Hei Crystal!
Olen päälle 30v. avoliitossa oleva perheellinen nainen. Vaikeiden ja monivaiheisten vuosien jälkeen, tuntuu, että olen löytämässä omaa sisäistä itseäni ja vahvuutta. Olen ollut kolmisen vuotta töissä ammatissa, josta luulin olevani onnellinen lopun elämääni. Nyt kuitenkin mielessä siintää opiskelu ja tyystin toinen ammatti. Tästä nykyisestä ammatista olisi paljoan apuja, mutta uusi ura olisi haastavampi. Ongelma vain on se, että lapsien ja työn ohella on kovaa pyrkiä uuteen kouluun. Haluaisinkin saada henkistä vahvistusta/tukea tähän vaativaan siirtoon, tai suorat sanat, että yritykseni on mahdoton? Autatko minua, miten näet/koet...olenko vielä unelma-ammatissa ja tyytyväinen sitä kautta elämääni?
Tämä asia on niin iso, että olen valmis luopumaan toiveesta saada vielä kolmas lapsi, joten paljon on pelissä..
Kiitos sinulle ja siunausta sinulle lahjastasi...
Olen päälle 30v. avoliitossa oleva perheellinen nainen. Vaikeiden ja monivaiheisten vuosien jälkeen, tuntuu, että olen löytämässä omaa sisäistä itseäni ja vahvuutta. Olen ollut kolmisen vuotta töissä ammatissa, josta luulin olevani onnellinen lopun elämääni. Nyt kuitenkin mielessä siintää opiskelu ja tyystin toinen ammatti. Tästä nykyisestä ammatista olisi paljoan apuja, mutta uusi ura olisi haastavampi. Ongelma vain on se, että lapsien ja työn ohella on kovaa pyrkiä uuteen kouluun. Haluaisinkin saada henkistä vahvistusta/tukea tähän vaativaan siirtoon, tai suorat sanat, että yritykseni on mahdoton? Autatko minua, miten näet/koet...olenko vielä unelma-ammatissa ja tyytyväinen sitä kautta elämääni?
Tämä asia on niin iso, että olen valmis luopumaan toiveesta saada vielä kolmas lapsi, joten paljon on pelissä..
Kiitos sinulle ja siunausta sinulle lahjastasi...
Vastaukset 4
Vanhimmat
luopua lapsesta eikä urasta. Jos jäät nykyiseen, sinua harmittaa myöhemmin. Muutos on jo sinussa. Lähde rohkeasti opiskelemaan. Joko opintojen loppupuolella tai uuden uran alkupuolella on sitten sen kolmannen lapsen aika. Ehdit hyvin, älä luovu hänestä.
Toiveista ja unelmista ei kannata luopua vain siksi, että uskoo vain yhden valinnan olevan mahdollista. Asioilla on aikansa. Eikä koskaan ole liian myöhäistä oppia uutta tai aloittaa uutta, kun sitä kaipaa.
Hienoa! Kiitos kovasti. Kaippa yläkerta on siten kuullut toiveeni, sillä nämä ovat isoja asioita itselleni ja kaipaisin niitä molempia, todella. Enää en ole vain niin nuori, että joutuu jo siltäkin kantilta pohdikelemaan, mitä on mahdollista saada. Kiitos kaunis sinulle!
:-)
ei ole ongelma, jos ei itse pidä sitä ongelmana eikä anna muidenkaan tehdä siitä ongelmaa.
Kiitos! Tätä mieltä olenkin ollut ja nuorekas/lapsekas tulen kai olemaan läpi elämän! Hyvä niin!!! :-)
Kiitos sinulle!!