Selittää itsellesi ihastumistasi minuun?
Järjen avulla vai jollain mulla tavoin?
Naiselta kysyn.
Järjen avulla vai jollain mulla tavoin?
Naiselta kysyn.
Oletko yrittänyt
etteriä
24<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Monet kerrat, selitellyt mielessäni miksi niin tapahtui, mikä siihen johti, missä mielentilassa tuolloin muutenkin olin ja miksi ihastuminen on järjetöntä jne. Sitä en ole kyennyt itselleni selittämään miten vieläkin olen ihastunut, vaikka en ole nähnyt sinua enää.
Toisinsanoen olet nyt täällä ja palstalle jäi!
Ehkä et siis ole pelkästään ihastunut. Vaan kyseessä vakavampaa.
Kysy vain kuinka usein 😣
Sitä on mahdoton selittää. Jotain tuttua ja jotain kiehtovan erilaista hänessä on, mutta myös jotain samaa, kuin itsessäni. Hän on komea ja kohtelias. Hän tuoksuu hyvältä ja hänen äänensä on uskomaton. Hänen kanssaan on mukava jutella, vaikka se onkin hieman vaikeaa näiden tunteiden takia. Hän saa minut "leijumaan" pelkällä olemuksellaan.
Oletko sanonut näitä hänelle. Vai pitänyt kaiken sisälläsi. Jos hän ei tiedä tunteistasi. Jospa hän on idiootti, jolle pitää kaikki vääntää rautalangasta.
Olen yrittänyt ainakin tehdä sen tiettäväksi, mutta en varmaan pysty koskaan sanomaan suoraan. Tilanne on sen verran mahdoton, mutta en myöskään ole päässyt hänestä yli, vaikka aikaakin on jo kulunut. Hän jää ainakin sydämeeni.
Kyllä minulla sille selitys on. Se ei vain kuulu kaikille. :)
Kyllä sekä järjen avulla, että muilla tavoin. Hiuksia repimällä esim kuin myös tuijottamalla kattoon öisin. Runoilemalla, raivoamalla, ihmettelemällä.
Lopputulos on aina se sama. Ei lähde hinkkaamalla, ei räjäyttämällä, ei humiotta jättämällä.
Hitto!! Aina se vain jostain pulpahtaa pintaan yhtä innokkaana ja terhakkaana.
Mikä sen tappais? Pakkoneuroosin.
Oma ihastukseni on vain kaikin tavoin upea ja ihana, että ei mikään ihme että on tehnyt vaikutuksen ja olen ihastunut ❣️
Siihen, mitä näyttelet nykyisin
Kyllä sä tiedät.
olen pohtinut asioita aivan liian monelta kantilta. Nyt taidan vaan luovuttaa ja antaa tunteen ryöpsähtää.
En ole miettinyt, en järjellä enkä tunteella. Se juttu on aika vaikeasti selitettävissä järjellisessä muodossa. Jos elää pääasiassa sellaisessa maailmassa, missä kumpaakaan noista ei ole, niin siellä se on itsestäänselvää.
En ole yrittänyt selittää. Ihastumiset tapahtuu jossain pintaa syvemmällä, eikä ihastumisia yleensäkään pysty selittämään järjellä tai muutenkaan.
Alkuun olin hieman hämmentynyt ja ihmeissäni. Enää en. Olen nyt sinut ihastumiseni kanssa, eikä sitä ole tarvetta ihmetellä tai selitellä. Tuntuu hyvin luonnolliselta.
En ole, vaikka pohdiskelevana ihmisenä minusta niin voisi luulla. Musta tämmönen ei kaipaa ihmeempää analysointia.
On sitä tullut mietittyä, mutta ei siihen taida olla mitään selitystä. Heti kun tapasin hänet, tunsin että hän on erityinen. Siitä oli lyhyt matka vahvojen tunteiden kehittymiseen. Nyt aikaa on mennyt puolisentoista vuotta, ja tunteet eivät ole haalistuneet. Pakko niistä olisi jo eroon päästä, tilanteen toivottomuus rikkoo minut. Hän on saavuttamattomissani ikuisesti, vaikka niin lähellä onkin.
Ihan samanlainen tilanne täällä :((
Hän (M) .. Hänen älyllinen intellektuaalisuus, siihen tykästyin aluksi ..
Sen jälkeen .. Näin hänen silmissä niin puhdasta sielua ja tykästyin lisää ...
Hän on vahva ja samalla niin haavotuvainen ..
ihana tigru ♡
Elämä on mennyt eteenpäin ... 🖐️ bye
Olen yrittänyt. Ei ole mitään yhtä syytä. Elämäntilanne, ei ollut haku päällä, ihastuin ihmiseen, jonka kanssa synkkas, tanssiessa tuntui jännitettä. Tuntui helpolta olla oma itsensä, ei tarvinnut jännittää. Tiedän, etten ollut samanlainen kokemus tai tuntemus hänelle. Se on ihan ok. Tunteita ei voi pakottaa. Mut on tää silti outoa, et vieläkin tässä tilanteessa....
Mistä voit tietää millainen kokemus olit/olet toiselle? Onko kertonut ettei tykkää. Monet ei arvosta sellaista helppouden fiilistä, mikä joidenkin kanssa tulee. Esimerkiksi lähellä vaan tuntuu, että voisit sulautua toiseen kiinni ja toisaalta on jännitettä, mutta ei tuu mitään pakottavaa tarvetta höpistä, voi olla hiljaakin. En ehkä osaa selittää ymmärrettävästi.
Sörkin tähän väliin, kun puhutte minullekin tutuista tuntemuksista. Mitä tarkoitat tuolla, että moni ei arvosta... ja sitten kuvailet tuon jutun? Ajatteletko, ettei joku arvostaisi kuvailemaasi tunnetta? Tai ettet itse arvosta? Vai käsitinkö väärin? Mitä sellainen sitten arvostaa? Kerro, selitä, please.
Olemme tunteneet kauan ja olen aina viihtynyt lähelläsi. Jokunen vuosi sitten huomasin pitäväni susta enemmän kuin kaverina.
Oletko nähtävissä?
En ole nähnyt pitkään aikaan, eikä taideta nähdäkään.