Olen 28v nainen ja noin vuosi sitten eronnut miehestä, josnka kanssa minulla on alle kouluikäinen lapsi. Aiemmpiakin suhteita minulla on ollut miehiin ja vain muutamasti lyhyesti naisten kanssa. Olen kuitenkin aina viehättänyt enemmän naisista, mutta jotenkin kasvanut siihen, että pitäisi olla vain miesten kanssa. Nyt yksin ollessani olen alkanut miettiä itseäni ja elämääni, sekä omaa seksuaalisuuttani paremmin.
Haluaisin/olen aina halunnut olla vain naisten kanssa, mutta tekeekö minusta se bi,:n, että olen tehnyt lapsen miehen kanssa?
Haluaisin/olen aina halunnut olla vain naisten kanssa, mutta tekeekö minusta se bi,:n, että olen tehnyt lapsen miehen kanssa?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Olet kumpi itse ajattelet olevasi.
On sun täytynyt rakastaa miestä kun olet tehnyt lapsenkin. Tai sitten halusit vain lapsen ja valehtelit miehelle.
Joo no lapsen halusin myönnän sen, mutta en miestä. Olen kasvanut siihen, että pitäisi olla mies ja perhe yms. Mutta se on ollut vain ns.muita varten. En ole ennen elänyt vain itseäni varten.
Samoin kävi mulle. Nyt ollut naisen kanssa, tosin suhde huono, joten tää loppuu varmaan aika pian, koskahuonoa suhdetta en halua.
Varaudu siihen, että osa lesboista, jotka ovat olleet sitä aina, hyökkää kimppuun ja haukkuu sut lyttyyn. Älä välitä heistä. He eivät ole sen parempia kuin muutkaan. Sanonta että lesbot on suvaitsevaisia on vitsi.
Netistä löytyy kivoja naisia, varoen oltava silti liikkeellä. Ja Hesassa tietyt baarit. Tsemppiä ❤️.
Kuulostat enemmän biseksuaalilta, joka haluaa olla nyt naisten kanssa. Ei kai lesbolta onnistu perhe-elämä miehen kanssa noin vain etenkin kun olet jo aikuisen naisen iässä.
Ei se onnitunutkaan noin vain, olin todella ahdistunut ja mikään ei tuntunut luontevalta tai oikealta.
Kai on muitakin, jotka ovat yrittäneet elää niinkuin on kasvatettu. Olen lukenut, että monet homomiehetkin ovat eläneet ns.kulissielämää ja tajunneet vasta keski-ikäisenä naimisissa oltuaan ja lapset hankittuaan, että ovatkin homoseksuaaleja.
Jos+olet+romanttisesti+rakastunut+miehiin,+niin+et+ehkä+lesbo+ole.+
Kiitos. En siis ole koskaan ollut rakastunut miehiin, tunteet ovat olleet lähinnä toverillisia. Naisista taas ei juurikaan ole kokemuksia, mutta tunteita on ollut heihin silti enemmän kuin vaikka lapseni isään, vaikka en edes ole ollut suhteessa näiden naisten kanssa.
Olisiko jotain muuta palstaa kuon tämä, mistä voisin sada vastauksia?
Mene sinne bissepalstalle vaan hehkuttamaan heteroyhdyntää ja miehiä.
Siinä ei ole mitään hehkuttamista, päinvastoin omalla kohdallani.
Niin, ympäristö, lasten hankinta ja muut aja ihmisiä heterosuhteisiin ihan huomaamatta jopa. Itseänsä voi myös puijata aika pitkäänkin, kunnes se todellisuus alkaa itselle valkenemaan. Jos hlbt-ihmiset voisi lisääntyä samaantapaan kuin heterot, ihmiset olisivat ehkä enemmän rehellisiä itselleen.
Minulla on tismalleen samanlainen tilanne, erosta jo useampi vuosi aikaa, alakouluikäinen lapsi suhteesta mieheen. Omaa seksuaalisuutta olen miettinyt jo yli 10 vuotta. Kiinnostaisiko vaihtaa ajatuksia?
Olisi kyllä kiva vaihtaa ajatuksia, jos sinulla samankaltainen kokemus.
Olisiko jokin kanava mitä kautta se kävisi helpommin?
Mulla kans samanlainen tilanne, tosin olen itse vasta eron keskellä... Mäkin mielelläni vaihtaisin ajatuksia.
Haluaisitko tähän kertoa vähän tilanteestasi?
Tänne ei varmaan saa s.postia jaettua, poistuu melki heti.
Voisitteko mennä puhumaan äijistä sinne bi-palstalle?
Luulen, että aika monella itsensä homoseksuaaliksi määrittelevällä on jonkunlainen kokemus vastakkaisesta sukupuolesta. Yhteiskunta ja perhe yms.ajavat siihen ja monella kestää kauan siksi ymmärtää omaa seksuaalisuuttaan.
Sitä on ehkä vaikea ymmärtää, mutta lesbona miehen kanssa oleminen tuntuisi ns. väkisinmakaamiselta ja siksi ero tuohon biseksuaalisuuteen. Oman käsityksen mukaan joillakin lesboilla on tosi nuorina (eli teininä tms) ollut kokemuksia miesten kanssa, mutta aikuisena eivät sitä enää halua. Monet biseksuaalit aikuisena eli 27-45-vuotiaina naisten pariin hakeutuessa haluavat määritellä itsensä lesboiksi erotukseksi elämästään miesten kanssa. Ei lesbojen yleensä tarvitse miettiä seksuaalisuuttaan kun se on selkeää, eikä miesten kanssa leikitä perhettä edes lapsen saannin takia, mieluummin ollaan ilman lasta ja sinkkuna kuin miehen kanssa.
No sitäse on ollutkin, väkisin ja koskaan en ole sitä halunnut,vaan painostettu ja harvoin. Niinkuin sanoin, niin ollut muuten vain toveruutta ja kaikki muu ahdistavaa.
Todella ikävä sävy tässä viestissä taas.. En käsitä miksi pitää toista vähätellä? Tuot vain oman tietämättömyytes esille tässä kommentissa, mun mielestä! En jaksa tätä negatiivisuutta!
Täällä kolmevitonen aiemmin heteroelämää elänyt nainen. Olen hiljan eronnut. Parisuhde kariutui, kun en vaan viimeisiin vuosiin tuntenut muuta kuin toverillisia tunteita miestä kohtaan. Bi-vaikutteita on kyllä jo teinivuosilta, silloin ihastuin välillä naisiin. Mutta ihan oikeasti löysin itseni vasta ehkä viitisen vuotta sitten.
Mulle on sinällään selvä, että olen ehkä enemmän bi kuin lesbo, koska olen elämässäni ihastunut ja rakastunut miehiin. Se tosin tuntuu nyt olevan ohi. Termit ei mulle merkkaa kovinkaan paljon.
Oikeastaan se pointti, miksi tänne kirjoitan, on harmini ja ahdistukseni näistä vihamielisistä näkemyksistä myöhäisherännäisiä kohtaan. Tässäkin ketjussa niitä oli.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä ja oikeus etsiä kumppani, joka miellyttää ja jonka historia on vaikkapa puhtaasti lesbomaailmassa. Olen itsekin havainnut nuo lukuisat deitti-ilmoitukset, joissa bi- tai lesbonaisia etsitään kolmanneksi pyöräksi heteropariskuntien petihommiin. Ärsyttävää kieltämättä. Mutta älkää pliis tällaisista syistä jyrätkö meitä muunlaisia naisista kiinnostuneita naisia.
Onko tämä epäluulo heterosuhteita kokeneita naisia kohtaan kuinka tavallista lesboporukoissa? Tämä kiinnostaa ihan itsekkäistäkin syistä. Onko mulla mitään tsäänssejä ikinä löytää kumppania?
Omalta osaltani voin vastata että jos olisin iskenyt silmäni sinuun ja ihastunut, niin sun historialla miesten kanssa ei olisi mitään merkitystä mulle, jos vaan saisin jotain vastakaikua tunteilleni ja vaikken saisikaan.
Tälläkin hetkellä ihastunut naiseen joka on todennäköisesti hetero. Heterotaustansa ei haittaa yhtään jos saisin olla hänen ensimmäinen nainen.
Ihmisiin kun ei ihastu heidän seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella.
Just näin sen itsekin ajattelen. 🙂 Mut aika monelle heterosuhteet vaikuttaa olevan ehdoton turn-off. Vai onkohan tämä käsitykseni vaan kärjekkään nettikeskustelun synnyttämä harha...
Eiköhän tämä lopulta riipu yksilöstä, kun kaikilla on omat kiinnostuksensa. Toisille heterotausta, mahdolliset lapset ja kokemattomuus naissuhteissa on turn off, toisille taas ei. Toisaalta heterotaustaisia tai bissejä on liikenteessä muitakin. Tämä riippuu paljon ihmisen elämäntilanteesta ja siitä, mitä seuraa etsii. Ylipäänsä sopivan kumppanin löytäminen ei aina ole helppoa, usein helpompi löytää pari suhdetta kuin parisuhdetta.
Hei! Vastaan nyt sulle, kun oon ihmetellyt samaa aina! Tätäkin ketjua lukiessa saa todeta kuinka paljon vihaa kumpuaa pelkän seksuaalisen suuntautumisen takia! Erityisesti ymmälläni oon siitä, että se tulee suunnasta, joka kyllä tietää mitä on kun tuomitaan tälläisten seikkojen perusteella! Ikävä kyllä tää on ilmeisesti totta että bissejä tuomitaan ja syrjitään, näin lesbona häpeän tätä suuresti! Fuck the labels ja sitä rataa! Mutta siis tämä tästä ja anteeksi tää yöllinen kuumeinen ihmettely ❤️
Ei mulle ainakaan entiset miessuhteet ole mikään turn off, varsinkin kun ne on painosanalla entiset ja vaikka luokittelisi itsensä bisseksi. Mun mielestä sulla on ihan täydet tsäänssit löytää kumppani, kyllä mä deittailisin sua :)
Moi! Täällä kans yks "myöhäisherännyt". Oon 30 v ja aikaisemmin ollut vaan heterosuhteessa. En ole tuntenut miestä/miehiä kohtaan enää todella pitkään aikaan yhtään mitään. Ois mukava vaihtaa ajatuksia teidän samassa tilanteessa olevien ihmisten kans.. välillä tuntuu et on niin yksin näitten ajatusten kans..
Onko sinulla kuitenkin niin, että on aikaisemmin jotain tuntemuksia ollut?
Siis juu, on joskus ajat sitten ollut fiiliksiä miehiä kohtaan. Ois vaan niin kiva tavata joku samassa tilanteessa oleva..
Olen vanhempi mies ja haluan tutustua sinuun. Miten saan yhteyden? Isot rinnat ovat mieleeni
Helsingissä alkaa helmikuussa Sateenkaariperheillä myöhäisherännäisten ryhmä, sinne vain pohdiskelemaan :)
Hyvä vinkki tossa tuo sateenkaariperheiden myöhäisherännäiden ryhmä ! Katso niitten sivuilta, ehkä siellä on sun paikkakuntaa lähempänä jotain.
Tosiaan oon samassa tilanteessa asumuseron edessä, alle kouluikäinen lapsi. Syy asumuseroon on mun tarve saada olla oma itseni, eli mitä todennäköisemmin naisiin päin kallellaan oleva bi/lesbo. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä miksi itsesi määrittelet. Sinun ei ole pakko lokeroitua, jos et halua. Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan, eikä mikään ole yksiselitteistä.
On olemassa varmasti paljon naisia, jotka ovat olleet miehen kanssa ja sittemmin määrittelevät itsensä lesboiksi. Eikä kukaan ole mikään sanomaan, että se määrittely olisi väärin. Ne naiset saa ihan itse päättää mitä ovat ja mitä eivät ole.
Vähemmän vihaa ja enemmän rakkautta tälle sivustolle.
Ymmärrän, että monet naiset inhoaa peniksiä, mutta ei oo oikein heijastaa omaa inhoaan sellaisen ihmisen edessä joka pohdiskelee omaa seksuaalisuuttaan. Se ei ole kunnoittavaa eikä missään muotoa rohkaisevaa millään tavalla.
Ensin on tehty lapsi huijaamalla jotakin onnetonta miestä. Sitten ruvetaan lesboksi ja rikotaan tuon miehen sydän ja pilataan elämä. Nuokin miehet olisivat varmasti olleet mieluiten naisen kanssa joka todella haluaa heitä.
Häh, miehet koittaa alituiseen iskeä lesboja ja kun joku on tässä onnistunut, lapsen/lapsetkin tekemään hänen kanssaan, sitten itketään ja ruikutetaan.
Ei mies tarvitse lapsen tekoon lesbo tai bi naista. Kyllä se toisin päin että jos nainen ei halua yksinään koeputkilasta on huijattava joku mies isäksi. Saahan siitä sitten elatusmaksutkin.
Tämä voi olla naiselle aika tavanomaistakin. Ensin ollaan heterosuhteessa, saadaan lapsia, ehkä useampikin ja tehdään niin kuin "normaalit" vaikka on alusta alkaen ohkasella jäällä luisteltu. Päässä vaan pyörii kun huomaa ettei tää tule toimimaan. Lasten takia koitetaan mutta kuitenkin ahdistusta puretaan tänne palstalle. Seksiä harrastaessa ei pysty katsomaan kumppania silmiin eikä oikeastaan paljon muutoinkaan. Se ihmetyttää että joku tajuaa vasta 30v. mikähän on. Usein todetaan että viimeistään 25v. henkilö kyllä tietää taipumuksensa kun vain on rehellinen itselleen. Onko halua itsensä huijaamiseen kuitenkin nii kova?! Halu saada lapsiako ajaa tähän?!
Eipä yleistetä, ei tämä lesboille ole tavanomaista vaan bisseille. Oon seurannut näitä tilanteita sivusta ja yhteistä niille on, että lapsen/lapset tehtyään kolme-nelikymppinen nainen herää kiinnostukseen naisia kohtaan ja siitä alkaa uusi teini-ikä, jossa erotaan, hankitaan lyhyitä naissuhteita ja mennään sateenkaariliput liehuen tosi ”lesboina” eteenpäin. (Usein myös hiukset ja vaatetus muuttuu, tätä en ymmärrä) Oon miettinyt monesti onko kyse ikäkriisistä? Onko ns. biologinen velvoite täytetty kun lapsi on tehty ja sitten menoksi?
Se, että itseään etsiessä jo aiemmin ja jopa vähemmistöjen ryhmissä käyneenä minut on luokiteltu biseksuaaliksi. Olen ehkä nuorempana ja muutenkin laittanut muut asiat itseni edelle ja myös kuunnellut liikaa muita ja halunnut olla jotain mitä en vain ole.
Voi olla ja tietysti onkin että biologia ajaa naisia lisääntymään. Ikään kuin hoivaamisvietti. Mutta tuota ihmettelen että tunteet naisia kohtaan heräävät 40-vuotiaina. Ne on olleet jo 25-vuotiaana (tiedossa) mutta ne on vain työnnetty syrjään. Kuinkahan moni näin toiminut voi sanoa käsi sydämellä että tajusin "vasta nyt"? Lapsia aattelen ja perheen säilymisen kannalta tavallaan hyvä mutta omatunto aina sitten oma lukunsa.
Kuulostaa lähinnä siltä ettet vielä tuohon ikään tunne itseäsi ja haet toisilta ihmisiltä tukea/varmuutta seuraavalle päättömälle päätöksellesi.
No onneksi on tulossa kriisi ikä sinulle, pidä kiinni kaiteista nimittäin tuollaiselle on luvassa rankat käsittelyt.
Olen alle vuosi sitten pitkäaikaisesta avomiehestä (yli 5v) eronnut 28-vuotias bi/l- nainen. Tahtoisin kaikenlaista seuraa, kaveri-, tyttöystävä-, seksi, 25-35-vuotiaista naisista kokeakseni NAISEN elämässäni. ;D
En toki vielä tiedä aionko pysyvästi naisiin siirtyä sillä miehetkään, tuo exäkään, eivät ole lainkaan vastenmielisiä, mutta kokeilemallahan sen saa selville! Asun 02-alueella.
Ihastuin ekan kerran naiseen 17 vuotiaana. Viimeksi poikaan ihastuin seiskaluokalla. Täytän tänä vuonna 25 enkä ole kuin naisiin ollut ihastunut seiskaluokan jälkeen.
Mitä väliä sillä on? En minäkään tiedä 42v. Suhteita naisiin ja miehiin teinistä lähtien. Miehiä joista kiinnostun sekä romanttisesti että seksuaalisesti on vähemmän kuin naisia. Katselen enemmän naisia 😀 Pidemmät suhteet miesten kanssa. Eka ihastus tyttöön 11v iässä.
Muilla tuntuu olevan enemmän tarve luokitella minut kuin itselläni. Saan vittuilut kaikilta. Heteroiden mielestä olen lesbo ja lesbojen suhtautumista voi päätellä tältä palstalta. Väliäkö silläkään. Oon mikä oon ja muuksi en muutu. En ole koskaan pettänyt ja suhteissani olen kertonut pitäväni kummastakin sukupuolesta. Ei ole ollut ongelma.