Purjevene vai moottoripursi

Tänne halutaan lisää liikennettä, joten kaikki vaan reippaasti mukaan.
Oma osuuteni tähän olisi vaikka seuraava. Haluan päämärätietoisesti edetä paikasta a paikkaan b ja säilyttää tietyn keskinopeuden. Tämä edellyttä lähes aina koneen käynnistämistä pysyäkseni aikataulussa.
Keskustelun aiheeseen viitatakseni olen moottoripurjehtija.
On sääli että SPV poisti moottoripurren oman luokan. Kyllä moottoripursilla kuuluisi olla arvoisensa kehto.

Vääräoppiset: Matkaveneessä nyt vaan sattuu olemaan purjeet, sinällään on aivan sama millä mennään, moottorilla jos se on helpompaa, purjeilla silloin kun niilläkin pääsee ja usein molemmilla yhtäaikaa. Moottoria ei jaksa aina kuunnella, löpöä säästyy, ja meno on tasaisempaa. (anteeksi löpöhän on siis lämmityspolttoöljy, ei moottoripolttoöljy, sitähän ei saa edes käyttää ainakaan näin kun ei vielä ole ypäristökatastrofirangaistusveroa). Luoviminen on kuitenkin järjen köyhyyttä.

Oikeaoppiset: Purjevenehän on PURJEvene. Aina siis jos on mahdollista lähdetään laiturista purjeella ja tullaan laituriin purjeella. Miksi purjeveneissä edes on moottori, ei pitäisi.. Mitä järkeä koko harrastuksessa on jos ei purjehdita. Miksi sitloodassa pitää olla pöytä kun se on paikka jossa suoritetaan purjehdusmanöövereitä. Tähän kastiin kuuluu myös kilpapurjehtijat, sillä eroituksella että kilpapurjehtijan mielestä veneseura on ennenkaikkea purjehdusseura ja siis urheilujärjestö jonka ainoa tarkoitus on vaalia ja edistää kilpailutoimintaa.

Mastovajapäälliköt yms: Purjevene on hankittu joskus nuoruudessa yli 40 vuotta sitten ja totta kai se lasketaan veteen joka kevät ja nostetaan. Harrastuksen päätarkoitus on kuitenkin, ei purjehdus, vaan oikeaoppisen veneseurakulttuurin vaaliminen ja huolenpito. Talkoisiin osallistutaan ja edistetään muidenkin oikeaoppista veneilyä. Laiturilla kävellään ja tarkistetaan kiinnitysköydet, vastaantulioille sanotaan päivää ja raportoidaan havaitut naapuriveneidenkin puutteet sekä epäasianmukaisuudet.

Tämän ketjun täytyy olla parodia, jossa kaikki kirjoitukset ovat saman henkilön laatimia. Ehkä tämäkin.

Ajankohtaista aihetta sivutakseni, mitätön solmun nopeusero voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailmanympäripurjehtija viettää vesillä joko viisi kuukautta tai kuusi ja puoli kuukautta. Merellä oloa arvostava haluaa tietysti mennä sinne mahdollisimman huonosti purjehtivalla aluksella, ettei sieltä pääsisi liian aikaisiin pois. Jos ajetaan todella hiljaa , solmun nopeusero voi merkitä matka-ajan kaksinkertaistumista. (Laskupähkinä: mikä on silloin hitaamman aluksen keskinopeus?)

Nopeuden lisäksi mukavaa on, jos purjehtiessaan voi valita suuntansa mahdollisimman vapaasti, suunnan muutoksen tapahtuvat ketterästi, nopeudet eri suuntiin ovat riittäviä jne. Moottoripursilla näin ei yleensä ole - jos on, ne pitää tietysti luokitella purjeveneiksi...

Se tietysti riippuu sinusta tuletko toimeen vai ei.

"Joku mitätön solmu" kuulostaa pieneltä, mutta toisaalta solmun lisänopeuden saadakseen joutuu ostamaan n. 50% suuremman veneen, jos venetyyppi pysyy samanlaisena.

Nauticat moottoripursilla (33(1), 38 ja 44(1)) en ole koskaan keneenkään nähnyt tai kuullut kryssivän ja ylipäätänsä purjehtimassa noita näkee äärimmäisen harvoin.

Jos nyt vertaa NC33:sta Finngulf 33:een (Kamu), on VPP:n ennustama nopeusero kutakuinkin se "mitätön solmu" kaikilla tuulensuunnilla ja nopeuksilla. Tosin en oikein usko NC33:n oikeasti olevan läheskään noin nopea kryssillä.

Jos nyt kuitenkin uskotaan tuota VPP:n laskelmaa, voidaan tuosta sanoa seuraavaa:

FG on jo 4 m/s kryssillä yhtä nopea kuin NC33 10 m/s kryssillä. FG on jo 5,5 m/s tuulessa ympyräradalla yhtä nopea kuin NC33 10 m/s tuulessa.

Jos vertailuun otetaan mukaan 70-luvun piskuinen Avance 24, on se kryssillä kaikissa tuulissa nopeampi tai yhtä nopea kuin NC33. Ympyräradalla se on nopeampi 6 m/s tuuleen saakka. Tuon jälkeen NC33 on avotuulilla nopeampi. 10 m/s tuulessa NC33 on avotuulilla jo 0,5 solmua nopeampi.

Itämerellä 4-6 m/s tuuli on paljon tavallisempi kuin 10 m/s tuuli.

On tietysti paljon muitakin moottoripursia tai veneitä, joissa on jotain moottoripursien ominaisuuksia. Kuten NC:n muut mallit, Degeröt jne. Jotkut niistä purjehtivat huomattavasti paremmin kuin nuo edellämainitut NC:n varsinaiset moottoripurret. Vaikkapa NC42 voisi jo olla melkein yhtä nopea kuin FG33.

Joakim1 kirjoitti:

Se tietysti riippuu sinusta tuletko toimeen vai ei.

"Joku mitätön solmu" kuulostaa pieneltä, mutta toisaalta solmun lisänopeuden saadakseen joutuu ostamaan n. 50% suuremman veneen, jos venetyyppi pysyy samanlaisena.

Nauticat moottoripursilla (33(1), 38 ja 44(1)) en ole koskaan keneenkään nähnyt tai kuullut kryssivän ja ylipäätänsä purjehtimassa noita näkee äärimmäisen harvoin.

Jos nyt vertaa NC33:sta Finngulf 33:een (Kamu), on VPP:n ennustama nopeusero kutakuinkin se "mitätön solmu" kaikilla tuulensuunnilla ja nopeuksilla. Tosin en oikein usko NC33:n oikeasti olevan läheskään noin nopea kryssillä.

Jos nyt kuitenkin uskotaan tuota VPP:n laskelmaa, voidaan tuosta sanoa seuraavaa:

FG on jo 4 m/s kryssillä yhtä nopea kuin NC33 10 m/s kryssillä. FG on jo 5,5 m/s tuulessa ympyräradalla yhtä nopea kuin NC33 10 m/s tuulessa.

Jos vertailuun otetaan mukaan 70-luvun piskuinen Avance 24, on se kryssillä kaikissa tuulissa nopeampi tai yhtä nopea kuin NC33. Ympyräradalla se on nopeampi 6 m/s tuuleen saakka. Tuon jälkeen NC33 on avotuulilla nopeampi. 10 m/s tuulessa NC33 on avotuulilla jo 0,5 solmua nopeampi.

Itämerellä 4-6 m/s tuuli on paljon tavallisempi kuin 10 m/s tuuli.

On tietysti paljon muitakin moottoripursia tai veneitä, joissa on jotain moottoripursien ominaisuuksia. Kuten NC:n muut mallit, Degeröt jne. Jotkut niistä purjehtivat huomattavasti paremmin kuin nuo edellämainitut NC:n varsinaiset moottoripurret. Vaikkapa NC42 voisi jo olla melkein yhtä nopea kuin FG33.

Lue lisää

Suwena tietääkseni purjehtii yleensä NC441 kanssa Euroopan vesillä enemmän, kuin jurnuttavat koneella löydät heidän sivunsa tuolla "Suwena" haulla.

Tässä venelehti pääsi koe purjehdukselle 441 taitaa olla samainen "Suwena" ihan kivasti se liikahtaa vaikka massaa on mukavasti. https://venelehti.fi/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas/
Jutussa on myös video.

Kylläpä on poikasilla kiire, parempi olisi, että vaihdatte puhtaasti moottoriveneisiin, niin saatte solmun pari tai parikymmentä lisää, heh

ulkopuolinen kirjoitti:

Suwena tietääkseni purjehtii yleensä NC441 kanssa Euroopan vesillä enemmän, kuin jurnuttavat koneella löydät heidän sivunsa tuolla "Suwena" haulla.

Tässä venelehti pääsi koe purjehdukselle 441 taitaa olla samainen "Suwena" ihan kivasti se liikahtaa vaikka massaa on mukavasti. https://venelehti.fi/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas/
Jutussa on myös video.

Kylläpä on poikasilla kiire, parempi olisi, että vaihdatte puhtaasti moottoriveneisiin, niin saatte solmun pari tai parikymmentä lisää, heh

Lue lisää

Ja tässä NC 35 purjehtii n.7-7,1/2 solmua ihan leppoisassa tuulessa vaikea kuvitella toisen 35 ajavan solmua kahta ohi? https://www.youtube.com/watch?v=0o-UUNU6GkQ Mielestäni turha parjata näitä veneitä jos ei edes omaa omakohtaista kokemusta matkanteosta NC veneillä...

ulkopuolinen kirjoitti:

Ja tässä NC 35 purjehtii n.7-7,1/2 solmua ihan leppoisassa tuulessa vaikea kuvitella toisen 35 ajavan solmua kahta ohi? https://www.youtube.com/watch?v=0o-UUNU6GkQ Mielestäni turha parjata näitä veneitä jos ei edes omaa omakohtaista kokemusta matkanteosta NC veneillä...

Lue lisää

NC35 on NC:n purjevenesarjaa. Sehän on paljon solakampi ja eväkölinenkin. Köli on tuossa 1,7 m (351:ssä 1,8 m) syvä kun 70-luvun NC33:ssa se oli vain 1,25 m (NC 331:ssä 1,48 tai 1,6).

Noiden moottoripursimallien (siis 33, 38 ja 44) purjehdusominaisuuksia kyllä parannettiin vuosien saatossa (jo ennen 1:en lisäämistä mallinimeen) kasvattamalla purjealaa ja ilmeisesti myös muuttamalla köliä, mutta ei niistä nyt kuitenkaan kummoisia purjeveneitä tullut.

Ei toi keli ihan leppoisa taida olla. Keulapurjetta on reilusti rullattu ja plotteri taitaa näyttää 18 solmun tuulta. Oma 35-jalkaiseni kulkee yli 8 solmua 18 solmun sivutuulessa. 7,3 solmua vaatii vain 10 solmun tuulen fokalla.

ulkopuolinen kirjoitti:

Suwena tietääkseni purjehtii yleensä NC441 kanssa Euroopan vesillä enemmän, kuin jurnuttavat koneella löydät heidän sivunsa tuolla "Suwena" haulla.

Tässä venelehti pääsi koe purjehdukselle 441 taitaa olla samainen "Suwena" ihan kivasti se liikahtaa vaikka massaa on mukavasti. https://venelehti.fi/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas/
Jutussa on myös video.

Kylläpä on poikasilla kiire, parempi olisi, että vaihdatte puhtaasti moottoriveneisiin, niin saatte solmun pari tai parikymmentä lisää, heh

Lue lisää

Kiire vaikuttaa monien veneilyyn. Toisilla se näkyy siinä, että purjehdus lopetetaan herkästi ja ajetaan loppumatka koneella toiset taas haluavat väkisin päästä yli uppoumanopeuden, vaikkea vene varsinaisesti liukuva olisikaan. Eihän uusia puhtaasti uppoumanopeuksisia moottoriveneitä enää tehdä käytännössä lainkaan. Samoin puhtaat moottoripurret ovat kutakuinkin kadonneet markkinoilta. NC:hän meni viime vuonna konkurssiin. HR- ja Najad eivät enää tee moottoripursia, jos ne edes koskaan sellaisia olivat. Family Cruiserit, Finnsailerit jne. jäivät jo 70-luvulle.

Kyllähän nuo NC33/38/44 kulkevat kohtuullisesti sivu- ja avotuulessa, kun tuulta on reilusti. Valtamerillä yleensä on ja reitit valitaan niin, ettei vastatuuliin jouduta. Itämerellä kesällä tuulet ovat keskimäärin aika keveitä ja merkittävä osa matkasta on vastatuulta. Saaristossa liikkuessa vastatuulta tulee käytännössä joka päivä. Täällä nuo moottoripursimallit ajavat 99% koneella.

Jalkaratas kirjoitti:

Tämän ketjun täytyy olla parodia, jossa kaikki kirjoitukset ovat saman henkilön laatimia. Ehkä tämäkin.

Ajankohtaista aihetta sivutakseni, mitätön solmun nopeusero voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailmanympäripurjehtija viettää vesillä joko viisi kuukautta tai kuusi ja puoli kuukautta. Merellä oloa arvostava haluaa tietysti mennä sinne mahdollisimman huonosti purjehtivalla aluksella, ettei sieltä pääsisi liian aikaisiin pois. Jos ajetaan todella hiljaa , solmun nopeusero voi merkitä matka-ajan kaksinkertaistumista. (Laskupähkinä: mikä on silloin hitaamman aluksen keskinopeus?)

Nopeuden lisäksi mukavaa on, jos purjehtiessaan voi valita suuntansa mahdollisimman vapaasti, suunnan muutoksen tapahtuvat ketterästi, nopeudet eri suuntiin ovat riittäviä jne. Moottoripursilla näin ei yleensä ole - jos on, ne pitää tietysti luokitella purjeveneiksi...

Lue lisää

Ei ole parodia, vaan haluan keskustelua aiheesta.
Useampi on vastannutkin kattavasti, kiitokset näistä jo tässä vaiheessa!

Jotenkin olen lukenut rivien välistä, että moottoripurret ovat niitä veneitä, joilla pääsee kohtuullisen mukavasti/ kuivana kovissa keleissä.
Alle 5m/s tuulilla sitten ajetaankin tuulensuunnasta riippumatta koneella (Moottoripursi)?
Etuus moottoripurressa lienee isommat vesi- ja harmaavesitankit, sekä isompi polttoainekapasiteetti?
Matkaveneily on haaveena ja viikkojen matkustaminen, välillä purjehtien ja välillä moottorilla ajaen.

Uppoumarunkoiset moottoriveneet näkyvät keikkuvan yhteen, sun toiseen suuntaan aallokossa ja liukuvat ryskäävät. Näistä on kokemusta. 10m/s näkyy olevan 8-11m veneissä se mukavuusraja ja ~metrin aallokko.

Jäljelle jää tämän suoksi siis kaksi vaihtoehtoa: Moottoripursi, tai purjevene. Näissä kahdessa en ole ollut kyydissä, eikä ole mahdollisuutta päästä kyytiin.

Jatketaan keskustelua!

Joakim1 kirjoitti:

Se tietysti riippuu sinusta tuletko toimeen vai ei.

"Joku mitätön solmu" kuulostaa pieneltä, mutta toisaalta solmun lisänopeuden saadakseen joutuu ostamaan n. 50% suuremman veneen, jos venetyyppi pysyy samanlaisena.

Nauticat moottoripursilla (33(1), 38 ja 44(1)) en ole koskaan keneenkään nähnyt tai kuullut kryssivän ja ylipäätänsä purjehtimassa noita näkee äärimmäisen harvoin.

Jos nyt vertaa NC33:sta Finngulf 33:een (Kamu), on VPP:n ennustama nopeusero kutakuinkin se "mitätön solmu" kaikilla tuulensuunnilla ja nopeuksilla. Tosin en oikein usko NC33:n oikeasti olevan läheskään noin nopea kryssillä.

Jos nyt kuitenkin uskotaan tuota VPP:n laskelmaa, voidaan tuosta sanoa seuraavaa:

FG on jo 4 m/s kryssillä yhtä nopea kuin NC33 10 m/s kryssillä. FG on jo 5,5 m/s tuulessa ympyräradalla yhtä nopea kuin NC33 10 m/s tuulessa.

Jos vertailuun otetaan mukaan 70-luvun piskuinen Avance 24, on se kryssillä kaikissa tuulissa nopeampi tai yhtä nopea kuin NC33. Ympyräradalla se on nopeampi 6 m/s tuuleen saakka. Tuon jälkeen NC33 on avotuulilla nopeampi. 10 m/s tuulessa NC33 on avotuulilla jo 0,5 solmua nopeampi.

Itämerellä 4-6 m/s tuuli on paljon tavallisempi kuin 10 m/s tuuli.

On tietysti paljon muitakin moottoripursia tai veneitä, joissa on jotain moottoripursien ominaisuuksia. Kuten NC:n muut mallit, Degeröt jne. Jotkut niistä purjehtivat huomattavasti paremmin kuin nuo edellämainitut NC:n varsinaiset moottoripurret. Vaikkapa NC42 voisi jo olla melkein yhtä nopea kuin FG33.

Lue lisää

Tässä on täysiverinen 32ft purjevene. 30kn tuuli ja nopeus 5,5-6,5kn. Eikö tuo vauhti ole saavutettavissa tuossa tuulessa vastaavankokoisella moottoripurrellakin?

https://www.youtube.com/watch?v=gj55xCP7sJg

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Ei ole parodia, vaan haluan keskustelua aiheesta.
Useampi on vastannutkin kattavasti, kiitokset näistä jo tässä vaiheessa!

Jotenkin olen lukenut rivien välistä, että moottoripurret ovat niitä veneitä, joilla pääsee kohtuullisen mukavasti/ kuivana kovissa keleissä.
Alle 5m/s tuulilla sitten ajetaankin tuulensuunnasta riippumatta koneella (Moottoripursi)?
Etuus moottoripurressa lienee isommat vesi- ja harmaavesitankit, sekä isompi polttoainekapasiteetti?
Matkaveneily on haaveena ja viikkojen matkustaminen, välillä purjehtien ja välillä moottorilla ajaen.

Uppoumarunkoiset moottoriveneet näkyvät keikkuvan yhteen, sun toiseen suuntaan aallokossa ja liukuvat ryskäävät. Näistä on kokemusta. 10m/s näkyy olevan 8-11m veneissä se mukavuusraja ja ~metrin aallokko.

Jäljelle jää tämän suoksi siis kaksi vaihtoehtoa: Moottoripursi, tai purjevene. Näissä kahdessa en ole ollut kyydissä, eikä ole mahdollisuutta päästä kyytiin.

Jatketaan keskustelua!

Lue lisää

Olen kerran kryssinyt vanhalla pitkäkölisellä NC33:lla. Kyllähän se vastakäännöksen tekee sopivissa olosuhteissa mutta kertaan tuo kokeilu jäi, VMG jää aika olemattomaksi kuitenkin. Avotuulilla toimii jos ajattelee itsensä lähemmäksi moottoriveneilijää joka ei aina halua kuunnella Perkinsiä. Kukaan Purjehtijahan ei tuollaista hanki. Myötäisellä vaikkapa 10m/s kulkee 5kn pelkällä isolla vaikka iso kiinteälapainen jarruttaakin. Sivumyötäisessä on kova rullaamaan ilman purjeita, yleensä vältän suoran sivumyötäisen ajamalla siksakkia. Purjeetkaan eivät tuossa täysin poista keikkumista kun purjepinta-ala on painoon nähden hyvin pieni. Jos katson että päivän reitillä saaristossa ei tule vastaista niin voin purjeet nostaakin, muuten en. Skuuttailukin on hieman haastavaa yksin kun ulkoa ei voi ohjata. Toisaalta ei tarvitse seistä sateessa ja/tai kylmässä matkalla touko- tai lokakuussa - tai Juhannuksena - siksi kaatosade 3 minuuttia ennen laituriin tuloa ärsyttää enemmän kuin purjehtijaa, dieseliä mahtuu 600 litraa, akkujakin paljon kun painolla ei ole väliä. Moottorin ääni ei ole pahimmasta päästä, ajan yleensä n 1100 rpm/6 kn. Moottoriveneeseen verrattuna konevikaisena pääsee ainakin johonkin vaikka ei omaan laituriin asti pääsisikään. Käy molempien kyydissä niin näet kuinka paljon sinua haittaa purjeilla etenemisen puutteet "moottoripursissa".

Gastinajoskusollut kirjoitti:

Tässä on täysiverinen 32ft purjevene. 30kn tuuli ja nopeus 5,5-6,5kn. Eikö tuo vauhti ole saavutettavissa tuossa tuulessa vastaavankokoisella moottoripurrellakin?

https://www.youtube.com/watch?v=gj55xCP7sJg

Lue lisää

Hitaasti voi tietysti purjehtia millä vaan. En jaksanut koko videota katsoa, mutta ainakin jossain kohtaa mentiin pelkällä keulapurjeella eikä kukaan keskittynyt purjehtimiseen. Meneehän Tapiokin tuolla GGR:ssä alle 4 solmun keskivauhtia, vaikka tuulta riittää.

Lammikkolaivuri kirjoitti:

Ei ole parodia, vaan haluan keskustelua aiheesta.
Useampi on vastannutkin kattavasti, kiitokset näistä jo tässä vaiheessa!

Jotenkin olen lukenut rivien välistä, että moottoripurret ovat niitä veneitä, joilla pääsee kohtuullisen mukavasti/ kuivana kovissa keleissä.
Alle 5m/s tuulilla sitten ajetaankin tuulensuunnasta riippumatta koneella (Moottoripursi)?
Etuus moottoripurressa lienee isommat vesi- ja harmaavesitankit, sekä isompi polttoainekapasiteetti?
Matkaveneily on haaveena ja viikkojen matkustaminen, välillä purjehtien ja välillä moottorilla ajaen.

Uppoumarunkoiset moottoriveneet näkyvät keikkuvan yhteen, sun toiseen suuntaan aallokossa ja liukuvat ryskäävät. Näistä on kokemusta. 10m/s näkyy olevan 8-11m veneissä se mukavuusraja ja ~metrin aallokko.

Jäljelle jää tämän suoksi siis kaksi vaihtoehtoa: Moottoripursi, tai purjevene. Näissä kahdessa en ole ollut kyydissä, eikä ole mahdollisuutta päästä kyytiin.

Jatketaan keskustelua!

Lue lisää

Mielestäni kaksi pointtia josta ei vielä mainittu.

Esim NC33 kanssa voita avata genuan / isopurjeen ja silti ajaa koneella, purjeet auttavat vakauttamaan venettä ja polttoaineen kulutus vähenee oleellisesti. Tietysti suoraan vasta tuuleen mentäessä ei onnistu miltään purjeveneellä purjein.

Rahtilaivoissakin otettu purje viritelmiä käyttöön sekä viiking garacessa on putki purje jolla polttoaine kuluja leikataan.

Muistaa laittaa vain asiankuuluva kartio merkki muille tiedoksi sinun olevan konealus.

Ja vielä ei kait ole järkeä verrata -66 luvun suunniteltua nc33 johonkin 2000 luvun fingulfeihin, tai Bavaria matcheihin, mieluumminkin oman aikakautensa pursiin nopeuksien suhteen.

NC33 huikea valmistus määrä usean vuosikymmenen aikana kertoo kyllä jotain muuta, mitä vauhtimiehet eivät ole ymmärtäneet ja vielä millä hinnalla näitä on myyty vs useat purret saman aikakautena.

Yhtälailla löytyy nopeampia monirunkoisia pursia tai kevyitä racereita jotka ovat nopeampia kuin jotkin arvostetut, miksei sitten sellaisia näy matkapursina?

ulkopuolinen kirjoitti:

Mielestäni kaksi pointtia josta ei vielä mainittu.

Esim NC33 kanssa voita avata genuan / isopurjeen ja silti ajaa koneella, purjeet auttavat vakauttamaan venettä ja polttoaineen kulutus vähenee oleellisesti. Tietysti suoraan vasta tuuleen mentäessä ei onnistu miltään purjeveneellä purjein.

Rahtilaivoissakin otettu purje viritelmiä käyttöön sekä viiking garacessa on putki purje jolla polttoaine kuluja leikataan.

Muistaa laittaa vain asiankuuluva kartio merkki muille tiedoksi sinun olevan konealus.

Ja vielä ei kait ole järkeä verrata -66 luvun suunniteltua nc33 johonkin 2000 luvun fingulfeihin, tai Bavaria matcheihin, mieluumminkin oman aikakautensa pursiin nopeuksien suhteen.

NC33 huikea valmistus määrä usean vuosikymmenen aikana kertoo kyllä jotain muuta, mitä vauhtimiehet eivät ole ymmärtäneet ja vielä millä hinnalla näitä on myyty vs useat purret saman aikakautena.

Yhtälailla löytyy nopeampia monirunkoisia pursia tai kevyitä racereita jotka ovat nopeampia kuin jotkin arvostetut, miksei sitten sellaisia näy matkapursina?

Lue lisää

Varsinaisia moottoripursia ei ole kai 70-luvun jälkeen juuri suunniteltu, joten vaikea verrata uudempaa suunnittelua oleviin. Olihan tuossa vertailukohteena myös 70-luvun alkupuolella suunniteltu Avance 24. Ei se NC33:n asema parane oleellisesti, jos vertaa johonkin 60-luvun lopulla suunniteltuun 33-jalkaiseen.

NC33:sta kuitenkin valmistettiin vielä viime vuoteen saakka (koskahan viimeinen 331 on tehty?). Kuten aiemmin kerroin se on muuttunut vuosien saatossa eli ei se enää ollut se -66 suunniteltu, joka oli lähinnä moottorivene tukipurjeella.

Vene 11/68 esittelyssä NC33:ssa on kaksi vaatimatonta puumastoa ja purjealaa 33 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 5,5 tn.

Vene 9/77 oli jo alumiinimastot, mutta kovin matalat. Purjeala edelleen vaatimattomat 42,5 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 7 tn.

Vene 1/09 purjealaa on jo 53-67 m2. Syväys 1,48-1,6 m (mitä tarkoittaa?), uppouma 8,3 tn.

Nauticatin kotisivuilla kerrotaan syväykseksi 1,48 m tai 1,65 m (deep) ja purjealaksi 63 m2. Tuon mukaan NC33 menee vain CE-luokkaan B, toisin kuin lähes kaikki tuon kokoluokan purjeveneet. Sama B on myös 38 ja 441:llä. NC:n purjevenemallit ovat kaikki A:ssa.

NC33:sta on valmistettu paljon, mutta veistämö on konkassa. Kysyntä ilmeisesti hiipui?

Väittäisin, että useimmat ovat NC33:n ostaneet lähinnä moottoriveneeksi. Purjeita käytetään joskus tukipurjeina ja hyvin satunnaisesti voidaan purjehtiakin.

Joakim1 kirjoitti:

Varsinaisia moottoripursia ei ole kai 70-luvun jälkeen juuri suunniteltu, joten vaikea verrata uudempaa suunnittelua oleviin. Olihan tuossa vertailukohteena myös 70-luvun alkupuolella suunniteltu Avance 24. Ei se NC33:n asema parane oleellisesti, jos vertaa johonkin 60-luvun lopulla suunniteltuun 33-jalkaiseen.

NC33:sta kuitenkin valmistettiin vielä viime vuoteen saakka (koskahan viimeinen 331 on tehty?). Kuten aiemmin kerroin se on muuttunut vuosien saatossa eli ei se enää ollut se -66 suunniteltu, joka oli lähinnä moottorivene tukipurjeella.

Vene 11/68 esittelyssä NC33:ssa on kaksi vaatimatonta puumastoa ja purjealaa 33 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 5,5 tn.

Vene 9/77 oli jo alumiinimastot, mutta kovin matalat. Purjeala edelleen vaatimattomat 42,5 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 7 tn.

Vene 1/09 purjealaa on jo 53-67 m2. Syväys 1,48-1,6 m (mitä tarkoittaa?), uppouma 8,3 tn.

Nauticatin kotisivuilla kerrotaan syväykseksi 1,48 m tai 1,65 m (deep) ja purjealaksi 63 m2. Tuon mukaan NC33 menee vain CE-luokkaan B, toisin kuin lähes kaikki tuon kokoluokan purjeveneet. Sama B on myös 38 ja 441:llä. NC:n purjevenemallit ovat kaikki A:ssa.

NC33:sta on valmistettu paljon, mutta veistämö on konkassa. Kysyntä ilmeisesti hiipui?

Väittäisin, että useimmat ovat NC33:n ostaneet lähinnä moottoriveneeksi. Purjeita käytetään joskus tukipurjeina ja hyvin satunnaisesti voidaan purjehtiakin.

Lue lisää

Jatketaan vielä tuosta moottorista ja purjehtimisesta kone päällä.

NC33:ssa on tyypillisesti valtavan tehokas moottori. Noissa Vene-lehtien testeissä on on ollut 70-80 hv koneita ja NC:n sivuilla mainitaan 75 hv.

Noin suurella koneella kulutus on melkein väkisin suurta. 77-testisssä mitattiinkin kulutusta. Alin mittausnopeus oli 1500 rpm 7,4 solmua, jolla kulutus jo hurjat 5,1 l/h. Sopivaksi matkanopeudeksi sanottiin 1800-2000 rpm, jolloin kulutus 6,5-8,2 l/h. Kulutus täydellä kaasulla 14,5 l/h ja 9,1 solmua.

Tuon kokoisissa purjeveneissä on 18-28 hv koneita. No ehkä tuon painoisissa jo 28-40 hv koneita tai jopa 50 hv. Oman veneeni kone ei kuluta täydellä kaasullakaan tuota 5,1 l/h. Matkanopeudella kulutus on n. 2 l/h.

Suurille polttoainetankeilla on tosiaan tarvettakin. Normaalissa purjeveneessa riittää puolet tai kolmasosa noista samaan toimintasäteeseen koneelle. Kun lisäksi paljon suurempi osa matkasta purjehditaan, riittää tuotakin pienempi.

Joakim1 kirjoitti:

Varsinaisia moottoripursia ei ole kai 70-luvun jälkeen juuri suunniteltu, joten vaikea verrata uudempaa suunnittelua oleviin. Olihan tuossa vertailukohteena myös 70-luvun alkupuolella suunniteltu Avance 24. Ei se NC33:n asema parane oleellisesti, jos vertaa johonkin 60-luvun lopulla suunniteltuun 33-jalkaiseen.

NC33:sta kuitenkin valmistettiin vielä viime vuoteen saakka (koskahan viimeinen 331 on tehty?). Kuten aiemmin kerroin se on muuttunut vuosien saatossa eli ei se enää ollut se -66 suunniteltu, joka oli lähinnä moottorivene tukipurjeella.

Vene 11/68 esittelyssä NC33:ssa on kaksi vaatimatonta puumastoa ja purjealaa 33 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 5,5 tn.

Vene 9/77 oli jo alumiinimastot, mutta kovin matalat. Purjeala edelleen vaatimattomat 42,5 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 7 tn.

Vene 1/09 purjealaa on jo 53-67 m2. Syväys 1,48-1,6 m (mitä tarkoittaa?), uppouma 8,3 tn.

Nauticatin kotisivuilla kerrotaan syväykseksi 1,48 m tai 1,65 m (deep) ja purjealaksi 63 m2. Tuon mukaan NC33 menee vain CE-luokkaan B, toisin kuin lähes kaikki tuon kokoluokan purjeveneet. Sama B on myös 38 ja 441:llä. NC:n purjevenemallit ovat kaikki A:ssa.

NC33:sta on valmistettu paljon, mutta veistämö on konkassa. Kysyntä ilmeisesti hiipui?

Väittäisin, että useimmat ovat NC33:n ostaneet lähinnä moottoriveneeksi. Purjeita käytetään joskus tukipurjeina ja hyvin satunnaisesti voidaan purjehtiakin.

Lue lisää

CE-B tulee sivuovista joiden kynns on liian matala. 441 vaikka CE luokittelee sen b kategoriaan on muualla maailmaa valtameriluokiteltu ja saa vakuutukset myös ylitys seikkailulle. Siltala olisi myös valmistanut modifioidut ovet CE-A luokkaan.

Ja kulutuksista. Joakkim olet sen verran fiksu, että tiedät vesilinjan pituuden merkityksen nopeuteen vs edellä mainittu pituus ja jos vene lehti mitannut kulutuksen 7,4 solmua ja huikean kulutuksen. NC 33 LWL on 28,17' ja runkonopeus tällöin 7,11 solmua ja viitsit ihmetellä korkeaa kulutusta, uskoisin oikean taloudellisen nopeuden olevan max 6,5 ja noin 6 olisi varmasti optimi.

NC varustetaan riittävällä koneella jolla pärjää vaivatta kovassa vastaisessa tai myötäisessä ettei borchaa, lisäksi pitää ottaa huomioon mahdolliset virtaukset jotka voivat olla useita solmuja (ei itämerellä) ettei käy niin, kuin joillain purjeveneillä jotka käytännössä pysyvät paikallaan koneella liikuttaessa vastaiseen tai vuorovesi virtauksessa.

aikaPaksuaSyötät kirjoitti:

CE-B tulee sivuovista joiden kynns on liian matala. 441 vaikka CE luokittelee sen b kategoriaan on muualla maailmaa valtameriluokiteltu ja saa vakuutukset myös ylitys seikkailulle. Siltala olisi myös valmistanut modifioidut ovet CE-A luokkaan.

Ja kulutuksista. Joakkim olet sen verran fiksu, että tiedät vesilinjan pituuden merkityksen nopeuteen vs edellä mainittu pituus ja jos vene lehti mitannut kulutuksen 7,4 solmua ja huikean kulutuksen. NC 33 LWL on 28,17' ja runkonopeus tällöin 7,11 solmua ja viitsit ihmetellä korkeaa kulutusta, uskoisin oikean taloudellisen nopeuden olevan max 6,5 ja noin 6 olisi varmasti optimi.

NC varustetaan riittävällä koneella jolla pärjää vaivatta kovassa vastaisessa tai myötäisessä ettei borchaa, lisäksi pitää ottaa huomioon mahdolliset virtaukset jotka voivat olla useita solmuja (ei itämerellä) ettei käy niin, kuin joillain purjeveneillä jotka käytännössä pysyvät paikallaan koneella liikuttaessa vastaiseen tai vuorovesi virtauksessa.

Lue lisää

Mikäs kirjoituksessani oli paksua? En sanonut mitään noiden valtamerikelpoisuudesta, vaan siitä, että ne ovat CE B-luokassa toisin kuin purjeveneet.

70-80 hv koneella on aika vaikea päästä hyvään taloudellisuuteen noin lyhyellä vesilinjalla. Hidastamalla kulutus pienenee vielä, mutta ei tuolla pääse 0,3 l/mpk kulutuksiin, joka on tyypillinen tuon kokoiselle purjeveneelle. Lisäksi kierrokset ovat todella matalat ja tuollaista malttia en ole nähnyt moottoripurjehtijoilta.

Tehontarve vuorovesissä tulee aina välillä täällä esiin, vaikka ei sille ole mitään järkiperusteita. Jouluna tuli TV:stä dokumentti (lienee edelleen Areenassa), jossa NC33:n kokoinen moottorivene ajoi Ahvenenanmaalta New Yorkiin 10 hv koneella. Sitten jonkun mielestä 20-30 hv on aivan liian vähän tuollaiseen vuorovesissä.

Joakim1 kirjoitti:

Mikäs kirjoituksessani oli paksua? En sanonut mitään noiden valtamerikelpoisuudesta, vaan siitä, että ne ovat CE B-luokassa toisin kuin purjeveneet.

70-80 hv koneella on aika vaikea päästä hyvään taloudellisuuteen noin lyhyellä vesilinjalla. Hidastamalla kulutus pienenee vielä, mutta ei tuolla pääse 0,3 l/mpk kulutuksiin, joka on tyypillinen tuon kokoiselle purjeveneelle. Lisäksi kierrokset ovat todella matalat ja tuollaista malttia en ole nähnyt moottoripurjehtijoilta.

Tehontarve vuorovesissä tulee aina välillä täällä esiin, vaikka ei sille ole mitään järkiperusteita. Jouluna tuli TV:stä dokumentti (lienee edelleen Areenassa), jossa NC33:n kokoinen moottorivene ajoi Ahvenenanmaalta New Yorkiin 10 hv koneella. Sitten jonkun mielestä 20-30 hv on aivan liian vähän tuollaiseen vuorovesissä.

Lue lisää

Joakim tiedät varmasti, myös NC 33 omaa huomattavasti suuremman uppouman / märkäpinnan vs vastaavan kokoinen purjevene.

Ja paksua oli nuo venelehden mittaukset, kyllähän uppouma runkoista isolla koneella kannattaa ajaa yli runkonopeuden, niin saadaan mukavat kulutus lukemat, ei taida päästä vs pituisella purjeveneelläkään 0,3 l/ nm 7,4 solmua lykkiessä ja tietysti puhutaan vesilinjan pituudesta.

aikapaksuasyötät kirjoitti:

Joakim tiedät varmasti, myös NC 33 omaa huomattavasti suuremman uppouman / märkäpinnan vs vastaavan kokoinen purjevene.

Ja paksua oli nuo venelehden mittaukset, kyllähän uppouma runkoista isolla koneella kannattaa ajaa yli runkonopeuden, niin saadaan mukavat kulutus lukemat, ei taida päästä vs pituisella purjeveneelläkään 0,3 l/ nm 7,4 solmua lykkiessä ja tietysti puhutaan vesilinjan pituudesta.

Lue lisää

Tietysti myös purjeveneillä pääsee suureen kulutukseen, kun ajaa suurilla kierroksilla. Oma veneeni kulkee nykyisellä potkurilla 7,2 ja alkuperäisellä 7,4 solmua kaasu pohjassa, jolloin kulutus lienee 4,6 l/h. Siis melkein yhtä paljon kuin NC33 tuossa mittauksessa.

Koneeni on MD2020 eli 18 hv. NC33 siis käyttää n. 20 hv tuohon 7,4 solmun vauhtiin. Jos sekin on liikaa, miksi ihmeessä tuossa oli 80 hv kone? Onko tyypillistä ajaa uppoumarunkoisella vielä paljon allekin 1/4 huipputehosta matkavauhtina?

NC33:n kokoinen ja painoinen Linssen 33.9 on testattu Vene 11/08 tyhjäkäynnistä alkaen 75 hv koneella. Tyhjäkäynnillä se oli taloudellisimmillaan 0,42 l/mpk, mutta silloin vauhtia oli vain 2,8 solmua. 6 solmussa meni jo 1 l/mpk.

Alkaa kyllä epäilyttää nuo 1977 mittaukset. Kulkeeko NC33 tosiaan yli 9 solmua kaasu pohjassa? Tuon Linssen kulki vain 7,6 solmua, vaikka siinä lienee pidempi vesilinja. Millähän on -77 mitattu nopeus? Tuolloin tietysti NC33 oli nykyistä kevyempi.

Olen myös nähnyt tuon -77 artikkelin. Vuonna -95 kulki oma -74:seni näin:
rpm/kn
1100 - 5.1
1200 - 5.4
1300 - 5.9
1400 - 6.3
1500 - 6.7
1600 - 7.1
1700 - 7.5
1800 - 7.9
Mutta nuo on mitattu sen omalla silloisella vaijerilokilla eivätkä ole tarkkoja. Nykyään gps:llä 1100rpm = n 5.8kn, jonka kuvittelen aika taloudelliseksi kun mihinkään ei ole ikinä kiire - mitä nyt joskus purjeveneen alta pois. Mitä veikkaat Joakim kulutukseksi tuossa? En ihan usko 9 solmuun, tämä menee kahdeksaa vasta 2000rpm ja koneen max jatkuva on 2250 ja ihan max 2500. Tämä siis Perkins 4.236 - 72hp. Peräaalto vain kasvaa. Mutta 77ssa olikin Fordin 80hp? Linsseniä jarruttaa jnkv ehkä tasaperäisyys?

NC33 kirjoitti:

Olen myös nähnyt tuon -77 artikkelin. Vuonna -95 kulki oma -74:seni näin:
rpm/kn
1100 - 5.1
1200 - 5.4
1300 - 5.9
1400 - 6.3
1500 - 6.7
1600 - 7.1
1700 - 7.5
1800 - 7.9
Mutta nuo on mitattu sen omalla silloisella vaijerilokilla eivätkä ole tarkkoja. Nykyään gps:llä 1100rpm = n 5.8kn, jonka kuvittelen aika taloudelliseksi kun mihinkään ei ole ikinä kiire - mitä nyt joskus purjeveneen alta pois. Mitä veikkaat Joakim kulutukseksi tuossa? En ihan usko 9 solmuun, tämä menee kahdeksaa vasta 2000rpm ja koneen max jatkuva on 2250 ja ihan max 2500. Tämä siis Perkins 4.236 - 72hp. Peräaalto vain kasvaa. Mutta 77ssa olikin Fordin 80hp? Linsseniä jarruttaa jnkv ehkä tasaperäisyys?

Lue lisää

Vaikea sanoa. Purjeveneissä usein polttoaineenkulutus riippuu kierrosluvun kolmannesta potenssista. (1100/2500)^3=0,085 eli jos täydellä kaasulla menisi 15 l/h voisi 1100:lla kuluttaa vain 1,3 l/h. Tuo ei kuitenkaan ole mielekkään kuuloinen kulutus, jos vauhtia tosiaan on 5,8 solmua. Paljon pienempivastuksiset purjeveneetkään eivät pääse noin alhaiseen kulutukseen. Edellinen veneeni Tempo 28 pääsi, mutta se painaa vain 3 tn ja kone oli 9 hv.

Tuo kolmannen potenssin riippuvuus tuskin pätee noin suurella kierroslukuerolla. Linssenille vastaava suhde olisi n. 1200/2900 rpm. 2900 kulutti 16,7 ja 1200 2,1 l/h. Kaavan mukaan tulisi 1,2 l/h eli todellinen oli melkein 2-kertainen. Lisäksi nopeus 1200 rpm:llä oli vain 3,9 solmua.

Linssenissä näyttää olevan yllättävän syvä peräpeili, joten varmasti tuon vastus on hiukan suurempi. https://s3.amazonaws.com/static.yachtjourney.com/vessels/c45d5c875366d86601503a347391f6f7.jpg

Vaikea kuitenkaan kuvitella, että Linssenin tehontarve olisi jo 3,9 solmussa sama kuin NC33:n 5,8 solmussa. Se tarkoittaisi, että Linssenin vastus olisi 50% suurempi 3,9 solmussa kuin NC33:n 5,8 solmussa. Samassa nopeudessa 50% suurempi vastus olisi ehkä vielä uskottavissa.

Täällä on juttua NC33:n kulutuksista ja nopeuksista 90 hv koneella:
https://www.sailnet.com/forums/boat-review-purchase-forum/36532-will-my-wife-i-sad-happy-nauticat-33-38-similar-type-2.html
Matkavauhdiksi mainitaan 8-8,5 solmua ja huipuiksi 9-9,5 solmua. 8,5 solmun vauhdilla kulutukseksi 10 l/h (Vene 11/77 8,2 l/h). Tuolla tosin tulisi vain 500 M 600 l tankeilla. Nauticatin kotisivuilla mainitaan n. 8 solmun nopeus ja 600 M 500 l tankeilla.

Jalkaratas kirjoitti:

Tämän ketjun täytyy olla parodia, jossa kaikki kirjoitukset ovat saman henkilön laatimia. Ehkä tämäkin.

Ajankohtaista aihetta sivutakseni, mitätön solmun nopeusero voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailmanympäripurjehtija viettää vesillä joko viisi kuukautta tai kuusi ja puoli kuukautta. Merellä oloa arvostava haluaa tietysti mennä sinne mahdollisimman huonosti purjehtivalla aluksella, ettei sieltä pääsisi liian aikaisiin pois. Jos ajetaan todella hiljaa , solmun nopeusero voi merkitä matka-ajan kaksinkertaistumista. (Laskupähkinä: mikä on silloin hitaamman aluksen keskinopeus?)

Nopeuden lisäksi mukavaa on, jos purjehtiessaan voi valita suuntansa mahdollisimman vapaasti, suunnan muutoksen tapahtuvat ketterästi, nopeudet eri suuntiin ovat riittäviä jne. Moottoripursilla näin ei yleensä ole - jos on, ne pitää tietysti luokitella purjeveneiksi...

Lue lisää

Miksi pitäisi purjehtia sellaiseen suuntaan mihin purjehtiminen ei ole luontevaa, moottorillakin pääsee.

Juurikin näin.
Hullumpaa veneilykysymystä, kuin mikä vene sopii minulle parhaiten, ei ole olemassakaan.

Useimmilla on kuitenkin joku aikarajoite. Olkoon se sitten auringonlasku, saunavuoro, ruoka-aika, satamaan mahtuminen, viikonlopun tai kesäloman pituus. Tai ääritapauksessa pallonkiertoon varattu aika.

Nopeus vaikuttaa päivämatkojen pituuteen joko ajassa, matkassa tai molemmissa. Purjeveneissä se vaikuttaa myös oleellisesti siihen, missä tilanteissa ajetaan koneella.

Kuntopyöräilyssä tai -hiihdossa, jossa ei varsinaisesti mennä mihinkään, vaan tehdään vain kuntolenkki, välineiden laatu/kunto/voitelu vaikuttaa siihen miten mukavalta homma tuntuu. Tuo on varmasti henkilökohtaista, mutta kyllä se minulle oli aina juhlapäivä, kun työmatkapyöräilyssä siirryin keväällä maastopyörästä kilpapyörään. Kuntomielessä tuskin mikään muuttui eikä ajassakaan säästynyt kuin 1-2 minuuttia suuntaansa. Ajonautinnossa eroa oli kuin yöllä ja päivällä.

Hiihdossa ero on vielä suurempi. Luistamattomilla suksilla hiihto on kauheaa eikä mielestäni kivaa ole tahmeassa kelissäkään hiihtää, vaikka voiteet olisivatkin keliin nähden OK. Paljjon mukavampaa on hiihtää hyvällä luistolla samassa ajassa pidempi lenkki. Kuntomielessäkin se on yleensä parempi, kun hiihto ei ole jatkuvaa puurtamista, vaan alamäissä saa levätä kunnolla ja ylämäissä jaksaa taas tehdä kunnolla töitä.

Sama koskee myös purjehdusta. Hyvin kulkevalla veneellä on nautinto purjehtia.

Miksi kyky nousta tuuleen olisi matkapurjehtijalle merkityksetöntä? Eikö olisi mukavampaa päästä vaikkapa lounaistuulella yhdellä halssilla Tallinnaan, kuin ajautua Narvan edustalle vain siksi, että vene ei ylemmäs pääse?

Tuulen suunta siis määrää sen, minne olet matkalla. Etkä sinä itse ?

Matkapurjehtija purjehtii vain avotuuleen. Tallinnaan meno ei ole matkapurjehdusta.

afds1423 kirjoitti:

Matkapurjehtija purjehtii vain avotuuleen. Tallinnaan meno ei ole matkapurjehdusta.

Mikä purjehdus on matkapurjehdusta? Voiko sitä harrastaa Itämerellä? Miten täällä purjehditaan vain avotuuleen? Ajetaan koneella vai odotellaan tuulen kääntymistä sopivaksi.

Tulee mieleen yksi Pietarissa käynyt ruotsalainen eläkepari, joka odotteli päiväkausia Utössä sopivaa sivutuulta, jolla pääsisi päiväsaikaan Sandhamniin HR29:llä.

Kyllä Tallinnaan meno usein on yksi osuus matkapurjehduksesta Itämerellä. Esim. viime kesänä matkani alkoi purjehduksella Espoosta Tallinnaan ja kurssini oli mahdollisimman ylös tuuleen. Olisin sillä kurssilla päätynyt Tallinnanlahden itäpuolelle ja rantakiviin joten piti tehdä halssinvaihto ja suunnata länteen ennenkuin pääsi taas kääntämään kurssin kohti Tallinnaa. Matkapurjehdus on usein myös tuuleennousemista jolloin tarvitaan kryssiominaisuuksia.

afds1423 kirjoitti:

Matkapurjehtija purjehtii vain avotuuleen. Tallinnaan meno ei ole matkapurjehdusta.

Tuota menoa luonnehtisin matkaajelehtimiseksi, täysin tuulen armoilla. Purjehtija sen sijaan käyttää tuulta, matkapurjehtijan ja kilpapurjehtijan ero on siinä, miten tarkoin tuulen käyttää, suuntaan se ei vaikuta.

afds1423 kirjoitti:

Matkapurjehtija purjehtii vain avotuuleen. Tallinnaan meno ei ole matkapurjehdusta.

Mitähän matkapurjehdus sitten on, jos matkantekoa johonkin kohteeseen?

Eivastatuuleen kirjoitti:

Tuulen suunta siis määrää sen, minne olet matkalla. Etkä sinä itse ?

Juuri näin varsinkin lomareissuilla. Päämäärätöntä purjehtimista kauniissa saaristossamme Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä Itämerellä ilman pakkoa päästä hampaat irvessä johonkin tiettyyn paikkaan.

Jep.
Minulla se taas on sitä, että haluan suunnitella reittiä hieman etukäteen ja mennä sinne, missä en ole ollut aiemmin.
Samoissa paikoissa edestakaisin liikkuminen ei ole mun juttu.

Nautiskelija2019 kirjoitti:

Juuri näin varsinkin lomareissuilla. Päämäärätöntä purjehtimista kauniissa saaristossamme Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä Itämerellä ilman pakkoa päästä hampaat irvessä johonkin tiettyyn paikkaan.

Lue lisää

Jos vene kulkisi hyvin eri suuntiin, ei nimenomaan tarvitsisi ajaa hampaat irvessä johonkin tiettyyn paikkaan, vaan haluamaansa paikkaan.

Nykyään hyvin purjehtivissakin veneissä voi olla doghouse. Veneiden koon kasvu on häivyttänyt eron. Ennen purjeveneet oli matalia ja ahtaita veneitä, joihin ei mahtunut isoa moottoria. Moottoripurjehtijat olivat tilavampia mutta pulleampia ja painavampia ja siksi hitaampia. Nyt kun 40-jalkainen 4 metriä leveä vene on normaalia, ei purjevene enää häviä sisätiloissa ja erottelu on käynyt vanhanaikaiseksi.

Matkapurjehduksessa solmun vauhtieron tai muutaman asteen kryssikulman eron merkityksen voi nähdä GGR- veneiden etenemisestä. Pitkässä reissussa iso merkitys, saasirston satamaan kerkiämisessä vähäisempi.
Jos jonkun eron yritän keksiä moottoripurren ja purjeveneen välillä niin minulle se olisi heikoissa tuulissa eteneminen. Jos on spinnuja, genaakkereita ja code 0 niin voi vuorokausia edetä erityisen mukavasti samalla tai paremmalla vauhdilla kuin mottorilla. Ja pääsee vaikka Atlantin yli edestakaisin pienellä polttoainetankilla ja meluttomasti.
Toisaalta liian vähän käytetään varsinaista moottoripurjehdusta, Purjeet ylhäällä ja moottori normaalia pienemmlä kierroksilla. Siitä kai koko termi on keksitty?. Tosipurjehtija kokee ilmeisesti jotenkin vääräoppiseksi menetelmäksi-

Gastiksi pääsemistä kyllä kannattaa yrittää jos kyse on valinnasta m-purren ja purjeveneen välillä. Seuroissa on yleensä molempia venetyyppejä ja myös purjehtijatyyppejä jotka eivät sano "ei tarvita ei haluta" gastia.

Eri juttu jos vain haluaa purjehtia nettipalstoilla.

Tuon takilan tuoman lisävaivan takia minä vaihdoin liukuvaan moottoriveneeseen.
Pidän uppoamarunkoisesta moottoriveneestä oletusarvoisesti, mutta se rullaus tekee minut sairaakasi, joten pidin vuosikausia purjevenettä, jota käytin ikäänkuin moottorivenettä - kaikilla ”mökkivarusteilla”.
Sopivilla tuulilla nostin purjeet ylös ja saatoinpa sammuttaa moottorinkin, jos vauhtia oli tarpeeksi.
Vuodet vierivät ja lopulta sain tarpeekseni niistä kevät/syksy mastosulkeisista sekä ”majanmuutosta” rannan ja kodin välillä.
Nykyisin vedän perävaunun pihaan omalla nostoaikataululla ja teen muut säädöt omassa pihassa.
Ymmärrän kyllä että tämä on purjehduspalsta eikä oikeat purjehtijat näitä jorinoita käsitä, mutta tässä voi havaita kuinka monenlaisa ”purjehtijoita” siellä vesillä kulkee.

Tämä on totta. Pitkillä matkoilla erityisen tärkeää on saada vene kulkemaan kohtuullisella kallistuskulmalla (mieluiten selvästi alle 20 astetta), tasaista helposti ylläpidettävää VMG-nopeutta (5 kn riittää). Jos tämä onnistuu vastaiseen ilman konetta, hyvä niin. Asuttavuus ja sisätilojen käyttökelpoisuus merellä ovat myös tavattoman tärkeitä. 120 mailia vuorokaudessa pari, kolme viikkoa yhteen menoon hyvällä ruualla, kuivana ja rauhallisilla yöunilla on kovempi juttu kuin mikään nousukulma.

TasaistaVauhtia kirjoitti:

Tämä on totta. Pitkillä matkoilla erityisen tärkeää on saada vene kulkemaan kohtuullisella kallistuskulmalla (mieluiten selvästi alle 20 astetta), tasaista helposti ylläpidettävää VMG-nopeutta (5 kn riittää). Jos tämä onnistuu vastaiseen ilman konetta, hyvä niin. Asuttavuus ja sisätilojen käyttökelpoisuus merellä ovat myös tavattoman tärkeitä. 120 mailia vuorokaudessa pari, kolme viikkoa yhteen menoon hyvällä ruualla, kuivana ja rauhallisilla yöunilla on kovempi juttu kuin mikään nousukulma.

Lue lisää

Tässä olen kanssasi 100% samaa mieltä.
Minulle tuo maksiminopeus ei ole se tärkein kriteeri.

Pääpaino:
Asuttavuus
Keleistä riippumatta 50% matkoista pitää pystyä menemään purjeilla.
Kelikelpoisuus.
Toimintasäde
Pitkä omavaraisuusaika, eli isot tankit ja säiliöt, ruokavarastot, jne.

Vaikea selittää, mutta en toisaalta näe tässäkään ketjussa moititun koneella ajavia kiirehtimisestä. Moottoripurjehtijoita (alustyyppi) on ennemminkin moitittu kehnoista purjehdusominaisuuksista.

Nopea purjehtiminen on hyvää purjehtimista, nopea purjevene on purjehdusominaisuuksiltaan hyvä. Miksi jonkun asian tekemisestä hyvin pitäisi moittia?

Purjehtiessa olosuhteiden täysimääräinen hyväksikäyttö on nautittava älyllinen haaste. Ja mahdollisimman kovaa voi yhtä hyvin olla kaksi solmua tai kaksitoista solmua.

No aika paljon näkyy merellä keppiveneitä, ilman merkkejä, purjeet alhaalla kulussa.

Onko tuolloin kiire, osaamattomuutta, vai mikä tuossa maksaa?

TOlbbawene kirjoitti:

No aika paljon näkyy merellä keppiveneitä, ilman merkkejä, purjeet alhaalla kulussa.

Onko tuolloin kiire, osaamattomuutta, vai mikä tuossa maksaa?

Ihmeen paljon niitä näkyy joo ilman merkkejä kun on purjeet alhaalla kulussa.

Jään odottamaan mitä vitsinikkarit tähän vastaavat D

Vihreä viiri

25 solmua on hidasta sekin.

Mun vanha 500 euron Peugeotkin kulkee 80 solmua. Eikä tarvita edes 2x400hv moottoreita, 1x100hv riittää.