui sähköverkon kautta lähetetyillä ns. verkkokäskyillä.

Ei todellakaan ollut kello-ohjaus, koska lämmitykset (ei pelkästään varaajat, vaan kaikki lämmityslaitteet) pystyttiin käskyttämään pois päältä vaikka keskellä päivää. Tätä tapahtui mm. sähkökatkojen jälkeen. Vantaalla tuolloin ongelmia keskijänniteverkon kanssa ja katkot yleisiä. Eli sähkökatkon jälkeen odoteltiin tovi, ennen kuin lämmitykset (suorasähkölämmitykset ml.) napsahti päälle.

Näin se oli suunniteltukin. Tuohon aikaa (suora)sähkölämmitystä myytiin just sillä idealla, että se toimii verkon "säätövoimana". Jos ylikuormitus uhkasi, voitaisiin eri alueilta vuoronperään katkaista lämmitys pariksi tunniksi, minä aikana talot eivät vielä kerkiä kylmentyä.

joten... mitä vitun väliä sillä on, onko yösähköllä toimivat lämminvesivaraajat yms. ohjattuna päälle 7 vai 9 tuntia yön aikana, jos ao. varaajat joka tapauksessa keritään lataamaan täyteen yöllä? Onkin vaan ns. periaatekysymys ja siinäkin taustalla, ettei kiukuttelija edes ymmärrä, mistä on kyse, mutta periaatteen vuoksi pitää kiukutella.

Lue lisää

Noissa systeemeissä oli useampia kytkentäryhmiä joka ei ollut aluettainen päällekytkentä hetken virtapiikkien välttämiseksi - olis voinut muuntajilta/ jakokaapeilta sulakkeet paukkua jos kaikki kuormat täsmälleen samaan aikaan päälle olisivat kytkeytyneet kaikissa samojen takana olevissa.

Anonyymi kirjoitti:

Noissa systeemeissä oli useampia kytkentäryhmiä joka ei ollut aluettainen päällekytkentä hetken virtapiikkien välttämiseksi - olis voinut muuntajilta/ jakokaapeilta sulakkeet paukkua jos kaikki kuormat täsmälleen samaan aikaan päälle olisivat kytkeytyneet kaikissa samojen takana olevissa.

Lue lisää

Kommenttina tähän...."joten... mitä vitun väliä sillä on, onko yösähköllä toimivat lämminvesivaraajat yms. ohjattuna päälle 7 vai 9 tuntia yön aikana"

Vesivaraaja tietysti kerkeää lataamaan itsensä täytteen noin tunnissa heti silloin klo 22-23. Mutta varaaja jäähtyy yön aikana, varsinkin jos se on autotallissa jossa ei pidetä kuin 0... 5 astetta talvella. Lisäksi kun aamulla tehdään aamupesut koko perheelle klo 6-7, lämmintä käyttövettä kuluu jonkin verran. Jos käyttöveden lämpötila laskee hystereesin verran asetusarvosta, varaajan sähkölämmitys käynnistyy. Jos järjestelmän ohjaus on sellainen, että varaajalla on käyntilupa klo 8 asti riippumatta siitä miten sähjötariffin ohjaus menee, kuluttaja maksaa väliltä 07...08 kalliimpaa hintaa. Minun tapauksessa yö- ja päiväsähkön todellinen hintaero on 33 %, mikä tarkoittaa että sähköyhtiö laskuttaa 3 kW varaajalla 0,12 euroa enemmän joka päivä (siis jos varaaja käy täydellä teholla välillä 07...08). Tietenkään tälläiset olosuhteet eivät ole joka päivä ja talviaikanahan tuo ohjaus toimii ok. Ehkä siinä muutama euro tulee takkiin vuodessa. Pointti on siinä että kuluttaja ymmärtää asian ja toisaalta minua kiinnostaa voinko tehdä asialle jotain, ilman että tilaan sähköasentajaa joka tekee arvaten satojen eurojen muutoksia sähkökeskukseen.

Minun talossa ei käytetä suorasähköä lämmityksessä muuhun kuin suihkun lattian lämmittämisen. Ilmalämpöpumput ja takka hoitaa muun lämmityksen ja ainakin -26 ulkolämpötilassa teho on vielä vielä riittänyt.

Minun varaajallani rupaa olemaan jo ikää, joten vaihto on kohta edessä. Mietin onko nykyaikaisiin sähkövaraajiin saatavilla esim. wifi ohjauksia, jolla voisin ohjata varaajaan esim. nostamaan lämpötilan aamulla klo 06...07 normaalia korkeammaksi, jotta kuumaa vettä on pidenpään päivällä saatavilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kommenttina tähän...."joten... mitä vitun väliä sillä on, onko yösähköllä toimivat lämminvesivaraajat yms. ohjattuna päälle 7 vai 9 tuntia yön aikana"

Vesivaraaja tietysti kerkeää lataamaan itsensä täytteen noin tunnissa heti silloin klo 22-23. Mutta varaaja jäähtyy yön aikana, varsinkin jos se on autotallissa jossa ei pidetä kuin 0... 5 astetta talvella. Lisäksi kun aamulla tehdään aamupesut koko perheelle klo 6-7, lämmintä käyttövettä kuluu jonkin verran. Jos käyttöveden lämpötila laskee hystereesin verran asetusarvosta, varaajan sähkölämmitys käynnistyy. Jos järjestelmän ohjaus on sellainen, että varaajalla on käyntilupa klo 8 asti riippumatta siitä miten sähjötariffin ohjaus menee, kuluttaja maksaa väliltä 07...08 kalliimpaa hintaa. Minun tapauksessa yö- ja päiväsähkön todellinen hintaero on 33 %, mikä tarkoittaa että sähköyhtiö laskuttaa 3 kW varaajalla 0,12 euroa enemmän joka päivä (siis jos varaaja käy täydellä teholla välillä 07...08). Tietenkään tälläiset olosuhteet eivät ole joka päivä ja talviaikanahan tuo ohjaus toimii ok. Ehkä siinä muutama euro tulee takkiin vuodessa. Pointti on siinä että kuluttaja ymmärtää asian ja toisaalta minua kiinnostaa voinko tehdä asialle jotain, ilman että tilaan sähköasentajaa joka tekee arvaten satojen eurojen muutoksia sähkökeskukseen.

Minun talossa ei käytetä suorasähköä lämmityksessä muuhun kuin suihkun lattian lämmittämisen. Ilmalämpöpumput ja takka hoitaa muun lämmityksen ja ainakin -26 ulkolämpötilassa teho on vielä vielä riittänyt.

Minun varaajallani rupaa olemaan jo ikää, joten vaihto on kohta edessä. Mietin onko nykyaikaisiin sähkövaraajiin saatavilla esim. wifi ohjauksia, jolla voisin ohjata varaajaan esim. nostamaan lämpötilan aamulla klo 06...07 normaalia korkeammaksi, jotta kuumaa vettä on pidenpään päivällä saatavilla.

Lue lisää

Onko teillä kenelläkään sattunut samaa : Siirtolaskun ja energialaskun kWh't olivat erilaiset vajaan vuoden ajan. On kuukausilaskutus , laskunkatkot olivat tasan samoja. Kumpikaan firma ei osannut/halunnut todistaa numeroitaan oikein oleviksi. Eroja oli 10 kuukauden ajan.