Ovni 395:n merikelpoisuus?

"Onko tuolaisesta veneestä muuhun kuin johonkin Saksan jokipurjehdukseen myötätuulessa ja myötävirrassa?"

Nuo ovat pallonkiertoveneitä.

Kuinka monta tuntia pallonkierrosta ollaan paikallaan?

Kuinka monta tuntia pallonkierrosta purjehditaan? Jos häviää keskinopeudessa solmun kiinteäköliselle, paljonko se lisää purjehdustunteja? Kuinka monta prosenttia lisääntynyt purjehdusaika on kokonaisajasta? Mitättömän vähän.

Jos minulla olisi pinkka kunnossa, kelpuuttaisin mieluusti jonkin matalan syväyksen veneen Itämerellekin. Siinä saisi olla vielä suojaava kansirakenne. Jos tahtoisin purjehtia ihan oikeasti, siihen kelpaisi jokin sporttinen kölivene.

Olisi komeaa, jos Itämerellä olisi käytössä vene, joka on suunniteltu pitkän matkan tekoon ja asumiseen ja jolla pääsisi sinne, mihin muut purjehtijat eivät pääse. Mahdollisuus hyödyntää poikkeuksellisen matalat luonnonsatamat tarjoaisi ihan uudenlaisen rauhan ja luontokokemuksen.

Hyvin varusteltu matkavene paneeleineen ja myllyineen ja vesigenuineen ja muine kommervenkkeineen on eri asia kuin viikonloppupaatti. Siinä ei auta solmujen osiin tuijotella. Filosofia on toinen.

https://www.boreal-yachts.com/portfolio/le-boreal-44-2/?lang=en

Ei tuollainen pallo luovi ja se menee sivutuulessa sinne minne tuuli sitä työntää. Se on moottorikäyttöön tarkoitettu purtilo ja ei sovi purjehtijalle.
Tuollaisella hökötyksellä ei ikinä pääse pallon ympäri pelkästään purjeita käyttämllä.

Vene voi olla vaikka kuin vakaa ilman köliä.
Vakaus riippuu rungon muodon nosteesta ja veneen painopisteen muodostamasta momentista. Purjevene tarvitsee köliä lähinnä sorron minimoimiseksi.

Painon laittaminen kölin alareunaan on näppärä tapa alentaa veneen painopistete. Sama vakauttava vaikutus saadaan runko muotoilemalla niin että nosteen keskipiste saadaa ylöspäin.
Kyseessä on kompromissi eri ominaisuuksita; lisäämällä painoa köliin myös uppouma nousee, lisäämällä leveyttää hydrodynamiikka kärsii. Molemmissa tapauksissa vastus kasvaa.
Hydrodynaamisesti pitkä vesilija yhdistettynä kapeaan runkoon on optimaali, mutta vaatii paljon kölipainoa. Leveä runko pärjää ilman lisäpainoa mutta hydrodynamiikka kärsii.
Toisaalta leveä runko voi nousta plaaniin, joka on taas oma juttunsa.

Keskustelun avauksessa mainittu vene on kompromissi. Heikompi hydrodynamiikka vaikutta negatiivisesti vauhtiin ja todennäköisesti luovimiseen. Mutta voi olla hyvä myötätuulessa. Nostokölin ansiosta sillä pääsee sellaisiin paikkoihin minne muilla veneillä ei. Pullea runko tarjoaa hyvät sisätilat. Joten voi olla mainio matkavene perheelle. Raaseri se todennäköisesti ei ole.

Nostokölissä on hyvänä puolena se että sen saa myötäosuudella nostettua, oikein suunniteltuna se kääntyy taaksepäin osuessa. Miinuksena on lisääntynyt huoltotarve ja vikaherkkyys.

Voi olla hyväkin vene itämerellä.

Kait nuo Ovnit aika merikelpoisia ovat. Merikelpoisempia kuin miehistöt jälleen kerran. https://cornellsailing.com/aventura/previous-aventuras/ovni-yachts-faq/ tuolta voi katsella lisää tietoa

https://www.youtube.com/watch?v=iCbr61pMU5E
Hieno vene ja purjehtii vakaasti myös erittäin merikelpoinen.
kaverillani on tuo 395 Floridassa.

https://www.youtube.com/watch?v=0oH-_WHaYUs

Ovnien AVS on surkea. En ottaisi 395:sta, liian pieni huonosti takaisin nousevaksi veneeksi. Suuremmat ovnit kelpaisivat.

Ovni lienee eräs parhaista, ellei jopa paras, sarjavalmisteinen pitkänmatkan vene.
Sille löytyy nostokölin ansiosta aina ankkuripaikka rannan läheltä, lämpöeristys auttaa niin kylmässä kuin kuumassakin, runko ei vaadi anodeja lukuunottamatta mitään ylläpitoa, se kestää parsimatta osumaa, koneessa ja tankeissa on kapasiteettia jne.
Veneen tilaaja pystyy teettämään sisustusrakenteet mieleisekseen, eli totaalinen kompromissittomyys voi onnistua.
Nousukulmassa jossain tasaisessa vedessä kevyellä tuulella tulee paljonkin takkiin. Ero vähenee syvähkön siiven saadessa pitoa eikä matkanteossa aallokossa nyt muutenkaan pysty / tarvitse ajaa ylös. Lounaistuulen siksakkiluoveissa Ruissalosta Nauvoon tulisi pataan muilta toki, mutta Ovnia ei sinne ole tarkoitettukaan. Sivutuulessa laiturointi on haastavampaa kuin monilla muilla pursilla. Vene vajoaa vikkelämmin tuuleen.

Saksalaisella tutulla on tuollainen. Pääsi ainakin Uuteen Seelantiin sillä kaatumatta ja valittamatta. Jimmy Cornell on sitten tunnetumpi Ovni -mies.

Eihän noi veneet voi olla valtamerikelpoisia! Jimmy Cornelilla on 200000M lokissa edellisellä veneellä joka oli Ovni! Käsittääkseni nyt on "vaihtelun vuoksi" toinen vene. Voisi kai sitä vähän perehtyä asiaan, ennen kuin tänne "oksentaa"!

Lapsena laitoimme soutuveneeseen lakanoista purjeet ja lujaa meni.
Kovin homma oli soutaa takaisin vastatuulessa.
Ovnissa taitaa onneksi olla jonkinlainen koneen räppänä joka auttaa
vastatuulessa.

Tässä on samankaltaisen veneen ympärimenosta pohdintaa. Siinä ajatellaan, että nostokölin nostaminen on hyvin merkittävä seikka ympärimenon estämisen kannalta. Tätä ei tietysti AVS-kulma ota huomioon, samoin kuin se ei ota huomioon korkeaa ylärakennetta. Kokemukset mereltä siis lopulta ratkaisevat.

https://www.morganscloud.com/2014/05/22/loss-of-yacht-tao/

Köli on monessa tilanteessa tarpeeton vauhdin hidastaja. Avotuulilla se vain kerää veteen turbulenssia ja tuo valtavasti märkäpintaa. Lisäksi se tekee usein aallokossa veneestä epävakaan. Ei olisi vaikeaa tehdä automaattista nostoköliä, jossa tietokone laskee veneen sorrosta, koska köliä tarvitaan ja sorron ollessa pieni köliä nostetaan. Kaikki jollapurjehtijat tietävät, miten vene herää eloon vasta kun saa kölin ylös.

Ovnin merikelpoisuuden hehkutus on kyllä silkkaa lehmänläjää. Veneessä ei ole mitään sellaista, joka voittaisi luonnonlait.

Jos se kippaa ihan oikeasti eikä vain käy kyljellään, niin nurin se myös pysyy. Pienimmältä Ovnilta on näköjään viety A-luokituskin, joten joku muu on huomannut saman.

Suuremmat Ovanit ovat oikeissa käsissä varmasti hyviä veneitä asumiseen ja mantereen vaihtoon, kun valitsee reittinsä viisaasti ja käyttää järkeä, mutta ei niitä pidä verrata oikeasti merikelpoisiin (alumiini)veneisiin kuten Bestevaeriin.

A-luokituksesta huolimatta Ovnia ei voi kipata, koska se ei enää takaisin nouse, jos aalto sen oikeasti kumoaa.

Viisaammat arvioikoot, miten suuria aaltojen tulee olla, että 40 -jalkaiset kaatuvat.

OVNI 395:n AVS on 115 ja STIX 33,41. Avomerikelpoisuuden raja on muistaakseni 32, mistä voi päätellä mm. sen, että kovin kummoisesti vene ei purjeitaan kanna. Siksi purjepinta-ala onkin pieni.

395:n STIX-lukua voi verrata esimerkiksi Malö 37:n vastaavaan, joka on 46,3.

OVNI 365:n avomerikelpoisuus meni. Sen saa takaisin, jos hankkii hiilikuitumaston ja lisäpainoa satoja kiloja.

OVNI 445:n uudistettu versio 450 on saanut lisää ballastia.

Luetun perusteella Ovnit ovat epämukavia ankkurissa puuttuvan kölin vuoksi. Sen sijaan myötäisessä ne käyttäytyvät miellyttävästi, kun nostaa centerboardin ylös.

Veneillä on ilmeisesti vankka kannattajakuntansa, mutta objektiivisesti mitaten veneen hankkimiseen ei liene muuta järkevää syytä kuin matala syväys, jos sitä tarvitsee. Luulen että veneet menisivät paremmin kaupaksi, jos niihin rakennettaisiin kunnollinen köli.

Toinen syy veneiden suosioon saattaa olla se, että markkinoilla ei ole samaan hintaluokkaan kuuluvia konstailemattomia veneitä, jotka vaikuttavat ulkoisestikin käyttöön tehdyiltä.

Matalalle Itämerellehän tuollainen Ovni sopisi hyvin kelluvaksi kesämökiksi, jos ajelisi vastaiset koneella.