TAYS

Sen tiedän että perhehuoneita ei ole enää, poistettu tilan puutteen vuoksi. Vesiallas on yhdessä synnytyshuoneessa, eli jos vapaana just se huone ni sitte mahdollista. Huoneet ovat kahden hengen huoneita, joissa joskus ruuhka-aikoina ylipaikoilla äitejä. On myös joku yhdenhengen huone, joka on sitten erityistapauksia varten ja ilmeisesti myös muuten kahden tai useamman käytössä tilanpuutteen vuoksi. Synnytyksen jälkeen kun mennään osastolle niin siihen on tulossa muutosta, sillä siellä on remontti menossa ja pitäis valmistua ens kuun puolen välin aikaan (huom pitäis). Sitten paikat ilmeisesti vähenee edelleen ja kotiutumisajat lyhenevät (neuvolantäti osasi viimeksi kertoa). Henkilökunnasta en osaa sanoa, sillä ensimmäistäni tässä odottelen ja synnytys on tosi lähellä. Etkö käynyt valmennuksessa että tietäisit näistä Tays:n jutuista? Toivotaan että täällä olisi joku joka osaisi kertoa synnytysasento vapauksista, sillä olisin myös siitä kiinnostunut. Hyvää loppuodotusta!

Kaksi ensimmäistä syntyi Lahdessa, jossa oli mm. jokaisessa huoneessa (kun vauva oli jo syntynyt) oma vessa/suihku ja yhdistetty vierailuhuone/ oleskeluhuone oli tosi iso sali, minne melkein kaikki meni syömään ruokansakin. TAmpereella oli kaikki pientä ja ahdasta ja meinasin pyörtyä kun löysin kylmät suihkuhuonekolhoosit, ne oli kuin jostain itä-Euroopan nuorisohostelleista pahimmillaan.
Ruoka on pakko syödä omassa sängyssä, muualla ei ole yksinkertaisesti tilaa, ei ole varattu mitään muuta paikkaa.
Huoneissa oli kaikissa tasan varmasti se kolme äitiä vauvoineen; hengitysilma oli kamalan huonoa mutta ikkunaa ei juuri voinut avata, ettei kenenkään vauva vilustuisi.
Henkilökunta oli ok, paitsi yksi vanhempi rouvashenkilö piti kovaa järjestystä yllä ja komenteli mun mielestä liikaa sekä kollegojaan että äitejä, lähinnä siinä vaiheessa kun vauvaa vietiin lähtötarkastukseen. Mutkin käskettiin ensin odottamaan, että on meidän vuoro ja menin keinustuoliin - ja se kesti ja kesti ja meidät taidettiin jo unohtaakin, sitten se vanhempi nainen sanoi kuuluvalla äänellä jollekin toiselle, että mitäs tuo äiti tuolla nurkassa kyyhöttää.
Mutta jotain hyvääkin sentään. Olin laittanut siihen esitietolomakkeeseen, että haluan altaaseen ja sitä mulle sitten tarjottiinkin ja se oli aivan ehdoton juttu! Vei kivun tehokkaasti pois! Sitä ennen käytin isoa kumipalloa, jonka päällä rauhallisesti pyörin, sekin auttoi. Siitä olin jostain kuullut etukäteen, ei siitä kukaan paikan päällä mainostanut, onneksi muistin itse.
Minä en pyytänyt muuta kivunlievitystä ja tuntui, että se pallo ja allas kívun veivätkin kivasti.
En olisi halunnut välttämättä ponnistaa selälläni, mutta kun olin altaassa, niin paikat avautui lopulta tosi nopeasti ja alkoi ponnistuttaa siellä. Mut hoputettiin äkkiä altaasta pois ja suoraan sänkyyn enkä siinä tilanteessa oikein viitsinyt paljoa¨tivata omia mielipiteitäni esille. Vauva syntyikin sitten minuutin päästä siitä kun sängylle pääsin.
Perhehuoneita ei munkaan käsityksen mukaan enää remontin jälkeen ole.
Sellaisen neuvon annan vielä, että nauti ihmeessä täydestä sydämestäsi siellä viettämästäsi lepoajasta, syö kunnolla kun saat ruokaa niin usein eteesi ilman että itsesi tarvitsee sitä valmistaa, lepää, lue, ren´toudu. Kun kotiin pääset, tuntuu että kaikki muuttuu eikä ehdi enää muuta tehdä kuin vaippoja vaihtaa ja imettää ja yöllä herätä viisi kertaa seuraavan vuoden ajan...

Mutta kyllä se synnytys sujuu, vaikka ahdasta onkin, kaikkea hyvää sinulle!