Joskus koittaa se aika, kun rakas koira käy liian vanhaksi ja kipeäksi, että sen parasta ajatellen, on aika tehdä päätös lopettamisesta...
Milloin koira pitää lopettaa?
Itselläni 12-vuotias, pitkälle jalostettu pikkukoira. Ennen niin iloinen ja riehakas kultani on ihan viimeisen parin kuukauden aikana tullut vanhaksi. Häntä roikkuu usein velttona, ja mussu nukkuu PALJON (n.18-20h/vrk). Vielä pari kertaa päivässä (ruokailun ja lenkille lähdön yhteydessä) voin nähdä pilkauduksen vintiöstäni, lopun aikaa tuo iloinen veijari pysyy piilossa vanhan, väsyneen ruumiin suojassa.
Sanomattakin selvää, yhteinen aikamme alkaa olla ohi. Ei ehkä vielä, mutta milloin? Pitäisikö antaa luonnon päättää, antaa toisen riutua hiljaa pois, vai päästää vintiö ikiuneen?
En ikinä olettanutkaan, etteikö tuo koskaan vanhenisi, järkyttävää on se, miten nopeasti kaikki on tapahtunut...
Milloin koira pitää lopettaa?
Itselläni 12-vuotias, pitkälle jalostettu pikkukoira. Ennen niin iloinen ja riehakas kultani on ihan viimeisen parin kuukauden aikana tullut vanhaksi. Häntä roikkuu usein velttona, ja mussu nukkuu PALJON (n.18-20h/vrk). Vielä pari kertaa päivässä (ruokailun ja lenkille lähdön yhteydessä) voin nähdä pilkauduksen vintiöstäni, lopun aikaa tuo iloinen veijari pysyy piilossa vanhan, väsyneen ruumiin suojassa.
Sanomattakin selvää, yhteinen aikamme alkaa olla ohi. Ei ehkä vielä, mutta milloin? Pitäisikö antaa luonnon päättää, antaa toisen riutua hiljaa pois, vai päästää vintiö ikiuneen?
En ikinä olettanutkaan, etteikö tuo koskaan vanhenisi, järkyttävää on se, miten nopeasti kaikki on tapahtunut...
Vastaukset 16
Vanhimmat
tulee joskus eteen meille kaikille, joilla lemmikkejä on..
Kun luin viestisi, ajattelin että minä ainakin antaisin luonnon hoitaa asian, jos ei koiralla ole mitään kipuja tms. minkä vuoksi se pitäisi päästää kärsimyksistään.
Koirasi on vanha, ja vanhukset nukkuvat paljon. Jaksaahan se kuitenkin vielä ulos lähteä.
Ehkäpä se nukkuu kauniisti pois, kun se aika on.
sitä kaikkein ikävintä aikaa, jolloin itsesi tulee tehdä se viimeinen päätös! Käytä koiruutesi ell. tutkimuksissa, jossa sen tämänhetkinen terveydentila todetaan! Sitten kun on aika päästää ystäväsi kultapilvelle kauas pois kivuista, niin siinä vaiheessa on rakkaus ystävääsi kohtaan kovimmillaan. Silloin et saa vaipua itsesääliin, vaan ajatella sitä mikä on parasta vanhukselle! Itselleni niin tuoreessa muistissa on kaikki ja vieläkin ikävä kalvaa, vaikka tiedänkin tehneeni oikein eläinlääkärinkin mielestä, mutta itselleen ja omille tunteilleen harvoin kuitenkaan mahtaa mitään. Vaan vaikka miten ikävä onkin, niin tiedän ainakin sen, että ne eivät enään kärsi! Ja se tulisi myöskin sun muistaa silloin, kun se hetki koittaa!!
Itse muistan muutaman vuoden takaisen tapauksen naapurustostamme. Vanha pariskunta omisti pienen koiran, koira oli jo 15-vuotias. Monet ihmiset olivat jo kauan puhuneet heille, että päästäisivät koiraparan kärsimyksistään, mutta ei heillä riittänyt voimia antaa lopetettavaksi rakasta koiraansa. Koira oli tottunut käymään aina läheisessä metsässä asioillaan. Matkaa oli noin 700m, ja se ei suostunut muualle asioitaan tekemään jos kotona oli. Noh loppuaikoina koira ei kuitenkaan jaksanut kävellä metsään asti, joten vanha mummu kuskasi koiransa autolla tuon 700m, että se pääsi asioilleen tuttuun paikkaan.
Loppujen lopuksi koira oli jo niin huonossa kunnossa, että ei jaksanut nousta ylös. He sitten soittivat meille, että jos me voisimme koiran viedä lopetettavaksi, noh varasin seuraavalle päivälle lopetusajan. Kuitenkin samana iltana mummu soitti, että koira kuoli jo.
Eli älä anna koiran elää liian pitkään. Vaikka lopetuspäätös onkin vaikea ja raskas, niin koiran parasta pitää ajatella, vaikka kuinka tahtoisi pitää rakkaastaan vielä kiinni.
Tulee ihan tippa silmään kun muistelee miten omia koiria on tullut saatettua haudan rauhaan, nuoriakin koiria.
jotain muuta kuin ajatella lopetusta. Tarkista koirasi syömä ruoan laatu, ja mikään ei estä antamasta sille esim. kalanmaksa öljyä. 12- vuotta ei ole vielä mikään ikä kääpiölle. Anna eläinlääkärin kuunnella sydän ja kerro tuosta väsymyksestä. jos koirallasi olisi kipuja kyllä ne huomaisit. Juuri viime syksynä jouduin eroamaan rakkaasta ystävästäni joka olisi täyttänyt 17-vuotta parin kuukauden päästä. Minulla on ollut näitä kääpiöitä niin kauan kauan ja nuorin joka on nukkunut pois oli 9,5 vuotias.
Haluaisitko kertoa mitä rotua ystäväsi on. Minulla on noita Griffoneita.
Tsemppiä
On huojentavaa (toistaiseksi) että ihminen kykenee (toiset huonommalla menestyksellä) antamaan koiralleen luvan päästä juoksemaan niille vehreemmille metsästysmaille kun kivut ovat liikaa. Joskus ajattelen myös että ihmisillekkin pitäisi antaa tälläinen mahdollisuus siihen lepoon.
Kun koiran kipu on suuri annetaan sille mahdollisimman pitkään särkylääkettä, kun särkylääke vie koiran mahan ja ruokahalun alan itse miettimään koiran elämänlaatua ja sen onnellisuutta, ennekaikkea hyvinvointia.
Päästän sen silloin särystä ja kivusta sinne sateenkaarisillalle muiden joukkoon, vaikka joka kerta se kirpasee.
Mitä vanhemmaksi tulee, sen paremmin on oppinut ymmärtämään kivun merkitystä elämässä ja varsinkin sen vaikutusta mielialaan ja elämiseen. Voin vain suoda parhaalle ystävälleni mahdollisuuden lievittää kipujaan.
pillityttää? Ei ollut mitenkään pahalla tarkoitettu, mutta jotenkin vain illan aiheet niin yksityiselämässä kuin tääläkin ovat olleet sen kaltaiset, että ei vain voi mitään, jos kyyneleet tulee. Kirpaisee se ja niin tosi pahasti ja pysyy mielessä jokainen kokemus ainakin itselläni tosi kauan ja vielä senkin päälle pitkään!
Itselläni on tapana herätää henkiin muistoissa kaikki tuntemani, minuun syvän vaikutuksen jättäneet, koirat. Ja aina kun niin tekee, jää haikea reikä sydämeen ja sieluun. Ikävä on vieläkin, ja jokaista on henkeen ja vereen rakastanut.
Yhteinen taival, joka alkoi eilen onkin huomenna ohitse. Niin nopeasti vuodet kuluvat, aivan liian nopeasti. Meillä Meillä vanhoilla herroilla oli vain runsas puoli vuotta välissä. "Ässän" piti parantua leikkauksen jälkeen, mutta elimistö ei kestänytkään ison kasvaimen jättämää tyhjää tilaa ja se muutti kultapilvelle sitä silitellessäni. Toiselle tuli agressiivinen suukasvain, joka oli leukaluussa, eikä mitään ollut tehtävissä. Kantanartuista toinen ei herännyt kohdunpoistoleikkauksen jälkeen ja toinen halvaantui takapäästään yhdessä yössä. Vaikka tietää, että se päivä tulee joskus, jolloin on sanottava hyvästit, vaan kun se päivä on tässä ja nyt, niin se on hirvittävistä hirvittävin ja toipumisaika surusta ja ikävästä on ikuisuus.
Kyseessä on ensimmäinen koirani, sain mussun kun olin 9-vuotias... :) Tunneside on vahva ja vaikka vielä ei mitään akuuttia hätää olekaan, pelkään juuri sitä etten pystyisi olemaan riittävän vahva tekemään sitä viimeistä päätöstä sitten, kun koira oikeasti sitä tarvitsisi.
Jo pitkään kuulo on ollut heikko (tai sanoisinko valikoiva ;)) ja näkökentässä on mustat läiskät eräästä hurttiksen rämeikköseikkailusta, vuosia sitten. Turkki ja iho on hyvässä kunnossa. Fyysisesti koira on vanha, mutta hyväkuntoinen (jaksaa vielä ihan hyvin lenkilläkin), henkinen puoli huolettaa ehkä enemmän. Toisaalta ihan hyvä ettei enää riehu niin kuin ennen, toisaalta vaikuttaa ehkä jopa alakuloiselta. Vanhalta.
Kyseessä on mopsi. Äitinsä viimeisestä pentueesta, kaikki sisarukset ovat jo kuolleet. Joku koirakirja joskus väitti mopsien eliniäksi 6-8-vuotta (?!) vaikka 15-vuotiaitakin on vastaan köpötellyt. Se taitaa olla aika yläraja, sen verran jalostettuja ovat kuitenkin.
jalostaminen sitä elämää lyhennä mitenkään. Mopsi on ihastuttava rotu. Sympaattisia kuten griffonitkin. Oletko tietoinen että kauan sitten kun haluttiin lyhytkarvaista Griffonia siihen liitettiin mopsi mukaan jotta haluttu karvanlaatu saatiin aikaiseksi. Lyhyt karvainen Griffon on Petit Brabancon. Esimerkiksi Peket Kiinanpalatsi koirat ovat pitkä ikäisiä. Ystäväni kasvattaa niitä kuten toinen tuttuni mopseja joita on hänellä ollut aina ja pitkä ikäisiä ovat olleet ne hänenkin kaverinsa.
Mietin sitä nukkumista ellei todella ole kyse sairaudesta tuntuu puute olevan vitamiineista. Sinun kannattaisi jos kuivamuonaa syö niin siirtyä veteraani ruokaan.
Jos kysymyksiä tulee niin kysy.
Tässä osoitteeni [email protected]
Ei ole koskaan syönyt kuivamuonaa, ei vaan ymmärrä sitä ruuaksi.
Syö mielestäni ihan vaihtelevasti, uunipuuroa, maksalaatikkoa ja muuten samaa ruokaa kun minäkin (myös kalaa ja kypsytettyjä kasviksia), ilman mausteita vaan. Öljyä (ihan tavallista rypsiöljyä) aloin lisäämään silloin tällöin ruokaan n. rkl verran tuossa vuosi sitten kun turkki alkoi näyttää hieman pörröseltä, auttoi tosi hyvin. Suoli toimii ihan ok (ei kuitenkaan liikaa) joten kuituja saa kaiketi riittävästi. Myös hiilihydraatti- ja valkuaismääriä olen tarkkaillut, pitäisi olla kunnossa. Vitamiinilisää voisi koittaa, kaikki konstit aion kyllä käyttää että mussu saisi mahdollisimman laadukkaan loppuelämän.
Hyviä vastauksia jo sait. Kannattaa varmaan käyttää koira eläinlääkärin tarkistuksessa jotta tiedät missä mennään ja jos jotain on niin tietää sitten mitä on tehtävissä tai ei.
Yksi koiristani kuoli kotiin, oli hänellä jo ikääkin kunnioitettavasti. Oli ollut hieman huonovointisen oloinen parin päivän ajan, mutta kun on ennenkin ollut samanlaista mikä on mennyt nopeasti ohi niin en mitään epäillyt, vaikka tiesin ettei enää kovin pitkään yhteistä aikaa riitä. Aamulla sitten lähtö tuli, ihan rauhallisesti nukkui pois.
Otan osaa. Se on Zurullista. Ihan oikeasti.
YHYY!!!
Tuo on ihan oikeasti tyhmää ja jos luet viestisi niin huomaat miten typerältä vaikutat näissä kirjotuksissasi, olkootkin että siinä vierelläs istuu samanlaisia apinan aivoilla varustettuja penskoja.
Sinulle aiheenalottaja meidän kaikkien on joskus luovuttava näistä ystävistämme, tsemppiä vaan.
Todella surullista! Jaksamista teille ja päivä kerrallaan! Itselläni on myös mopsi! -Maailman ihanin rotu, mielestäni :)