Mitä käytännön eroa noilla venetyypeillä on?
Olen katsellut purjeilla ja moottorilla varustettua venettä, kokoluokassa 10-metriä.
Olen katsellut purjeilla ja moottorilla varustettua venettä, kokoluokassa 10-metriä.
Purjevene vai moottoripursi
Lammikkolaivuri
655270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Riippuu ihan mitä haluaa ,moottoripursi on ,kuin moottorivene purjeilla ,paitsi 400 sarjan nauticatit ovat suht ok purjeilla .
Jos haluu edetä purjeilla hyvin ,niin ei ole nuin purjevene .
Itse en vaihtaisi omaani mihinkään moottoripurteen .
Vaan vannon purjeveneen nimeen.
Eli up to you bro 😁
Useat ovat pitäneet purjeveneeksi kutsumisen edellytyksenä sitä että vene kykenee vastakäännöksiin eli halssinvaihtoihin joita tehdään vastatuuleen luovittaessa.
Näin se vuosi vaihtuu!
Seuraava kysymys, kumpi on parempi, 2T vai 4T ?
Ja sit, milloin Kaunissaaressa on kevään avajaiset..
Tänne halutaan lisää liikennettä, joten kaikki vaan reippaasti mukaan.
Oma osuuteni tähän olisi vaikka seuraava. Haluan päämärätietoisesti edetä paikasta a paikkaan b ja säilyttää tietyn keskinopeuden. Tämä edellyttä lähes aina koneen käynnistämistä pysyäkseni aikataulussa.
Keskustelun aiheeseen viitatakseni olen moottoripurjehtija.
On sääli että SPV poisti moottoripurren oman luokan. Kyllä moottoripursilla kuuluisi olla arvoisensa kehto.
Hauskaa nähdä purjehtijoista ovat muuttuneet "moottoriveneilijä" henkisiksi pisteestä a-b veneilijöiksi ja vauhti tuntuu olevan tärkeintä.
Kun katsoo you tubesta niin kyllä nauticat 33 pitkälläkin kölillä ihan kivasti etenee purjeillaan ja todistetusti on kiertänyt pallonkin.
Nauticat 35 purjehtii jo ihan mallikkaasti ja vasta käänökset onnistuvat siinä missä muissakin matkapursissa samassa ikäryhmässä, itseasiassa oikea tyyppi olisi pilot house purjevene ja pallo kierretty myös NC35.
Nämä ovat todellisia matka veneitä joilla voi edetä purjein tai koneella tai molempia käyttäen pitkiäkin etappeja ajatelle esim. perus tankkien kokoja.
NC 35 otta dieseliä 350l vettä 500l missä 35 purressa voit ottaa perus tankkiin vettä tuollaisia määriä, lisäksi kone ajossa moottori on äänieristetty todella hyvin vs useimmat muut purret jos mielii taittaa matkaa koneella.
Nykyään pitäisi erotella purjehtijatkin jo tarkempiin genreihin esim. Leppoisat matkapurjehtijat mukavasti eteenpäin, ollan jo perillä, kun ollaan veneessä.
Stressaantuneen lomapurjehtijat joilla aina kiire ja purjeet yleensä paketissa, koneella survotaan kiivaasti vesi nokassa kohisten, että saadaan laituri karsina. Nopeasti päivitys "someen" lisäksi muuta hörhöilyä tekstiilien ja sail life stylen ympärillä chillailua karsinan kuninkaana.
Wannabe purjehtijat joille vauhti ja huipputekniikka ja 0,1 solmun nopeus ero on must juttu ja hiilikuidusta alkaa ottaan eteen lisäksi purjehditaan sankarimaisia legejä päivässä!
Kuka näkee vielä lisää ala lajeja nyky purjehdukseen
Vääräoppiset: Matkaveneessä nyt vaan sattuu olemaan purjeet, sinällään on aivan sama millä mennään, moottorilla jos se on helpompaa, purjeilla silloin kun niilläkin pääsee ja usein molemmilla yhtäaikaa. Moottoria ei jaksa aina kuunnella, löpöä säästyy, ja meno on tasaisempaa. (anteeksi löpöhän on siis lämmityspolttoöljy, ei moottoripolttoöljy, sitähän ei saa edes käyttää ainakaan näin kun ei vielä ole ypäristökatastrofirangaistusveroa). Luoviminen on kuitenkin järjen köyhyyttä.
Oikeaoppiset: Purjevenehän on PURJEvene. Aina siis jos on mahdollista lähdetään laiturista purjeella ja tullaan laituriin purjeella. Miksi purjeveneissä edes on moottori, ei pitäisi.. Mitä järkeä koko harrastuksessa on jos ei purjehdita. Miksi sitloodassa pitää olla pöytä kun se on paikka jossa suoritetaan purjehdusmanöövereitä. Tähän kastiin kuuluu myös kilpapurjehtijat, sillä eroituksella että kilpapurjehtijan mielestä veneseura on ennenkaikkea purjehdusseura ja siis urheilujärjestö jonka ainoa tarkoitus on vaalia ja edistää kilpailutoimintaa.
Mastovajapäälliköt yms: Purjevene on hankittu joskus nuoruudessa yli 40 vuotta sitten ja totta kai se lasketaan veteen joka kevät ja nostetaan. Harrastuksen päätarkoitus on kuitenkin, ei purjehdus, vaan oikeaoppisen veneseurakulttuurin vaaliminen ja huolenpito. Talkoisiin osallistutaan ja edistetään muidenkin oikeaoppista veneilyä. Laiturilla kävellään ja tarkistetaan kiinnitysköydet, vastaantulioille sanotaan päivää ja raportoidaan havaitut naapuriveneidenkin puutteet sekä epäasianmukaisuudet.
Eli kummallakin tulee matkailija toimeen ja moottoripursi on niinsanottu pitkänmatkan vene?
Jos molemmat ovat samankokoisia, tuulee 10m/s, niin onko nopeusero joku mitätön yksi solmu?
Tämän ketjun täytyy olla parodia, jossa kaikki kirjoitukset ovat saman henkilön laatimia. Ehkä tämäkin.
Ajankohtaista aihetta sivutakseni, mitätön solmun nopeusero voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maailmanympäripurjehtija viettää vesillä joko viisi kuukautta tai kuusi ja puoli kuukautta. Merellä oloa arvostava haluaa tietysti mennä sinne mahdollisimman huonosti purjehtivalla aluksella, ettei sieltä pääsisi liian aikaisiin pois. Jos ajetaan todella hiljaa , solmun nopeusero voi merkitä matka-ajan kaksinkertaistumista. (Laskupähkinä: mikä on silloin hitaamman aluksen keskinopeus?)
Nopeuden lisäksi mukavaa on, jos purjehtiessaan voi valita suuntansa mahdollisimman vapaasti, suunnan muutoksen tapahtuvat ketterästi, nopeudet eri suuntiin ovat riittäviä jne. Moottoripursilla näin ei yleensä ole - jos on, ne pitää tietysti luokitella purjeveneiksi...
Se+tietysti+riippuu+sinusta+tuletko+toimeen+vai+ei.
Suwena tietääkseni purjehtii yleensä NC441 kanssa Euroopan vesillä enemmän, kuin jurnuttavat koneella löydät heidän sivunsa tuolla "Suwena" haulla.
Tässä venelehti pääsi koe purjehdukselle 441 taitaa olla samainen "Suwena" ihan kivasti se liikahtaa vaikka massaa on mukavasti. https://venelehti.fi/nauticat-441-vie-mukavasti-kauas/
Jutussa on myös video.
Kylläpä on poikasilla kiire, parempi olisi, että vaihdatte puhtaasti moottoriveneisiin, niin saatte solmun pari tai parikymmentä lisää, heh
Ja tässä NC 35 purjehtii n.7-7,1/2 solmua ihan leppoisassa tuulessa vaikea kuvitella toisen 35 ajavan solmua kahta ohi? https://www.youtube.com/watch?v=0o-UUNU6GkQ Mielestäni turha parjata näitä veneitä jos ei edes omaa omakohtaista kokemusta matkanteosta NC veneillä...
NC35 on NC:n purjevenesarjaa. Sehän on paljon solakampi ja eväkölinenkin. Köli on tuossa 1,7 m (351:ssä 1,8 m) syvä kun 70-luvun NC33:ssa se oli vain 1,25 m (NC 331:ssä 1,48 tai 1,6).
Noiden moottoripursimallien (siis 33, 38 ja 44) purjehdusominaisuuksia kyllä parannettiin vuosien saatossa (jo ennen 1:en lisäämistä mallinimeen) kasvattamalla purjealaa ja ilmeisesti myös muuttamalla köliä, mutta ei niistä nyt kuitenkaan kummoisia purjeveneitä tullut.
Ei toi keli ihan leppoisa taida olla. Keulapurjetta on reilusti rullattu ja plotteri taitaa näyttää 18 solmun tuulta. Oma 35-jalkaiseni kulkee yli 8 solmua 18 solmun sivutuulessa. 7,3 solmua vaatii vain 10 solmun tuulen fokalla.
Kiire+vaikuttaa+monien+veneilyyn.+Toisilla+se+näkyy+siinä,+että+purjehdus+lopetetaan+herkästi+ja+ajetaan+loppumatka+koneella+toiset+taas+haluavat+väkisin+päästä+yli+uppoumanopeuden,+vaikkea+vene+varsinaisesti+liukuva+olisikaan.+Eihän+uusia+puhtaasti+uppoumanopeuksisia+moottoriveneitä+enää+tehdä+käytännössä+lainkaan.+Samoin+puhtaat+moottoripurret+ovat+kutakuinkin+kadonneet+markkinoilta.+NC:hän+meni+viime+vuonna+konkurssiin.+HR-+ja+Najad+eivät+enää+tee+moottoripursia,+jos+ne+edes+koskaan+sellaisia+olivat.+Family+Cruiserit,+Finnsailerit+jne.+jäivät+jo+70-luvulle.
Ei ole parodia, vaan haluan keskustelua aiheesta.
Useampi on vastannutkin kattavasti, kiitokset näistä jo tässä vaiheessa!
Jotenkin olen lukenut rivien välistä, että moottoripurret ovat niitä veneitä, joilla pääsee kohtuullisen mukavasti/ kuivana kovissa keleissä.
Alle 5m/s tuulilla sitten ajetaankin tuulensuunnasta riippumatta koneella (Moottoripursi)?
Etuus moottoripurressa lienee isommat vesi- ja harmaavesitankit, sekä isompi polttoainekapasiteetti?
Matkaveneily on haaveena ja viikkojen matkustaminen, välillä purjehtien ja välillä moottorilla ajaen.
Uppoumarunkoiset moottoriveneet näkyvät keikkuvan yhteen, sun toiseen suuntaan aallokossa ja liukuvat ryskäävät. Näistä on kokemusta. 10m/s näkyy olevan 8-11m veneissä se mukavuusraja ja ~metrin aallokko.
Jäljelle jää tämän suoksi siis kaksi vaihtoehtoa: Moottoripursi, tai purjevene. Näissä kahdessa en ole ollut kyydissä, eikä ole mahdollisuutta päästä kyytiin.
Jatketaan keskustelua!
Tässä on täysiverinen 32ft purjevene. 30kn tuuli ja nopeus 5,5-6,5kn. Eikö tuo vauhti ole saavutettavissa tuossa tuulessa vastaavankokoisella moottoripurrellakin?
https://www.youtube.com/watch?v=gj55xCP7sJg
Olen kerran kryssinyt vanhalla pitkäkölisellä NC33:lla. Kyllähän se vastakäännöksen tekee sopivissa olosuhteissa mutta kertaan tuo kokeilu jäi, VMG jää aika olemattomaksi kuitenkin. Avotuulilla toimii jos ajattelee itsensä lähemmäksi moottoriveneilijää joka ei aina halua kuunnella Perkinsiä. Kukaan Purjehtijahan ei tuollaista hanki. Myötäisellä vaikkapa 10m/s kulkee 5kn pelkällä isolla vaikka iso kiinteälapainen jarruttaakin. Sivumyötäisessä on kova rullaamaan ilman purjeita, yleensä vältän suoran sivumyötäisen ajamalla siksakkia. Purjeetkaan eivät tuossa täysin poista keikkumista kun purjepinta-ala on painoon nähden hyvin pieni. Jos katson että päivän reitillä saaristossa ei tule vastaista niin voin purjeet nostaakin, muuten en. Skuuttailukin on hieman haastavaa yksin kun ulkoa ei voi ohjata. Toisaalta ei tarvitse seistä sateessa ja/tai kylmässä matkalla touko- tai lokakuussa - tai Juhannuksena - siksi kaatosade 3 minuuttia ennen laituriin tuloa ärsyttää enemmän kuin purjehtijaa, dieseliä mahtuu 600 litraa, akkujakin paljon kun painolla ei ole väliä. Moottorin ääni ei ole pahimmasta päästä, ajan yleensä n 1100 rpm/6 kn. Moottoriveneeseen verrattuna konevikaisena pääsee ainakin johonkin vaikka ei omaan laituriin asti pääsisikään. Käy molempien kyydissä niin näet kuinka paljon sinua haittaa purjeilla etenemisen puutteet "moottoripursissa".
Hitaasti voi tietysti purjehtia millä vaan. En jaksanut koko videota katsoa, mutta ainakin jossain kohtaa mentiin pelkällä keulapurjeella eikä kukaan keskittynyt purjehtimiseen. Meneehän Tapiokin tuolla GGR:ssä alle 4 solmun keskivauhtia, vaikka tuulta riittää.
Mielestäni kaksi pointtia josta ei vielä mainittu.
Esim NC33 kanssa voita avata genuan / isopurjeen ja silti ajaa koneella, purjeet auttavat vakauttamaan venettä ja polttoaineen kulutus vähenee oleellisesti. Tietysti suoraan vasta tuuleen mentäessä ei onnistu miltään purjeveneellä purjein.
Rahtilaivoissakin otettu purje viritelmiä käyttöön sekä viiking garacessa on putki purje jolla polttoaine kuluja leikataan.
Muistaa laittaa vain asiankuuluva kartio merkki muille tiedoksi sinun olevan konealus.
Ja vielä ei kait ole järkeä verrata -66 luvun suunniteltua nc33 johonkin 2000 luvun fingulfeihin, tai Bavaria matcheihin, mieluumminkin oman aikakautensa pursiin nopeuksien suhteen.
NC33 huikea valmistus määrä usean vuosikymmenen aikana kertoo kyllä jotain muuta, mitä vauhtimiehet eivät ole ymmärtäneet ja vielä millä hinnalla näitä on myyty vs useat purret saman aikakautena.
Yhtälailla löytyy nopeampia monirunkoisia pursia tai kevyitä racereita jotka ovat nopeampia kuin jotkin arvostetut, miksei sitten sellaisia näy matkapursina?
Varsinaisia moottoripursia ei ole kai 70-luvun jälkeen juuri suunniteltu, joten vaikea verrata uudempaa suunnittelua oleviin. Olihan tuossa vertailukohteena myös 70-luvun alkupuolella suunniteltu Avance 24. Ei se NC33:n asema parane oleellisesti, jos vertaa johonkin 60-luvun lopulla suunniteltuun 33-jalkaiseen.
NC33:sta kuitenkin valmistettiin vielä viime vuoteen saakka (koskahan viimeinen 331 on tehty?). Kuten aiemmin kerroin se on muuttunut vuosien saatossa eli ei se enää ollut se -66 suunniteltu, joka oli lähinnä moottorivene tukipurjeella.
Vene 11/68 esittelyssä NC33:ssa on kaksi vaatimatonta puumastoa ja purjealaa 33 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 5,5 tn.
Vene 9/77 oli jo alumiinimastot, mutta kovin matalat. Purjeala edelleen vaatimattomat 42,5 m2. Syväys 1,25 m, uppouma 7 tn.
Vene 1/09 purjealaa on jo 53-67 m2. Syväys 1,48-1,6 m (mitä tarkoittaa?), uppouma 8,3 tn.
Nauticatin kotisivuilla kerrotaan syväykseksi 1,48 m tai 1,65 m (deep) ja purjealaksi 63 m2. Tuon mukaan NC33 menee vain CE-luokkaan B, toisin kuin lähes kaikki tuon kokoluokan purjeveneet. Sama B on myös 38 ja 441:llä. NC:n purjevenemallit ovat kaikki A:ssa.
NC33:sta on valmistettu paljon, mutta veistämö on konkassa. Kysyntä ilmeisesti hiipui?
Väittäisin, että useimmat ovat NC33:n ostaneet lähinnä moottoriveneeksi. Purjeita käytetään joskus tukipurjeina ja hyvin satunnaisesti voidaan purjehtiakin.
Jatketaan vielä tuosta moottorista ja purjehtimisesta kone päällä.
NC33:ssa on tyypillisesti valtavan tehokas moottori. Noissa Vene-lehtien testeissä on on ollut 70-80 hv koneita ja NC:n sivuilla mainitaan 75 hv.
Noin suurella koneella kulutus on melkein väkisin suurta. 77-testisssä mitattiinkin kulutusta. Alin mittausnopeus oli 1500 rpm 7,4 solmua, jolla kulutus jo hurjat 5,1 l/h. Sopivaksi matkanopeudeksi sanottiin 1800-2000 rpm, jolloin kulutus 6,5-8,2 l/h. Kulutus täydellä kaasulla 14,5 l/h ja 9,1 solmua.
Tuon kokoisissa purjeveneissä on 18-28 hv koneita. No ehkä tuon painoisissa jo 28-40 hv koneita tai jopa 50 hv. Oman veneeni kone ei kuluta täydellä kaasullakaan tuota 5,1 l/h. Matkanopeudella kulutus on n. 2 l/h.
Suurille polttoainetankeilla on tosiaan tarvettakin. Normaalissa purjeveneessa riittää puolet tai kolmasosa noista samaan toimintasäteeseen koneelle. Kun lisäksi paljon suurempi osa matkasta purjehditaan, riittää tuotakin pienempi.
CE-B tulee sivuovista joiden kynns on liian matala. 441 vaikka CE luokittelee sen b kategoriaan on muualla maailmaa valtameriluokiteltu ja saa vakuutukset myös ylitys seikkailulle. Siltala olisi myös valmistanut modifioidut ovet CE-A luokkaan.
Ja kulutuksista. Joakkim olet sen verran fiksu, että tiedät vesilinjan pituuden merkityksen nopeuteen vs edellä mainittu pituus ja jos vene lehti mitannut kulutuksen 7,4 solmua ja huikean kulutuksen. NC 33 LWL on 28,17' ja runkonopeus tällöin 7,11 solmua ja viitsit ihmetellä korkeaa kulutusta, uskoisin oikean taloudellisen nopeuden olevan max 6,5 ja noin 6 olisi varmasti optimi.
NC varustetaan riittävällä koneella jolla pärjää vaivatta kovassa vastaisessa tai myötäisessä ettei borchaa, lisäksi pitää ottaa huomioon mahdolliset virtaukset jotka voivat olla useita solmuja (ei itämerellä) ettei käy niin, kuin joillain purjeveneillä jotka käytännössä pysyvät paikallaan koneella liikuttaessa vastaiseen tai vuorovesi virtauksessa.
Mikäs kirjoituksessani oli paksua? En sanonut mitään noiden valtamerikelpoisuudesta, vaan siitä, että ne ovat CE B-luokassa toisin kuin purjeveneet.
70-80 hv koneella on aika vaikea päästä hyvään taloudellisuuteen noin lyhyellä vesilinjalla. Hidastamalla kulutus pienenee vielä, mutta ei tuolla pääse 0,3 l/mpk kulutuksiin, joka on tyypillinen tuon kokoiselle purjeveneelle. Lisäksi kierrokset ovat todella matalat ja tuollaista malttia en ole nähnyt moottoripurjehtijoilta.
Tehontarve vuorovesissä tulee aina välillä täällä esiin, vaikka ei sille ole mitään järkiperusteita. Jouluna tuli TV:stä dokumentti (lienee edelleen Areenassa), jossa NC33:n kokoinen moottorivene ajoi Ahvenenanmaalta New Yorkiin 10 hv koneella. Sitten jonkun mielestä 20-30 hv on aivan liian vähän tuollaiseen vuorovesissä.
Joakim tiedät varmasti, myös NC 33 omaa huomattavasti suuremman uppouman / märkäpinnan vs vastaavan kokoinen purjevene.
Ja paksua oli nuo venelehden mittaukset, kyllähän uppouma runkoista isolla koneella kannattaa ajaa yli runkonopeuden, niin saadaan mukavat kulutus lukemat, ei taida päästä vs pituisella purjeveneelläkään 0,3 l/ nm 7,4 solmua lykkiessä ja tietysti puhutaan vesilinjan pituudesta.
Tietysti myös purjeveneillä pääsee suureen kulutukseen, kun ajaa suurilla kierroksilla. Oma veneeni kulkee nykyisellä potkurilla 7,2 ja alkuperäisellä 7,4 solmua kaasu pohjassa, jolloin kulutus lienee 4,6 l/h. Siis melkein yhtä paljon kuin NC33 tuossa mittauksessa.
Koneeni on MD2020 eli 18 hv. NC33 siis käyttää n. 20 hv tuohon 7,4 solmun vauhtiin. Jos sekin on liikaa, miksi ihmeessä tuossa oli 80 hv kone? Onko tyypillistä ajaa uppoumarunkoisella vielä paljon allekin 1/4 huipputehosta matkavauhtina?
NC33:n kokoinen ja painoinen Linssen 33.9 on testattu Vene 11/08 tyhjäkäynnistä alkaen 75 hv koneella. Tyhjäkäynnillä se oli taloudellisimmillaan 0,42 l/mpk, mutta silloin vauhtia oli vain 2,8 solmua. 6 solmussa meni jo 1 l/mpk.
Alkaa kyllä epäilyttää nuo 1977 mittaukset. Kulkeeko NC33 tosiaan yli 9 solmua kaasu pohjassa? Tuon Linssen kulki vain 7,6 solmua, vaikka siinä lienee pidempi vesilinja. Millähän on -77 mitattu nopeus? Tuolloin tietysti NC33 oli nykyistä kevyempi.
Olen myös nähnyt tuon -77 artikkelin. Vuonna -95 kulki oma -74:seni näin:
rpm/kn
1100 - 5.1
1200 - 5.4
1300 - 5.9
1400 - 6.3
1500 - 6.7
1600 - 7.1
1700 - 7.5
1800 - 7.9
Mutta nuo on mitattu sen omalla silloisella vaijerilokilla eivätkä ole tarkkoja. Nykyään gps:llä 1100rpm = n 5.8kn, jonka kuvittelen aika taloudelliseksi kun mihinkään ei ole ikinä kiire - mitä nyt joskus purjeveneen alta pois. Mitä veikkaat Joakim kulutukseksi tuossa? En ihan usko 9 solmuun, tämä menee kahdeksaa vasta 2000rpm ja koneen max jatkuva on 2250 ja ihan max 2500. Tämä siis Perkins 4.236 - 72hp. Peräaalto vain kasvaa. Mutta 77ssa olikin Fordin 80hp? Linsseniä jarruttaa jnkv ehkä tasaperäisyys?
Vaikea+sanoa.+Purjeveneissä+usein+polttoaineenkulutus+riippuu+kierrosluvun+kolmannesta+potenssista.+(1100/2500)^3=0,085+eli+jos+täydellä+kaasulla+menisi+15+l/h+voisi+1100:lla+kuluttaa+vain+1,3+l/h.+Tuo+ei+kuitenkaan+ole+mielekkään+kuuloinen+kulutus,+jos+vauhtia+tosiaan+on+5,8+solmua.+Paljon+pienempivastuksiset+purjeveneetkään+eivät+pääse+noin+alhaiseen+kulutukseen.+Edellinen+veneeni+Tempo+28+pääsi,+mutta+se+painaa+vain+3+tn+ja+kone+oli+9+hv.
Miksi pitäisi purjehtia sellaiseen suuntaan mihin purjehtiminen ei ole luontevaa, moottorillakin pääsee.
Minusta moottoripursien ja kruiseripurjeveneiden kehitys on lähentynyt toisiaan. Malö, HR NC vahat mallit olivat enemmän moottoripurjehtijoita ja uusimmat enemmän purjeveneitä, mitä se sitten onkaan?. Purjeveneissä tilat, varustelu, moottorien teho, mukavuudet ja tankkien koot ovat suurentuneet. Deck saloon, kova tuulilasi tai dog house voittaa suosiota, samoin "pappateltta". Vastatuuleen voi ajaa moottorillakin.
Tuskin tuollaista aloittajan keinotekoista jakoa kannattaa suosia tai korostaa.
Mieltymys on vähän myös filosofiaa. Jos tykkää viettää aikaa merellä, miksi sieltä pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti pois? Vähän sama kuin olen joskus kysynyt pyöräilystä, jos tarkoitus on kohentaa kuntoa miksi pitää sijoittaa ylimääräinen tonni siihen että pyörä kulkee mahdollisimman kevyesti ja rasittamatta? Eikö olisi win-win että pyörä olisi vähän raskaampi jolloin saman vaikutuksen saa lyhyemmällä matkalla ja rahaakin säästyy. Kysyin tätä kerran kollegalta joka on himopyöräilijä, mutta otti herneen nenään eikä osannut vastata. 😀
Juurikin näin.
Hullumpaa veneilykysymystä, kuin mikä vene sopii minulle parhaiten, ei ole olemassakaan.
Useimmilla on kuitenkin joku aikarajoite. Olkoon se sitten auringonlasku, saunavuoro, ruoka-aika, satamaan mahtuminen, viikonlopun tai kesäloman pituus. Tai ääritapauksessa pallonkiertoon varattu aika.
Nopeus vaikuttaa päivämatkojen pituuteen joko ajassa, matkassa tai molemmissa. Purjeveneissä se vaikuttaa myös oleellisesti siihen, missä tilanteissa ajetaan koneella.
Kuntopyöräilyssä tai -hiihdossa, jossa ei varsinaisesti mennä mihinkään, vaan tehdään vain kuntolenkki, välineiden laatu/kunto/voitelu vaikuttaa siihen miten mukavalta homma tuntuu. Tuo on varmasti henkilökohtaista, mutta kyllä se minulle oli aina juhlapäivä, kun työmatkapyöräilyssä siirryin keväällä maastopyörästä kilpapyörään. Kuntomielessä tuskin mikään muuttui eikä ajassakaan säästynyt kuin 1-2 minuuttia suuntaansa. Ajonautinnossa eroa oli kuin yöllä ja päivällä.
Hiihdossa ero on vielä suurempi. Luistamattomilla suksilla hiihto on kauheaa eikä mielestäni kivaa ole tahmeassa kelissäkään hiihtää, vaikka voiteet olisivatkin keliin nähden OK. Paljjon mukavampaa on hiihtää hyvällä luistolla samassa ajassa pidempi lenkki. Kuntomielessäkin se on yleensä parempi, kun hiihto ei ole jatkuvaa puurtamista, vaan alamäissä saa levätä kunnolla ja ylämäissä jaksaa taas tehdä kunnolla töitä.
Sama koskee myös purjehdusta. Hyvin kulkevalla veneellä on nautinto purjehtia.
Mitä eroa...
Moottoripursi on moottoriveneen laajennus ja purjevene on purjevene. Tämä on täysin makuasia joten osta mitä miellyttää ja ole valmis antamaan kokemuksen karttuessa hieman periksi mielipiteellesi.
Itse tykkään purjehtia. Moottorin ääni saa minut huonolle tuulelle. Tiedän monia joille käy toisinpäin. Hiipuva tuuli saa huonotuuliseksi ja moottorin käyntiin.
Minä olen matkapurjehtija. Siksi kyky nousta tuuleen on merkityksetöntä. Valitsisin siis ilman muuta moottoripurren, jos siihen olisi rahaa.
Purjeveneet ovat päiväretkeilijöille. Suojaisemmat veneet ovat matkapurjehtijoille.
Miksi kyky nousta tuuleen olisi matkapurjehtijalle merkityksetöntä? Eikö olisi mukavampaa päästä vaikkapa lounaistuulella yhdellä halssilla Tallinnaan, kuin ajautua Narvan edustalle vain siksi, että vene ei ylemmäs pääse?
Tuulen suunta siis määrää sen, minne olet matkalla. Etkä sinä itse ?
Matkapurjehtija purjehtii vain avotuuleen. Tallinnaan meno ei ole matkapurjehdusta.
Mikä purjehdus on matkapurjehdusta? Voiko sitä harrastaa Itämerellä? Miten täällä purjehditaan vain avotuuleen? Ajetaan koneella vai odotellaan tuulen kääntymistä sopivaksi.
Tulee mieleen yksi Pietarissa käynyt ruotsalainen eläkepari, joka odotteli päiväkausia Utössä sopivaa sivutuulta, jolla pääsisi päiväsaikaan Sandhamniin HR29:llä.
Kyllä Tallinnaan meno usein on yksi osuus matkapurjehduksesta Itämerellä. Esim. viime kesänä matkani alkoi purjehduksella Espoosta Tallinnaan ja kurssini oli mahdollisimman ylös tuuleen. Olisin sillä kurssilla päätynyt Tallinnanlahden itäpuolelle ja rantakiviin joten piti tehdä halssinvaihto ja suunnata länteen ennenkuin pääsi taas kääntämään kurssin kohti Tallinnaa. Matkapurjehdus on usein myös tuuleennousemista jolloin tarvitaan kryssiominaisuuksia.
Tuota menoa luonnehtisin matkaajelehtimiseksi, täysin tuulen armoilla. Purjehtija sen sijaan käyttää tuulta, matkapurjehtijan ja kilpapurjehtijan ero on siinä, miten tarkoin tuulen käyttää, suuntaan se ei vaikuta.
Mitähän matkapurjehdus sitten on, jos matkantekoa johonkin kohteeseen?
Juuri näin varsinkin lomareissuilla. Päämäärätöntä purjehtimista kauniissa saaristossamme Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä Itämerellä ilman pakkoa päästä hampaat irvessä johonkin tiettyyn paikkaan.
Jep.
Minulla se taas on sitä, että haluan suunnitella reittiä hieman etukäteen ja mennä sinne, missä en ole ollut aiemmin.
Samoissa paikoissa edestakaisin liikkuminen ei ole mun juttu.
Jos vene kulkisi hyvin eri suuntiin, ei nimenomaan tarvitsisi ajaa hampaat irvessä johonkin tiettyyn paikkaan, vaan haluamaansa paikkaan.
Samoilla linjoilla kuin Seppomarttikin. Itsellä purkkarissa perinteinen sprayhood, mutta kurjalla kelillä istuskelen kajuutan puolella konekopan päällä olevan kylmälaukun päällä, siitä näkee hyvin tähystellä sprayhoodin ikkunasta eteenpäin, sivuille ja taakse näkee tietysti oikein hyvin. Pilotti päällä, kartat sprayhoodin alla, näkymä plotterille ja aissille, ja tarvittaessa tutkalle jne.. Kamiinassa tulet ja kuuma rommi mukissa ja muki kädessä! Keulassa itseskuuttaava fokka, ison jalus käsillä.. Valtaosa muista kippareista seisoo ruorin takana räntäsateessakin naama huurussa, ehkä he saavat sen kokemuksen kuin ovat hakemassakin - kukin tyylillään..
Nykyään hyvin purjehtivissakin veneissä voi olla doghouse. Veneiden koon kasvu on häivyttänyt eron. Ennen purjeveneet oli matalia ja ahtaita veneitä, joihin ei mahtunut isoa moottoria. Moottoripurjehtijat olivat tilavampia mutta pulleampia ja painavampia ja siksi hitaampia. Nyt kun 40-jalkainen 4 metriä leveä vene on normaalia, ei purjevene enää häviä sisätiloissa ja erottelu on käynyt vanhanaikaiseksi.
Palstan vakioviisaat ovat jo vastanneet mutta minulla on vielä yksi ehdotus. Eli yritäpä päästä gastiksi erilaisiin veneisiin niin saat tuntumaa ja vertailtavaa.
Yritäpä päästä gastiksi moottoripurjehtijaan!!
Matkapurjehduksessa solmun vauhtieron tai muutaman asteen kryssikulman eron merkityksen voi nähdä GGR- veneiden etenemisestä. Pitkässä reissussa iso merkitys, saasirston satamaan kerkiämisessä vähäisempi.
Jos jonkun eron yritän keksiä moottoripurren ja purjeveneen välillä niin minulle se olisi heikoissa tuulissa eteneminen. Jos on spinnuja, genaakkereita ja code 0 niin voi vuorokausia edetä erityisen mukavasti samalla tai paremmalla vauhdilla kuin mottorilla. Ja pääsee vaikka Atlantin yli edestakaisin pienellä polttoainetankilla ja meluttomasti.
Toisaalta liian vähän käytetään varsinaista moottoripurjehdusta, Purjeet ylhäällä ja moottori normaalia pienemmlä kierroksilla. Siitä kai koko termi on keksitty?. Tosipurjehtija kokee ilmeisesti jotenkin vääräoppiseksi menetelmäksi-
Gastiksi pääsemistä kyllä kannattaa yrittää jos kyse on valinnasta m-purren ja purjeveneen välillä. Seuroissa on yleensä molempia venetyyppejä ja myös purjehtijatyyppejä jotka eivät sano "ei tarvita ei haluta" gastia.
Eri juttu jos vain haluaa purjehtia nettipalstoilla.
Purjevene on purjevene mutta moottoripursi on moottorivene.
Purjeista on tiettyä hyötyä uppoamarunkoisessa moottoriveneessäkin, kuten vähentynyt rullaus ja polttoaineen kulutus sekä toissijaisen vara propulsion tarve. Yleensä moottoripurret purjehtivat avotuuliosuuksia aivan kohtuullisesti ilman moottoriakin kuten purjeveneetkin etenevät joissakin tilanteissa pelkästään moottoriin luottaen. Kumpaakaan venetyyppiä ei ole kuitenkaan ensisijaisesti suunniteltu toissijaisen kulkutavan ehdoilla, joten moottoripursi ei ole purjehduksesta kiinnostuneen valinta, sen sijaan moottoripursi voi olla erinomainen matkamoottorivene jos ei välitä takilan tuomasta lisävaivasta.
Tuon takilan tuoman lisävaivan takia minä vaihdoin liukuvaan moottoriveneeseen.
Pidän uppoamarunkoisesta moottoriveneestä oletusarvoisesti, mutta se rullaus tekee minut sairaakasi, joten pidin vuosikausia purjevenettä, jota käytin ikäänkuin moottorivenettä - kaikilla ”mökkivarusteilla”.
Sopivilla tuulilla nostin purjeet ylös ja saatoinpa sammuttaa moottorinkin, jos vauhtia oli tarpeeksi.
Vuodet vierivät ja lopulta sain tarpeekseni niistä kevät/syksy mastosulkeisista sekä ”majanmuutosta” rannan ja kodin välillä.
Nykyisin vedän perävaunun pihaan omalla nostoaikataululla ja teen muut säädöt omassa pihassa.
Ymmärrän kyllä että tämä on purjehduspalsta eikä oikeat purjehtijat näitä jorinoita käsitä, mutta tässä voi havaita kuinka monenlaisa ”purjehtijoita” siellä vesillä kulkee.
Jos oletat innostuvasi purjehduksesta ja veneen on jostain syystä oltava just kymppimetrinen, hanki NC 32 tai 321. Sillä opit hyvin seilaamaan, se kulkee sen mitä 35, ylikin, ja on ehdottomasti antoisampi purjehdittava kuin 33 / 331.
35 -mallin hankkimalla saat korkean peräkajuutan ja samat tilat kuin 33:ssa, mutta mitat menee yli, jos olennaista on.
Ensimmäinen kunnolla purjehtiva NC on 39. Se pysyy jo oman aikansa cruiserien vauhdissa. 37 ja 385 ovat taas askel eteenpäin ja kulkevat sen mitä vastaavat HR:t, Najadit tai budjettiveneistä ainakin Itämerelle alirikatut Bavariat, Sun Odysseut, Oceanikset ym.
Kansisalonkivene yleisesti on erinomainen Suomen kylmyydessä ja kauniilla ankkuripaikoilla, sekä pitkää kautta tavoiteltaessa.
Jos taas lähdet kauemmas, kovat nousukulmat ja helpot vastakäännökset eivät merkkaa yhtään mitään. Isot tankit ja yleinen asuttavuus astuvat kuvaan.
Tämä on totta. Pitkillä matkoilla erityisen tärkeää on saada vene kulkemaan kohtuullisella kallistuskulmalla (mieluiten selvästi alle 20 astetta), tasaista helposti ylläpidettävää VMG-nopeutta (5 kn riittää). Jos tämä onnistuu vastaiseen ilman konetta, hyvä niin. Asuttavuus ja sisätilojen käyttökelpoisuus merellä ovat myös tavattoman tärkeitä. 120 mailia vuorokaudessa pari, kolme viikkoa yhteen menoon hyvällä ruualla, kuivana ja rauhallisilla yöunilla on kovempi juttu kuin mikään nousukulma.
Tässä+olen+kanssasi+100%+samaa+mieltä.
Voiko joku selittää, miksi koneella ajavaa moititaan kiireestä, mutta ei sitä, joka haluaa mennä purjeilla mahdollIsimman kovaa?
Vaikea selittää, mutta en toisaalta näe tässäkään ketjussa moititun koneella ajavia kiirehtimisestä. Moottoripurjehtijoita (alustyyppi) on ennemminkin moitittu kehnoista purjehdusominaisuuksista.
Nopea purjehtiminen on hyvää purjehtimista, nopea purjevene on purjehdusominaisuuksiltaan hyvä. Miksi jonkun asian tekemisestä hyvin pitäisi moittia?
Purjehtiessa olosuhteiden täysimääräinen hyväksikäyttö on nautittava älyllinen haaste. Ja mahdollisimman kovaa voi yhtä hyvin olla kaksi solmua tai kaksitoista solmua.
No aika paljon näkyy merellä keppiveneitä, ilman merkkejä, purjeet alhaalla kulussa.
Onko tuolloin kiire, osaamattomuutta, vai mikä tuossa maksaa?
Ihmeen paljon niitä näkyy joo ilman merkkejä kun on purjeet alhaalla kulussa.
Mitä merkkejä pitäisi olla, jos ajelee purjeveneellä ja on purjeet alhaalla kulussa?
Jään odottamaan mitä vitsinikkarit tähän vastaavat D
Vihreä viiri
No tämä kommentti ei vastaa varsinaisesti aloitusta vaan myöhempiä kirjoituksia joissa kinataan moottoripurjehtijan ja purjeveneen nopeuksista 6tai9solmua , käytännössä ne on paikallaan , kaikki purjeilla kulkevat on hitaita .etenkin vastatuuleen tai tyynessä sen sijaan 40jalkanen moottorivene kulkee 25 solmua tuulesta riippumatta 2x400hv moottoreilla , no se kyllä maksaa, mutta mitä väliä, joten turha kinata siitä kuinka nopeasti purjevene tai mootoripurjehtija kulkee. Ne on hitaita ja turhia sen jälkeen moottori ja potkuri on keksitty.
25 solmua on hidasta sekin.
Mun vanha 500 euron Peugeotkin kulkee 80 solmua. Eikä tarvita edes 2x400hv moottoreita, 1x100hv riittää.