Lieköhän oikea palsta vai olisiko fysiikka-palsta osuvampi. No, katotaan miten käy.
Eli olen testannut makuualustaani talvivaellusta varten näillä pikkupakkasilla ja alusta eristää hyvin, ei hohkaa kylmää läpi. Kuitenkin mietin miten käy jos/kun lämpötila laskee - 20 tietämille. Vaikuttaako alustan läpi tulevaan kylmyyteen...? Googlettelun perusteella päättelin että ei se maan lämpötila siitä paljon muutu, ja että alustan pitäisi riittää myös kylmemmillä keleillä. Makuupussi tietenkin eri juttu kun eristää kylmää ilmaa vastaan, jonka lämpötila vaihtelee.
Miten on?
Eli olen testannut makuualustaani talvivaellusta varten näillä pikkupakkasilla ja alusta eristää hyvin, ei hohkaa kylmää läpi. Kuitenkin mietin miten käy jos/kun lämpötila laskee - 20 tietämille. Vaikuttaako alustan läpi tulevaan kylmyyteen...? Googlettelun perusteella päättelin että ei se maan lämpötila siitä paljon muutu, ja että alustan pitäisi riittää myös kylmemmillä keleillä. Makuupussi tietenkin eri juttu kun eristää kylmää ilmaa vastaan, jonka lämpötila vaihtelee.
Miten on?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kantsii laittaa makuualustan päälle suosiolla solumuovialusta mikä tietenkin on makuualusta sekin. Yöllä asennonvaihtoihin ei herää kun solumuovi tuntuu välittömästi lämpimältä. Ridgerest itsetäyttyvä 4va herätti kun tuntui aina ensialkuun kylmältä.
27 pakkasessa oon nukkunut, kotipihassa tosin.
Joo no itse asiassa mulla oli solumuovialusta sen ilmatäytteisen patjan alla. Enpä aatellu että päälle kantsis laittaa. Kokeillaanpa sitä vielä.
Mutta noin muuten ei taida alta päin tuleva kylmä muuttua ilman länpötilamuutosten mukana?
Voi se vähän vaikuttaakkin? Kylmähän puree patjaan myös sivuilta ja päältä niistä kohtaan minkä päällä ei ole.
Se mun ilma-alusta on thermarest eikä ridgerest. Kannattaa joo kokeilla solumuovia päällimmäisenä. Kantsii tehdä myös pakkasella makuupussissa testi molemmilla ja siirrellä jalkaa ja käsiä alustan pinnalla niin ero on aika suuri solumuovin eduksi vaikka ilmapatjassa on parempi lämpöarvo.
Jos käyttää kahta makuualustaa kannattaa toinen taittaa kaksin kerroin siten, että pään kohdalla (jossa on jostain vaatteista tehty tyyny) on vain yksi alusta, hartian kohdasta lonkan tienoille on kolme kerrosta alustoja ja lonkasta polviin kaksi kerrosta alustoja. Säärille riittää taas vain yksi, koska siellä pintapaine on pienempi. Tällä konstilla eristystä on eniten siellä missä sitä eniten tarvitaan.
Hyvä idea, kiitos!
Kyllä tuo oli huono idea. Ei taitetulla solumuovilla nuku erkkikään. Tai ehkä jos solumuovi on todella ohutta. Paremmat solumuovit tekee taitettuna sellaiset korkeuserot että harva pystyy rentoutumaan eikä siitä ole mitään hyötyäkään edes. Ja nehän kampeaisivat altakin pois, poislukien telaketjut.
Mutta kokeilu ei mitään maksa mitään ja asia selviää nopeasti.
Tuolla systeemillä olen kuitenkin hangella nukkunut lukemattomia öitä viimeiset vuosikymmenet.
Niskan kohdalla, sehän on ilmassa, ei huomaa mitään korkeuseroja. Jalat ottavat kiinni maahan vain sieltä täältä. Sitäpaitsi se taitettu alusta on tietenkin alimmaisena, päällä kokopitkä alusta, joka tasaa terävimmät kulmat.
Kysymys on käytettävissä olevan eristemäärän optimoinnista. Eristettä ei kannata levitellä sinne, missä siitä ei ole hyötyä (pää, nilkat), vaan tunkea sinne, missä sitä eniten tarvitaan lähinnä olkapää-lonkka välille, missä painoa on eniten.
Solumuovipatjani ovat vanhoja kunnon Karrimat patjoja, niitä nihkeitä keltaisia ja hyvin palautuvia kumimaisia, joita ei enää taida edes saada mistään, hyvin palvelevat neljättäkymmentä vuottaan. Myös RidgeRestejä (ja sittemmin Expedin untuvapatjoja, jotka eivät lisuketta juuri kaipaa).
Kokeilin silleen viime yönä että solumuovipatja on ilmatäytteisen päällä. No, en oikein osaa sanoa tuntumassa mitään eroa, sillä en patjat toisin päinkään palellut. Mutta niin ikävästi kävi että ilmatäytteinen, kangaspinnoitteinen patja kastui alapuolelta tällä tavalla kerrostamalla, patja vasten hankea. Jos näin päin jatkan niin laavukangas tai joku muu veden eriste varmaan pitää ujuttaa patjojen alle ettei kastu. Tai sitte solumuovipatja alimmaisena.
Nyt olin heittänyt laavukankaan summittain vain makuupussin päälle lumisateelta suojaamaan. Nukkumaan tosin pystyin kunnolla vasta sitten kun vedin laavukankaan myös kasvojen suojaksi, kylmä ilma kun liikkuu vähääkään niin kyllä se paljaalla iholla tuntuu. Ongelmaksi muodostui sitten lopulta laavukankaan sisäpinnalle kertyvä kondensiovesi. Toivoin pärjääväni ilman sen kummempia laavun pystytyksiä pelkästään heittämällä laavukankaan päälleni, mutta kyllähän siellä pitää ilman näköjään kiertää että kosteus haihtuu.
Oma käytäntö satojen pakkasöiden perusteella on seuraava: Alle metrin leveä , kaksi pitkä ja 10 mm paksu routamaton pala. Ei paina eikä maksa juuri mitään. Tämän päälle 4 cm ilmatäytteinen thermorest tai vastaava. Ei ole alta kylmännyt, eikä kosteus imeydy ja jos hieman pyörähtää varsinaiselta alustalta, on alempi patja eristämässä. Kätevä kuljettaa ahkion päällä pitkänä käärönä ja on hyvä istuinalusta tauolla. Ei haittaa vaikka rähjääntyy, sillä muutamalla eurolla saa uuden. Rinkan kanssa kulkiessa ei taida onnistua. Teltta aina hangen päälle. Jos ei ole luontaista hankea, suksilla tallaamalla ensin kovetus ja tasoitus. Apsidiin on sitten hyvä kaivaa jalkatila ja istuskella oviaukon reunalla routamaton päällä samalla kun keittelee. Jos haluaa tulet laittaa, niin vähän kauemmaksi tuulen alle. Myös laavulla tai vastaavalla yöpyessä toimii hyvin, silloin tarvittaessa llumet pois, varsinkin jos laittaa nuotion laavun eteen.