Olen 19v, tehnyt pienestä pitäen kaikenlaisia käsitöitä. Minua on aina kiinnostanut nuo elektroniikkahommat ja erillaisten vempaimien teko. Ja jotain aivan minimaalista kokemusta nuista löytyykin. Vanhempana työnä kiinnostaisi erillaisten laitteiden tekeminen niideen koodaaminen ja siihen liittyvä. Olen tässä viimiset pari kk opetellut tuota Arduinoa joka on jo pientä edistystä (ainakin itelle :)) . Ajattelin että jos vielä opettelisin ainakin ohjelmoimaan javaa/pythonia/c , kun aikaa tulee enemmän. Mitä suosittelette kannattaisi opiskella että tälläisiin kuvioihin pääsisi?
Sähkö ja koodaus ala
valopaa33
12381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Insinööriksi tai diplomi insinööriksi alalta. ;)
Mikää tohtori tai DI! Pari vuotta ammattikoulua ni voi jo tulla huoletta tänne kertomaan meille sähkön vaaroista ja luvanvaraisuudesta. Pistää pari linkkiä tukesin propaganda-sivustolle niin se on siinä, tiiviisti kaikki mitä tarvii sähköstä hogaa.
Ei mutta vakavasti, verorahoilla kustannettu koulutus on yksi tapa lähestyä aihetta. Kun vaan muistaa sen ettei päättötodistuksella ja onnettomilla muutaman vuoden opinnoilla ole sellaisenaan mitään korrelaatiosuhdetta osaamiseen/harrastustaitoon. Varsinkaan silloin jos todellisuudessa enemmän ihmistä kiinnostaa kirkkoveneet, saksaisvalmisteiset edustusautot ja linkedin-tilin toistuva päivittäminen.
Työnhaussa erinäiset paperinpalat ovat yleensä aivan omiaan erotellessa jyvät akanoista, siinä missä taas yksityisyrittäjälle ainoastaan "Elämäm_korkea_koulu" määrittää tajunnantilaa.
Voit ottaa projektiksi esim jonkun kaverisi tai mieluummin useamman kaverisi yhteisen ongelman. Se voi myöskin olla olemassa oleva ratkaistu ongelma mutta voit tehdä sen omalla tavalla tai kavereilta saatujen ohjeiden perusteella.
homma alkaa ideapalaverilla , jossa määritellään ongelmat ja tehdään suuntaviivat ratkaisulle.
Ratkaisun pitäisi sisältää elektroniikan lisäksi esim. elektroniikkaa, ohjelmointia, koteloinnin, liitännän ihmiselle , mekaniikkaa sekä sähkötekniikkaa. Viimeiseen osaan tarvitset ammattilaisen apua, jonkin kurssin sähköstä tai konsultoit ammattilaista.
Arduino on helppo ja hyvä alku moneen ongelmaan. Siitä on saatavana useita eri kortteja sekä liitännäisosien saatavuus on huippuluokkaa. Samanlaisia kortteja on myös saatavana pilvin pimein mutta hinta ja tuki ovat hieman toisenlaisia.. Ohjelmoinnissakin tarvitset apua nimittäin testaajat. Ilman heitä ohjelmaan jää kummallisuuksia, jotka lopulta itsekin unohdat ja ihmettelet mitä tämä on. Ohjelmoinnin dokumentointi on erittäjn tärkeää ja jopa palkitsevaa. ohjelmointi aloitetaan jonkin sortin vuokaaviolla. Tässäkin voit käyttää niitä kavereita avuksi.
Kotelointi ei tarkoita että valitset tarpeeksi suuren kotelon ja teippaat osat sisään. Koteloinnista pitää tyehdä tulevaan ympäristöön sopiva kaikilta osiltaan. Human interface tehdään toimivaksi ja yksinkertaiseksi. Ohjelmointivaiheessa voit käyttää halpoja toimivia osia mutta lopulliseen protoon on syytä käyttää osia , antavat laitteelle mietityn ja asiallisen ulkonäön.
Mekaniikka ja anturointi tehdään em. ohjeiden mukaan asialliseksi ja toimivaksi; ei repsottavia johtoja tai antureita eikä viriteltyjä mekaanisia ratkaisuja.. Sähkötekninen ratkaisu voisi olla pelkkä valmiina hankittu virtalähde.
Tee aurinkopaneelien kääntölaite. Elikkä alkaa antaa 12v sähköä aamulla klo 5.00 alkaen, ja antaa sitä klo 22.00 asti, ja sitten vaihtaa plussan ja miinuksen ja antaa 12v sähköä niin pitkään että paneeli palautuu tuohon klo 5.00 asentoon, ja sitten aloitetaan alusta. Toimii niinkin että paneeli kääntyy 4-5 kertaa muutaman tunnin välein päivän aikana. Mootttori ja välitykset sitten erikseen. Boksissa tulee olla 12v sisään ja 12v ulos jonka ja - käännettävät.
Aurinkopaneelien kääntölaitteen saa tehtyä vanhasta mopon moottorista. Paaneelisto liitetään moottorin kampiakseliin ja teipataan kaasu sopivasti auki. Moottori käyntiin ja paneelit pyörivät.
Miksi mopon moottori? Kyllä aito V8 kääntää huomattavasti rivakammin ja on luotettavampi jos esim jäätä systeemeissä, voima ei lopu.
Mopon moottori siksi, että V8 moottori saastuttaa liikaa ja keskipakovoimat käyvät liian suuriksi. Mopon moottorilla saavutetaan optimaalinen kierrosnopeus panelistolle ja paneelit lataavat aina oikealla kulmakertoimella.
Opiskele DI:ksi. Muutoin et saa oikein elantoa siitä. Toki myös sähköautoala voisi sopia (tarjota ammatin) muutoin tuo jää vain harrastukseksi.
Suosittelen opiskelua. Mikäli kriittinen massa opiskelleita ele-alan ammattilaisia ylittyy, teollisuus alkaa palata. Kyse on nimenomaan siitä, mitä ihmiset ovat opiskelleet - nykyinen humanistinen suuntaus ei ole maan teollista tuotantoa oikein auttanut, kun ei ole tekijöitä.
On hyvä, että edelleen löytyy ihmisiä, joilla on kiinnostusta tekemiseen!
Ja tosiaan: DI-koulutus ei auta, ellet saa kavereitasi myöskin mukaan vaatimaan alan koulutusta. Viimeksi kun tarkistin, niin eri koulutuksia löytyi reilusti yli 300 ja sehän tarkoittaa demokratiassa sitä, että 30 aloista saa resursseja käyttöönsä ja loput pärjää pähkinöillä.
Äläkä jätä sitä DI-tutkinnoksi, vaan opiskele ja tee työtä siinä ohessa tähdäten niin pitkälle, kuin päätä vain riittää: Sen enemmän saat tehdyksi asioita mitä enemmän osaat.
Tuskimpa+opiskelu+itsessään+valmistaa+kuin+lisää+työttömiä+insinöörejä.+Teollisuus+täällä+seisoo+useammastakin+syystä+kuten+verotuksesta,+kalliista+työvoimakustannuksista+kuten+työturvallisuudesta,+ympäristön+esimerkkiluontoisesta+suojelusta+ja+kommarien+ihmeellisistä+työehtosopimuksista+jne.
Itse alotin "nöösipoikana" jo -60 luvulla elektroniikka hommissa. Kansa-kansaliskoulu ja amiksen kävin ihan eri alalta. Ensin tehoelktroniikkaa ja sitten hiukan analogiaa sekä digitalikursseja. Siitä sitten eri firmojen kautta tietoliikennepuolelle ja sieltä eläkkeelle. Kivinen ja pitkä tie. En suosittele.
Jos on vähäänkään luku kielipäätä niin DI-paprut, elektroniikasta ja/tai tietotekniikasta sen jälkeen voi katsella työpaikkoja ihan valosilla mielin:
-tietoturva
-mittaus ja säätö
-huolto
-ohjelmointi (ei rivikoodaaja vaan esim sulauttettuja)
-jopa oman firman pystytys joltain em. alalata
Mitä enemmän osaat ja hallitset sitä parempi ja se jatkuva koulutus ja opiskelu on tulevaisuudessa todella tärkeää.
Mitä eroa on diplomi-insinöörillä ja esinahalla?
No esinahka osaa mennä pois tieltä kun aletaan oikeisiin töihin.