Kolme vuotta sitten tein patjasta rullan ja kuvittelun että se olisi isän syli tai jonkun lohduttavan miehen syli. Itkin paljon, välillä aina huuhtelemassa silmiä.
Tein mustasta teipistä kirjaimia seniin ja kattoon: H.I.N.T.T.I ja tapa itsesi. Mustat jätesäkit ikkunaan.
Patjarulla ja mustat teippikirjaimet
14
<50
Vastaukset
- Hoithoit
Antti tuisku. Aku hirviniemi olet.
Isä kuoli kun olin kolmen vanha. Siitä ei puhuttu ikinä. Minulla tekee vaikeaa edes sanoa sanaa isä. Olisipa joku muisto mutta ne harvat valokuvatkin, jotka olen nähnyt; ei niitä ole missään.
Olen ihastunut eräiden tuttavien isään. Kerran humalassa hipelöin häntä. Sitä haluaisin pyytää anteeksi ja häpeän enemmän päivä päivältä. Mutta en usko että hän haluaa sitä kuulla. Sittemmin olen jättäytynyt kaikista riennoista syrjään.
Kuitenkin haaveilen tästä henkilöstä tai jostain ihanasta miehestä joka ilta. Tai oikeastaan ne ovat ehkä pikemminkin sellaisia hetkellisiä ajatuspyrähdyksiä. Pitkään en pysty edes haaveilemaan, kun heti kohta raivostun itselleni. Joskus unelmoin, että joku sanoisi minulle ettei homoudessa ole mitään pahaa mutta useimmiten se ajatus päättyy pyssyn piippuun.Vuonna 2008 fuksien tutustumistapaamisessa pelasimme jalkapalloa. "No sittenhän me pelaamme samassa joukkueessa 😉", ovat ne sanat, jotka myöhemmin tuolloin tajusin että olisi pitänyt sanoa. Miten voi maailma antaakin niin selvän merkin ja minä jättää sen käyttämättä? Ja vielä ensimmäisenä päivänä. Mutta ei, minä en... nyt. Enää jaksa.
- kjcccc
Hyvää alkanutta vuotta sinulle! Mene ulos pitkälle kävelylenkille tuulettamaan keuhkojasi. Mieli puhdistuu ja huomaat, että ajatukset eivät vaivaa sinua! Aloita ensin lyhyillä kävelylenkeillä, säännöllisesti joka päivä. sitten voit pidentää lenkkejä. Huomaat, miten elämäsi muuttuu!
Rippikoulussa olimme sängyssä selät vastakkain erään pojan kanssa. Miten ihmeessä minulla voikin olla niistä ajoista muistikuvia? Hän se tuli minun viereen, kai se jotain kokeilunhalua oli. Kerran hän pyysi että kääntyisin toisinpäin. Syksyllä koulussa kehui lihaksikkaaksi. Minä löin häntä silloin olkapäähän.
Toisen kerran eräs toinen poika (yläaste-aikoja se on ollut sekin) ihan yhtäkkiä alkoi hieroa harteitani kun istuimme ennen liikuntatuntia pitkällä puupenkillä. Minä säpsähdin siitä ylös ja sitten en muista mitä tapahtui. Taisin siinä vain vähän jaloitella.
Joskus koitan kuvitella miltä se tuntuisi olla toisen lähellä niinkuin tuolloin rippileirillä.Kirjoitin eilen erään tarinan toiselle palstalle: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15536609/kysymys-palstan-miehille#comment-96361095
Tässä ne sitten alkavat minun syvimmät salaisuudet olemaan, joita en ole kertonut kenellekään. Homoudestani kerroin eräälle esikoulusta lähtien samahkoissa opinahjoissa olleelle kaverilleni kerran baarissa. Mutta häneen en ole ollut yhteyksissä oikeastaan ollenkaan. Niinkuin en nyttemmin kehenkään mutta tuo katkesi silloin muistaakseni aika pian sen baari-illan jälkeen eli vuosia sitten kuitenkin. Ennen patjarullaa mustia teippikirjaimia. Itsestäni se oli kiinni.- Yks.lajiaan
Käytkö tai oletko käynyt terapiassa? Voisiko siitä olla apua eri asioihin liittyvien ristiriitojen selvittelemiseksi ja läpikäymiseksi, tukea omana itsenäsi olemiseen ja elämiseen?
Fiksuna tyyppinä tietysti tiedät, ettei erilaisuudessa ja omanlaisuudessa ole sinänsä mitään vikaa, päin vastoin. Jokainen meistä eri tavoin omanlaisista kyllä tarvitsee hyväksymistä ja rakastetuksi tulemista aitona itsenään. Jotta voi edelleen myös itse hyväksyä itsensä ja rakastaa itseään. Tärkeitä asioita...En käy. Voisihan siitä olla. Muistan miten lapsena/nuorena kivalle tms. se tuntui kun homous mainittiin vaikka edes vitsissäkään. Olen syrjäkylältä. Olisihan siitä varmaan pitänyt puhua.
- Yks.lajiaan
ALombre kirjoitti:
En käy. Voisihan siitä olla. Muistan miten lapsena/nuorena kivalle tms. se tuntui kun homous mainittiin vaikka edes vitsissäkään. Olen syrjäkylältä. Olisihan siitä varmaan pitänyt puhua.
Niin, onneksi monesti on mahdollista vielä myöhemminkin puhua asioista siten että siitä on apua - ellei menneisiin, niin kuitenkin nykyhetkeen ja tulevaan, ja tietty niiden menneidenkin käsittelyyn. Jos aiheita vähän laajentaa, niin varmaan aika monilla meistä on lopulta sellaisia asioita, joista ei ole koskaan saanut puhua kenellekään ja joita ei ole voinut muutenkaan käsitellä ja elää todeksi mitenkään. Usein ne liittyvät tietty eri tavoin tunne-elämään, ja myös seksuaalisuuteen. Molemmat syviä ja tärkeitä asioita.
Kuulosti ihan vaikuttavalta tuo otsikon ja viestiesi kuvailu siitä, miten sinun on vaikea hyväksyä jotain asioita itsessäsi, olet jopa julma itsellesi, ja toisaalta koet kipua ja ikävää jostain, mitä on puuttunut, myös siitä, miten et itse ole voinut elää elämää vapaasti itsenäsi toteutuen ja asioita kokien. Tämäntyyppisten aiheiden käsittelyyn terapiasta voisi mm. olla apua. Samalla se, että pystyt sanallistamaan asioita ja kertomaan niistä, on hyvä lähtökohta niiden käsittelylle.
Millaisia mahdollisuuksia sinulla käytännössä voisi olla hakea esim. keskusteluapua, terapiaa? Onko lähialueillasi tällaisia palveluita, ja tiedätkö miten niihin voi hakeutua?
- Yks.samakuinyllä
Oletkos vielä täällä, aloittaja - mitä kuuluu?
Mitä tuo nimimerkki muuten tarkoittaa?
Turhia kysymyksiä - mutta olin itse vähän aikaa poissa linjoilta täältä, ja mietin välillä sinua. Toivottavasti menee ok?
Älä syyttele itseäsi; olet mittaamattoman arvokas, juuri sellaisena kuin olet! Toivottavasti voit toteutua sellaisena, sinulla on paljon annettavaa meille muille. Ehkä meilläkin sinulle?Olenhan minä. Kiitos ihan hyvää kuuluu vaikka onhan sitä välillä huonompiakin hetkiä. A l'ombre on Mylyne Farmerin biisi. "Varjossa" se on suomeksi.
- Yks.samakuinyllä
Hieno juttu. Voimia vain eteenpäin...!
Joo, tuota mietin, tarkoittiko nimi ranskan fraasia. Mylene ei olekaan niin tuttu (enkä tajunnut edes katsoa profiilia tarkemmin). Mutta isoja aiheita yhä vain...
Itse jokainen yleensä parhaiten tietää avun ja yhteyksien hauissa, mitkä ja millaiset vaihtoehdot ovat hyviä ratkaisuja; ensisijaisen tärkeää kuunnella itseään. Mutta liian yksin ei kannata syvien kipujen kanssa jäädä.
- Rauhassa
Koetko homouden jotenkin ongelmalliseksi? Kannattaa isommalle paikkakunnalle hakeutua muiden homoseksuaalien ja lgtb -ryhmiin. Setaltakin saa tukea. Itse pitää hyväksyä itsensä. Heterot suurimmaksi osaksi suhtautuu hyväksyvästi seksuaalivähemmustöihin. Ne jotka ei suhtaudu, heistä ei tarvi välittääkään.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1303211Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen382553Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302445Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631132228- 1141720
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .281600Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1741418Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2981311Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2921258- 631110