Tuntuu, että heti pidetään masentuneena tai muuten mielenterveysongelmaisena kun on ylipainoa. Medialle kiitos siitä. Otin myös vittuiluna sen työhaastattelussa, että kysellään liikuntaharrastuksista (ei liittynyt tod. alaan) ja mitä teen vapaa-aikana (ei sekään liity työhön). Aika outo kysymys oli myös se, että haluanko tosissani töitä vai olenko mieluummin työttömänä -olen ollut työttömänä vasta 2kk. Haastattelijoina olivat hyvinkin laihat rouvat. Terveisiä vaan teille sinne itä-helsinkiin! Ai niin, paras unohtui: "minkälaiset arvot sinulla on...arvostatko esim. terveitä elämäntapoja?"
Lihavuus
työhaastattelussa
141376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
No arvostatko?
Kehtaavatkin riekkua nuo haastattelijat. Siis voihan vapaa-ajasta ja harrastuksista kysellä, mut tuo terveiden elämäntapojen arvostamisesta kyseleminen ja liikuntaharrastusten tiukkaaminen kyllä osoittaa haastattelijan tökeröyttä. Mihin hommaan muuten hait, oli varmaan joku siivous- tms. matalapalkkaduuni missä ei kovin kummoisia älykköjä ole pomoina?
Työhaastattelussa on ylipainoisena aika mahdotonta selviytyä "voittajana". Useimmat yritykset eivät palkkaa ylipainoisia imagosyistä, ja muutenkin ulkonäköön on alettu kiinnittää aivan tarpeettomasti huomiota, jopa aloilla, joissa ei toimita edes asiakaspalvelutehtävissä! Eli olitpa ylipainoinen, huonoihoinen, isonenäinen tai muuten vaan (työpaikkahaastattelijan mielestä) epämielleyttävän näköinen, paikkaa ei tipu, sillä samaa paikkaa hakee varmasti jono muitakin, haastattelijaa enemmän miellyttävämpiä henkilöitä.
Omalla kohdallani työnhaku tyssää siihen, että ylipainosta aletaan kysellä/huomautella kautta rantain, ja niinpä kerron ylipainoni johtuvan sairaudestani. No kukapa sitä nyt sitten sairasta palkkaisi... Ja jos jätän sairaudesta kertomatta, huomauttelu jatkuu tyyliin: "Liikuntaa et varmaankaan harrasta...?" Ja kuten arvata saattaa, työtä ei tipu. Valitettavasti tämä koskee muitakin aloja, kuin vain ns. matalapalkka-aloja, liike-elämässä sitä vasta ylimielisiä ollaankin!
Olen vierestä seurannut liike-elämän työrekrytointia ja nähnyt että vaikka paperit ja pätevyys olisi kuinka hyvät niin ulkomuoto ja -näkö vaikutta paljon. Me kun olemme yrityksen "käyntikortteja" vaikka ensi sijaisesti työskentelemme aivoillamme.
Ihan pakko sanoa ettei aina suinkaan noin ole. Itse olen reilusti ylipainoinen ja niin vain nappasin työpaikan itselleni kaikkien ns. normaalipainoisten edestä. Kyllä se on omasta asenteesta kiinni miten toiset kohtelee vaikka esim. työhaastattelussa. Jos menee paikalle anteeksi kun olen lihava -asenteella niin varmasti saa kyseisen kohtelun osakseen, vaan liekö kysymyksessä oma luuleminen siitä miten kohdellaan. Itselläni oli työhaastattelussa rento olo ja kerroin rehellisesti harrastuksistani ja siitä mitkä ovat arvoni. Jokaisella on omat henkilökohtaiset arvonsa ja kyllä lihavakin voi arvostaa terveellisiä elämäntapoja. Minä ainakin, vaikka lihava olenkin.
Hieno juttu että sinä sait töitä. Taidat kuitenkin olla harvinaisuus vai onko työsi piilossa ihmisten katseilta. Vai olivatko haastattelijatkin pulleampaa sorttia?
Enpä ole poissa katseilta, vaan olen asiakaspalvelussa ja vielä terveydenhoitoalalla!!
Haastattelijana oli tosi hoikka nainen, hän kertoi minulle aloitettuani etten ole ainoa isokokoinen tässä talossa, enkä todellakaan ole! Mietin myös myöhemmin tuota lihavien kohtelua työpaikkahaastettuluissa että niitä terveysjuttuja kyllä kysytään muiltakin kuin meiltä paksukaisilta.
Upeaa kevättä kaikille.
Liisa
ihmisestä tosi paljon jo firman haastattelijoille..siis kysymykset elämäntavoista.
totta kai ne kysyy harrastukset ja vapaa-aika jutut..sekä lihavilta että laihoilta. jos ihminen ei harrasta mitään niin laiskan kuvan siitä saa. mitä he voivat siitä päätellä jos ei ole harrastuksia niin mitä tekee vapaa-ajalla??istuu kuppiloissa tms...
ne on erittäin tärkeitä henkilön persoonallisuudesta ja arvoista kertovia kysymyksiä
Ei haastattelussa kuulu kysyä ihmisen vapaa-ajasta. Nimikin jo sanoo, että se on vapaa-aikaa (olkoonkin sitten kuppilassa tai salilla.)Ylipainoinen voi mielestäni ottaa kysymyksen vittuiluna, koska se on sitä. Näkeehän vastauksen, jos käyttää silmiään ja aika outo vastaus kysymykseen olisi että "olen kyllä aloittamassa diettiä tai olen dietillä." Tulevaisuudensuunnitelmista voi kysyä, että haluaako kehittyä ja siten kouluttautua lisää alalla ja ehkä firma voi kertoa tukevansa koulutusta ja etsivänsä eteenpäinsuuntautuvaa henkilöä.
Itselläni on ollut elämäni aikana erinäisiäkin työpaikkahaastatteluita, aina lähtien mieshenkilöstä joka kyseli (kuultuaan että en seurustele, olin sillä hetkellä kahden miehen välisessä sinkkuajassa) seksuaalisia taipumuksiani. Siinä vaiheessa purskahdin nauruun ja kävelin pois haastattelusta.
Ikinä en ole työpaikkaa menettänyt ylipainoni vuoksi. Olen ollut ns. "näkyvissä" töissä, eikä ulkonäölläni ilmeisestikään ole ollut merkitystä, sillä ylipainostani huolimatta olen aina hoitanut itseäni muuten: siistit, sopivat vaatteet, korut, hiukset ja meikki, aina iloinen ilme sekä ystävällisyys ovat olleet valttejani. Nykyinen työni edellyttää esiintymistä isoillekin joukoille, ja työntantaja on työhöni tyytyväinen.
Kun on tarpeeksi itsevarmuutta eikä ole asenteella "sori nyt kun mä olen näin kamalan ruma ja huono" liikkeellä, on menestys työhaastattelussa taattu eikä työnantaja ala kysellä henkilökohtaisuuksia. Ammattitaito ja itsevarmuus, siinä valtit. Niin, ja toki työnantaja voi kysyä ihan mitä haluaa, mutta kaikkeen ei ole pakko vastata... Mielestäni ei ole mitään pahaa siinä että työnantaja kyselee haastattelussa vapaa-ajan harrastuksista. Tuskin kukaan "normaali" ihminen sellaisesta loukkaantuu. Itselleni ei ole ainakaan tullut mieleenkään ajatella että takana olisi jotain v*ttuilua vaikka esim. nykyisen työpaikkani haastattelijat minulta kysyivätkin mitä vapaa-ajallani teen. Sieltä kun löytyy kaikkea muuta kuin koton sohvalla löhöämistä... Mutta no, kai voikin olla että minä olen niin yksinkertainen etten moista kysymystä tajua kettuiluksi :-)
Iselläni ei ole ongelmia työn saannissa, vaikka olenkin pullukka!
Olen hyvällä itsetunnolla/koulutuksella/tyylikkäillä vaatteilla varustettu ihminen.
Minulla ei ole ongelmaa omasta tai muiden ulkonäöstä. Minulle riittä kun olen tyytyväinen itseeni, se taas hehkuu kaisvoiltani ilosena ja kuniina hymynä!
Osa lihavista suoriutuu hyvin työtehtävistään. Kaikissa tehtävissä työntekijät eivät ole niin näkyvillä että yrityksen imago kärsisi lihavista työntekijöistä. Miksi työnantajat ei silti saisi palkata ennemmin hoikkia työntekijöitä koska he ovat yleensä parempia? On ihan tieteellinen tosiasia että lihavat ovat keskimäärin sairaampia, heidän fyysinen suorituskykynsä on huonompi ja heillä on useammin mielenterveydellisiä ongelmia. Ei kukaan halua sellaista työntekijää joka ei huolehdi itsestään tai on sairas. On aivan selvää että lihavilta kysytään enemmän elämäntavoista kuin hoikilta.
Olipas mielenkiintoinen viesti. Miten niin vain "Osa lihavista suoriutuu hyvin työtehtävistään."? Tai "yrityksen imago kärsisi lihavista työntekijöistä"? Tai "Miksi työnantajat ei silti saisi palkata ennemmin hoikkia työntekijöitä koska he ovat yleensä parempia?" Tai "On ihan tieteellinen tosiasia että lihavat ovat keskimäärin sairaampia, heidän fyysinen suorituskykynsä on huonompi ja heillä on useammin mielenterveydellisiä ongelmia."?
Saisinko hiukan perusteluja väittämillesi ja linkin siihen tieteelliseen faktaan johon viittaat. Erityisesti haluan lisäselvitystä väittämääsi "... ennemmin hoikkia työntekijöitä koska he ovat yleensä parempia". Millä tavalla parempia? Koulutustasoltaan, ammattitaidoltaan, älyltään?
Auta nyt tyhmää lihavaa blondia tajuamaan miksi hänen täytyisi tuntea olevansa työmarkkinoilla muita huonompi. Minä kun en sitä itse ymmärrä. Olen lihava, mutta silti harrastuksiini ei kuulu sohvalla löhöily. Pidän huolta ulkonäöstäni, olen ammatissani erittäin pätevä ja kunnioitettu, saan työtarjouksia näkyville paikoille harva se viikko... Eikä vielä toistaiseksi yksikään taho ole tullut valittamaan että vahingoitan yrityksen imagoa ulkonäölläni. Ja olen aivan varmasti yhtä hyvä kuin hoikka kollegani :-)
Kyllä sinulla on vaan käynyt uskomaton tuuri.
Työhaastattelussa ei saisi kysyä asioita jotka eivät liity työtehtävään mutta kyllä niissä haastatteluissa kysytään melkein mitä vaan. Voit toki olla vastaamatta mutta samalla menetät paikan. Joissakin paikoissa on haastateltava joutunut istumaan matalassa nojatuolissa ja yritäpä ylikilojen kanssa sieltä sirosti nousta ylös. Ja yritäpä löytää tyylikkäitä vaatteita isommalle kropalle. Vaatteet näyttää lähinnä teltalta (vaikka tuntuvat hyvältä) ja sitten seuraavaksi tulee haastatteluun hoikka jakkupukutyyppi ja siinä meni pullukan mahdollisuudet.