Morsian nukkunut jo pari tuntia. Kerron hieman ysärin alkutunnelmistani Lahdessa oman kuksani ääressä terdellä. Korkealla on se hyvä ettei ötökät yllä.
Oltiin nuoria yrittäjiä. Parikymppisiä raksamiehiä. Oli toiminimeä ja kommandiittiyhtiötä. Pieniä firmoja kaikki. Jollakin putkipuolella, joku sähköpuolella, joku timpuri ja sen sellaista.
(Mainittakoon tässä välissä että minusta tuli ns rakennusmestari vasta myöhemmin aikuisiällä, syystä että sain kirjoitella nimiä papereihin. En ole muutoin toiminut koskaan ko työssä)
Nöyrää työtä tehtiin nuoruuden innolla. Oli pientä nokittelua aina muiden pienyrittäjien kesken, kuka mitäkin tienaa ja kellä montakin töissä. Hyvin veljellistä ja leikkimielistä vain. Kavereita oltiin ja tehtiin yhteistyötä firabeli hommissa ja sen semmoista. Joskus oltiin samoissa karkeloissa.
Hyvin nosteellista aikaa ja itseluottamus katossa.
Kaikilla oli suunnilleen se vaihe raksamiesten elämässä, kun hommataan ekaa omaa kotia tai rakennetaan omaa taloa ja ollaan menossa naimisiin. Lapsia ei vielä ollut kellään meidän näissä poppoissa ja ikäluokissa.
Näissä "piireissä" (jos niitä piireiksi voi kutsua) oli hyvin sellainen, miten sen sanoisi, rehellinen mutta poikamainen tunnelma. Ketään ei kiusattu, nolattu eikä puhuttu toisista pahaa selän takana. Jos riitaa tai erilaisia näkemyksiä tuli, ne ratkaistiin heti puhumalla asiat selviksi ja paiskattiin kättä.
Ei ollut mitään kaunoja eikä niiden kostamisia. Lahtelainen hurtti huumori ja suoraviivaisuus ratkaisi monet ongelmat. Tosin lahtelaisuus oli myös sitä että tappeluita ei väistelty, mutta tappio hyväksyttiin ja lyötiin kättä päälle. Porukalla ei käyty kenenkään päälle, heikkoja ja naisia ei saanut lyödä eikä turhaan ketään muutenkaan.
Kännitoilailuja ihailtiin tuohon aikaan ja vielä myöhemminkin, enkä ole lakannut ihailemasta niitä vieläkään. Ne on ikivihreitä ja aina yhtä hauskoja.
Palataan tuohon nuoreen yrittäjyyteen. Siellä ei isoteltu, vaan eleltiin toisiamme kunnioittaen omaa elämäämme. Muistan vain yhden kerran kun piti laittaa yksi trukkiyrittäjä ojennukseen, joka koetti nöyryyttää ainoaa työntekijäänsä. Sekin sujui hienosti. Ei kaunoja.
Pointtini tässä oli se että Pattaya on ikinuori ja tässä on nostetta. Sitä samaa nostetta kuin meillä oli nuorukaisina Lahdessa. Kaikki me voimissaan olevat pattayalaiset turisteineen päivineen vain nautimme veljeydestä ja ystävyydestä.
Pattaya tuntuu kodilta ehkä siksikin näin paljon, koska se muistuttaa niin paljon -85 - 90- luvun Lahden rehtiä meininkiä ja eteenpäin menemisen tunnelmaa, yhteenkuuluvuuden tunnelmaa.
Tämä tunnelma ei sovi kaikille. Se sopii niille jotka osaa elää hetkessä ja hyväksyä senkin pitkässä juoksussa ettei elämä ole pelkkää juhlaa.
Arki se on Pattayallakin. Mutta vähän mukavampi arki, kuin monessa muussa kaupungissa.
Oltiin nuoria yrittäjiä. Parikymppisiä raksamiehiä. Oli toiminimeä ja kommandiittiyhtiötä. Pieniä firmoja kaikki. Jollakin putkipuolella, joku sähköpuolella, joku timpuri ja sen sellaista.
(Mainittakoon tässä välissä että minusta tuli ns rakennusmestari vasta myöhemmin aikuisiällä, syystä että sain kirjoitella nimiä papereihin. En ole muutoin toiminut koskaan ko työssä)
Nöyrää työtä tehtiin nuoruuden innolla. Oli pientä nokittelua aina muiden pienyrittäjien kesken, kuka mitäkin tienaa ja kellä montakin töissä. Hyvin veljellistä ja leikkimielistä vain. Kavereita oltiin ja tehtiin yhteistyötä firabeli hommissa ja sen semmoista. Joskus oltiin samoissa karkeloissa.
Hyvin nosteellista aikaa ja itseluottamus katossa.
Kaikilla oli suunnilleen se vaihe raksamiesten elämässä, kun hommataan ekaa omaa kotia tai rakennetaan omaa taloa ja ollaan menossa naimisiin. Lapsia ei vielä ollut kellään meidän näissä poppoissa ja ikäluokissa.
Näissä "piireissä" (jos niitä piireiksi voi kutsua) oli hyvin sellainen, miten sen sanoisi, rehellinen mutta poikamainen tunnelma. Ketään ei kiusattu, nolattu eikä puhuttu toisista pahaa selän takana. Jos riitaa tai erilaisia näkemyksiä tuli, ne ratkaistiin heti puhumalla asiat selviksi ja paiskattiin kättä.
Ei ollut mitään kaunoja eikä niiden kostamisia. Lahtelainen hurtti huumori ja suoraviivaisuus ratkaisi monet ongelmat. Tosin lahtelaisuus oli myös sitä että tappeluita ei väistelty, mutta tappio hyväksyttiin ja lyötiin kättä päälle. Porukalla ei käyty kenenkään päälle, heikkoja ja naisia ei saanut lyödä eikä turhaan ketään muutenkaan.
Kännitoilailuja ihailtiin tuohon aikaan ja vielä myöhemminkin, enkä ole lakannut ihailemasta niitä vieläkään. Ne on ikivihreitä ja aina yhtä hauskoja.
Palataan tuohon nuoreen yrittäjyyteen. Siellä ei isoteltu, vaan eleltiin toisiamme kunnioittaen omaa elämäämme. Muistan vain yhden kerran kun piti laittaa yksi trukkiyrittäjä ojennukseen, joka koetti nöyryyttää ainoaa työntekijäänsä. Sekin sujui hienosti. Ei kaunoja.
Pointtini tässä oli se että Pattaya on ikinuori ja tässä on nostetta. Sitä samaa nostetta kuin meillä oli nuorukaisina Lahdessa. Kaikki me voimissaan olevat pattayalaiset turisteineen päivineen vain nautimme veljeydestä ja ystävyydestä.
Pattaya tuntuu kodilta ehkä siksikin näin paljon, koska se muistuttaa niin paljon -85 - 90- luvun Lahden rehtiä meininkiä ja eteenpäin menemisen tunnelmaa, yhteenkuuluvuuden tunnelmaa.
Tämä tunnelma ei sovi kaikille. Se sopii niille jotka osaa elää hetkessä ja hyväksyä senkin pitkässä juoksussa ettei elämä ole pelkkää juhlaa.
Arki se on Pattayallakin. Mutta vähän mukavampi arki, kuin monessa muussa kaupungissa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mukava kirjoitus.
Mainitsit tuon rakennusmestarijutun ja koska itselläni rakennusteknikon koulutus, kysyn omaasi.
Lahti ei ole minulle tuttu eikä Lahdesta mitään mielipidettä mutta Lahteen ja meidän molempien kiinnostukseen kerron yhden jutun vähän liittyen Pattayaankin.
Duunissa joskus oli kausiluonteisesti yksi erikoinen nuorukainen apumiehenä.
Hän kavereineen vietti 3 kk vuodessa Pattayalla ja hänen tarinointinsa ei ollut soveliasta lasten korville.
Hän tiesi kaiken lihasten kasvattamisesta, sekä harrasti myös itsensä ylilihoittamista määrävälein,taas voimaillen itsensä aivan älyttömään lihaskuntoon.
Hesassa asui mutta paljon vietti aikaa Heinolassa ja Lahdessa.
Harrastuksenaan kavereittensa kanssa katutappelut.
Bongasivat kohteen, juttelemaan ja ärsyttämään ja kun kohde teki toivotun virheen,esimerkiksi uhosi sanoin tai jopa heristinyrkkiä, niin sekunninmurto-osassa yllätyksenä päälle ja tauluun ennalta suunniteltu todella voimakas nyrkiniskusarja.
Kaverilla oli aina, myös töissä taskussaan Saksan poliisin varastoista nyysitty kyynelkaasupatruuna, jotka maahantoi yksi porukka joilla laatupyöriä.
Ymmärtänet hieman esimerkiksi tämän tarinani pohjalta, miksi en kunnioita näkemystäsi taitojesi käyttämisestä salin ulkopuolella.
Mitä sä puhut?
tåmå on niin sekopäistä kirjoittelua, etten viitsi edes vastata mitään.
Nyt olen numeroukko täysin samaa mieltä kanssasi, no oonhan mä joskus muulloinkin ollu sun kanssas samalla puolella.
Tämä aloitus nyt vaan on... Ihmeellinen..?
2010 ja numba yhtä mieltä.. Ihmeellinen?
ChiangMain mies ei ihmettele, se kietoo vankan koulutuksensa kummalliseenkin tarinaan? ja jatkaa itsensä kehumista. Oli aihepiiri kummallinen tai ei. Sensei pystyy kohdistamaan sen omaan kaikkivoipaisuuteensa.. Tämä ChiangMaissa viranomaisyhteistyötäkin tekevä hammaslääkärin transuksi tunnustautunut pieni mies, väittää joitakin kirjoittajia myös " narssuiksi" eli narsistiksi... Huomaamatta lainkaan mikä itse on? Omistuksistaan ja suurista puheistaan, on kyllä aijannut todisteitakin. Asuntoalueesta, kuksasta, vanhan auton nokasta,?? Tälläisiä kuvia ei pysty ottamaan kun suunnattoman rikkaat ja onnelliset miehet. Koska kuvat ovat otettu kävelytieltä, jossa saa kävellä vain rikkaat ja onnelliset........ Vietnamin sotaveteraanien kanssa. Jengitunnukset päällä. 3000e sisältävien jouluaiheisten kirjekuorien kanssa...Thaimaassa ei ole montaa sellaista aluetta.
Terve, vastaan minäkin aiheeseen hieman.
Kikkakysyin 2010 rakennusmestarina toimineelta hänen kouutustaan ja vastauksen voitte lukea ylempää.
Muistellaan hieman tarinoita, eli Dille ( Jari Balle Lahdesta ) vietti railakasta aikaa ennen armeijaa mm. asuen autossa mielipiteenään, että ne jotka ei opiskele historiaa ja äidinkieltä, ovat moukkia.
On Balle 2010 viettänyt autossaan varmaan antoisia opiskeluhetkiä.
Sitten hän meni armeijaan myöhästyen vuodella, koska oli niin paneutunut tuohon autossa opiskeluunsa.
Tämän jälkeen tarinoissaan eiole muuta kuin taistelulajeja ja omakotitalorakentamista valtaisilla nettovoitoilla.
Summasummaarum............Dillen koulutuspohja on suomalainen pakollinen oppivelvollisuus ja elämänkoulu.
En aliarvioi elämänkoulua, se on thutong ihan ehdoton ja ykkönen, mutta Balle on tehnyt maailmanennätyksen elämänkoulun opinahjossaan tullen maailman kaikkien alojen asiantuntijaksi.
Varaa aika geriatrikolta!
Olin hieman hiprakassa yöllä ja vähän hukkui se punainen lanka kirjoituksestani. Pointtini oli se että Pattaya tuntuu kotoisalta kaupungilta olla ja elää useimpien mielestä. Kaupallisuus ei häiritse, kun siihen ei kiinnitä huomiota. Pattaya imee kyllä fyrkat vaikka Jeff Bezosilta, jos humuun liikaa innostuu mukaan.
Turisteilla on yleensä jonkinlainen suunnitelma lomalleen ja budjetti. Asukkaiden pitää pysyä leivässä katto pään päällä 12kk vuodessa. Jos olisin egoileva bilehile baarikärpänen, niin ei fyrkkani riittäisi kuin muutamaksi kuukaudeksi.
Minulla ei ole varaa miljoonajahteihin eikä miljoona- asuntoihin. Se olisi meikäläisen järjetöntä laittaa kaikki rahansa kulissiin ja sitten elää kituliaasti pihilistin elämää. Mieluummin käytän sen rahan tähän elämään ja läheisiini pihtailematta mistään.
Olen elänyt sen vaiheen aikoinaan kun piti haalia kaikenlaista mistä oli pikkupoikana jo haaveillut. Lopulta kävi niin että joutui tekemään töitä niin paljon sen haalitun omaisuuden eteen, ettei siitä ollut enää mitään iloa ajanpuutteen vuoksi. Luovuin kaikesta ylimääräisestä.
Olen myös entinen tuhlaajapoika, kuten olen kertonut. Mällännyt rahaa naisiin ja juhliin. Autoihinkin meni joskus paljon massia, vaikka olisi järkevästi ajateltuna ajaa vain sillä farmari Mondeolla 20 vuotta, joka oli eka perheautomme.
Ruotsinristeilyllä saattoi palaa viisitonnia euroja. Viikonloppu Tahkolla tai Levillä saman verran. "Bisnesillallinen" stadissa 2-3 tonnia, sisältäen Mikadon venäläisen seuralaisen. On vuokrattu helikopteri koko päiväksi ja lennätelty sillä naisia konjakkia taskumatissa. Olen maksanut "maksuttomia" naisia etelänlomille ja ostellut heille irtaimistoa ja muita lahjoja.
Olen antanut paljon enemmän naisille, kuin mitä on jäänyt itselle. Euroakaan en kuitenkaan kadu missään mielessä. Jo lapsena annoin kerran bussirahani kerjäläiselle ja kävelin kotiin 11km.
Senseille sen verran kerron vastaukseksi, että ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin "todella voimakas nyrkiniskusarja". Se kun on niin että ekasta voimakkaasta laakista lähtee ukko jo unten maille niin ei tarvii kahdesti lyödä. Ilmo Lounasheimo sanoi jo aikoinaan, että lyömisen lahja tulee äidinmaidossa tai sitten se ei tule. Siihen ei riitä pelkästää treenit, lihakset ja taidot. Tarvitaan se äidinmaito.
Yksi asia jolla haluan vielä pullistella on firman juhlat. Pikkujouluihin ja virkistystilaisuuksiin pistin menemään arviolta puoli miljoonaa euroa. Bändejä saattoi olla kolme yhdessä tilaisuudessa.
Kerran meillä oli asiakkaita ja oma porukka saunaillassa omissa tiloissa, kun saimme päähämme kiivetä läheisen aidan yli moottoritielle juoksukilpailuun munasillaan. Meitä oli kolmisenkymmentä miestä ikähaarukassa 20-55. Lunta satoi taivaan täydeltä ja pakkasta oli kymmenisen astetta.
Siinä oli autoilijoilla ihmettelemistä. Tästä tarinasta minut tunnistaisi takuulla aika moni, jos tätä lukisi. Hauskaa oli.
Juttusi paljon sisältää juhlintaa ja alkoholia, se on niin lähellä sun sydäntäs, että olet päättänyt minunkin olevan ryhmääsi kuuluva.
Kerron tässä totuuden omasta alkoholin käytöstäni.
Otan ehkä noin kerran kuukaudessa sen kuksallisen konjakkia ja lopputuos on että olen valmis tutilullaan sen huikan jälkeen.
Vuosikulutus ehkä kaksi pulloa,eli se siinä.
Kovasti sua kismittää "miljoona.jahdit ja miljoona-asunnot".
Azin hinta noin puoli miljoonaa ja asuntomme hankintahinta tuotakin alhaisempi.
Käännät asia ylösalaisin ja paisutelen Savolaiseen tapaan, että saat irvailla.
Nyrkiniskuista en kanssasi keskustele, sinähän tiedät jopa henkivartijana toimineena, että ainoa tapa selvittää konflikti on vetää se läskinyrkkis päin pläsiä ja maksaa kymppitonnin hammaskalusto ottaen tuomio kaupanpäälle.
Muuten Mondeon eka versio esiteltiin vuonna 1993.
Grattis perheautoilusi aloittamiselle 7 vuotta ennenkuin ryhdyit Pattayalaiseksi.
Sorry laskuvirhe 17 vuotta.
Tavanomaista.
Minäpä kerron mikä on tavanomaista.
Kun sinulla Dille loppuu sanat, vaikenet ja jatkat Lerpattajana.
Sitten taas lataat jonkun aiheen 44x:nä esimerkiksi aiheesta naiset ja naisten olemus internetmaailmassa hehkuttaen maksullisia.
Toisaalta promilletasoosi perustuen vaihtoehtona on tarinat nuoruudestasi.
Se on tavanomaista.
Nyt lerppariepu kuvittelet omiasi...
Minulla ei ole tarvetta maksullisista kertoa...
Jälleen pipi pääsi keksii uusia asioita henkilöstä, jota et tunne, mutta ehkäpä psykiatrit voivat auttaa sinua asiassasi, toivon niin...
Miellyttävän positiivinen kirjoitus tämä, kuten tuo aloituskin.
Sinun jutuissa näkyy ilmava helppous. On helppoa kirjoittaa rennosti kun kirjoittaa totta.
Eräs toinen kirjoittelija puolestaan selvästikin pidättelee hengitystään koska tarinansa ovat suurimmilta osiltaan varastettuja ja valheita. Valheita joista hän niin usein on harmikseen jäänyt kiinne. Joka pierua pidättelee, hänessä lienee muutakin vilunkia. Voin kuvitella, melkeinpä haistaa, kuinka hän khiainsa kiljaistessaan lähes joka kerta laskee ainakin ruokalusikallisen, jos nyt ei aivan kuksallisen, potatopotatatoa pöksyihinsä.
Immo Lounasheimo oli hieno ja viisas herrasmies.
Kirjahyllyssäni löytyy tuotantoaan ja olenpa päässyt kättelemäänkin häntä kun hän samassa yhteydessä mitalin kaulaani pujotti.
Kiitos positiivisesta palautteesta! Se on kohtuullisen harvinaista täällä.
Sensein muistin virkistykseksi kerron että niitä jahteja sinulla oli syksyllä vähintäänkin viisi kpl ja Paraisiinkin ostitte yhden usealla miljoonalla 1,9 miljoonan huvilanne rantaan. Tuo tarina menee samaan sarjaan sen kanssa kun näit helmikuun alussa Indian motskarin kiiltelevän liikkeen pihassa, kävit koeajolla ja ostit pois. Tiet oli vahinko vaan tuolloin lumessa ja jäässä eikä motskariliikkeet seisottele lumihangessa moottoripyöriään talvisin. Muuten kiva tarina.
Minä en kadehdi oikeitakaan jahdin omistajia puhumattakaan mielikuvitusjahdin omistajia. Kyytiin pääsee niin usein kuin haluaa ja se riittää. Nykyinen naiseni pelkää merta ja hukkumista, eikä lähde pienveneeseen mielellään. Itsekään en lähde jos on merenkäyntiä tai ukkosta luvassa.
Yksi venho Phuketissa ja hankinnassa Suomeen yksi ensi kesäksi.
Tyttärellä Phuketin entinen Sundomissa, sekä hänen aiempi Kulosaaressa.
Nauti veneilymuistoistasi....fiskarilla 2 kesää, virosta viinaa ja karikolla seisten myrskyssä pidätellen venhoasi.
Niin ja vuokrasithan kerran 15 metrisen 3 kerroksisen miehistöllä.
Etkö vieläkään ole oivaltanut miksi kiusaan sinua homottelijahuorittelija ?
Mulle ihan sama ketä kadehdit, pääasia että oireilet pa-vedonlyöjä.
Höpöhöpö.
Samat sanat, eikun sana.
Dille-Neiti-2010-JariLahdesta-44x-Lerpanlaiffi-Lerpanpäivää on maailman ensimmäinen ja ainoa joka on saanut rakennusmestarin paperit peruskoulun päästötodistuksen yhteydessä.
Virkistellään sensein muistia jahtiasioista.
Toukokuussa ajelit Saimaalla Targallasi.
17.5. 2018 Olit jahdilla tyttäresi saarella Sundomissa Vaasan edustalla.
18.5. 2018 Olitte Tukholmassa jahdilla.
19.5. 2018 Olit hesassa kahvilla 10 aikaan aamulla, nojasit jahtiin kahvikuppi kourassa ja toivotit tervetulleeksi seuraan.
Kysyttäessä miten ajoit niin nopeasti Tukholmasta Helsinkiin vastasit ajaneesi veneen Hangon satamaan parkkiin. Seuraavassa versiossa se jäi Maalahteen ystävän laituriin ja sieltä ajelit autolla Helsinkiin nojailemaan jahtiin.
Kysyttäessä miten voit nojailla hesassa Hangossa ja Maalahdessa olevaan jahtii, vastasit että nojailtava jahti olikin tyttäresi uusi jahti. Sinun entinen jahtisi oli ajettu Phuketista Kulosaareen.
Sieltä matkasitten Espanjaan jossa odotti yllätys yllätys mikäpäs muukaan kuin jahti.
Pelkästään tuossa seikkailussasi esiintyi viisi jahtia ja yksi odottelee Phuketissa. Lokakuussa ilmoitit teidän hankkineen uuden jahdin myös Paraisiin.
Se tekee 7 jahtia. Sun kannattaa jahtimakkara soittaa Seiska lehteen ja Vene-lehteen ja pyytää tekemään itsestäsi tarina. Otsikoksi voisi tulla vaikka Laivuri Jahtimakkara.
Olet liian tyhmö kiusaamaan ketään ja valheesi on niin naurettavia että ihan viihteen vuoksi niitä on kiva lueskella ja kouluttaa sinua, että missä meni taas satutarinasi pieleen ja missä korvaat hätävalheen vielä naurettavammalla sepustuksella.
Mikä hauskinta niin koko tuon jahtiepisodin ajan päivystit täällä ja uutta satua pukkasi minuuttien välein. Siihen kerroit että veneen ruoriin on integroitu älytabletti jota käyttelet siinä ajellessasi kuksassa Rellua ja sikari suussa. Ihan oikeesti hei se paroni von Münchhausen jää kirkkaasti hopealle rinnallasi.
Laitappa linkki kirjoitukseen jossa väität meidän olleen jahdilla Tukholmassa.
Meillä on vene käytössä Espanjassa joka ei ole meidän omistuksessa.
Kiitos taas ajatuksestasi minua kohtaan, se onkin tarkoitukseni, kiitos vielä.
Vielä erityinen kiitos, että pidät päiväkirjaa näkemyksistäsi mitä olen tehnyt.
Lerpalla jälleen suuret puheet, mutta teot puuttuvat, samoin on varallisuutensa kanssa, sitä kun ei ole lainkaan.